Hei, hän on minun poikani!
Hej, han är min pojke!
Hakkaa päälle, tsemppiä!
Hacka på, kämpa!
Oi, söötti likka!
Oj, söt flicka
Hej, han är min pojke!
Hakkaa päälle, tsemppiä!
Hacka på, kämpa!
Oi, söötti likka!
Oj, söt flicka
Suomi ja Ruotsi sukulaiskieliä!
....................
21361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Naapuriltamme, vuosisatoja maamme virkakieltä puhuneelta kansalta – ja keskuudessamme yhä asuvalta kielivähemmistöltä – napatut lainasanat eivät tee ruotsin ja suomen kielistä sukulaiskieliä.
Tämänhän toki tiesitkin, joten tiesit varmastikin myös "keskustelunavauksesi" aivan turhaksi.
Mikähän nyt sitten on lainaa ja mikä on vierasta vaikutusta...Geenitutkimusten mukaan länsisuomalaiset ovat lähempiä sukulaisia ruotsalaisten kanssa kuin itäsuomalaisten kanssa. Ja suomen kirjakieltä kehitettäessä järjestelmällisesti kielestä poistettiin kaikki sellaiset "ruotsalaisperäiset" sanat, joita kansa oli käyttänyt satoja/tuhansia vuosia ja keksimällä keksittiin uusia "suomalaisia" sanoja.
Suomi on aika pitkälle synteettinen kieli; mikäli se olisi saanut elää ilman "puhdistuksia", olisi kysymyksessä aivan toisenlainen kieli; ainakin Länsi-Suomessa.
"länsisuomalaiset ovat lähempiä sukulaisia ruotsalaisten kanssa kuin itäsuomalaisten kanssa"
Voi olla perää, sukurutsaisuus vaikuttaa tyhmentävästi ruotsinkielisessä vähemmistössä, mutta et viitsisi linkittää tuota tutkimusta )
Nuo ruotsalaisperäiset sanat olivat ja ovat nimenomaan tuoreehkoja lainoja. Ruotsalaisalueen itä- ja pohjoispuolella näet puhuttiin jatkuvasti suomensukuisia murteita, ei suinkaan ruotsia.
Ei siis pidä sekoittaa genetiikkaa ja kieliä.
Kyllähän tuon länsisuomalaisten ja ruotsalaisten geenisukulaisuuden nyt pitäisi olla aika lailla yleistietoa.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/ruotsalaiset-geenit-lahimpana-lansisuomalaisia/1256207
Niin, geneettinen ero ruotsalaisiin ero on pienin lännessä, johtuen tietysti maantieteellisestä läheisyydestä ruotsalaisen asutuksen kanssa. Mutta se ei suinkaan merkitse sukulaisuutta, vaan lännessäkin asuu samoja suomalaisia kuin idässä. Kaikki suomalaiset alkuheimothan tulivat etelästä tai kaakosta, ei lännestä.
Geenitutkimusten mukaan länsi- ja itäsuomalaiset ovat täysin eri "rotua", täysin eri alkuperän ihmisiä. Nuo sinun esittämäsi ikiaikaisen vanhat väitteet on pystytty geenitutkimuksen avulla kumoamaan jo ajat sitten. Käytännössä länsisuomalaiset puhuvat heidän alkuperäänsä liittyen täysin "väärää" kieltä, mikä johtuu kielten sekoittumisesta.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194769114807/artikkeli/perima suomalaiset ovat ihan eri rotua.html
Myös Belgia ja Sveitsi ovat "sukulaiskieliä", Kanadasta ja Australiasta nyt puhumattakaan!
Jossain kyllä väitettiin että ruotsin 'pojke' on lainattu suomesta (poika).
Pojke on tiettävästi ainoa ruotsin kirjakieleen päätynyt meikäläinen sana. Sanotaan, että laina on syntynyt orjakaupan suomalaisesta kohteesta. Viikingit olivat hyviä kauppamiehiä.
Niin tai näin, voi myös väittää että suomi ja venäjä ovat sukulaiskieliä. Seuraavan lauseen kaikki substantiivit ovat venäläisperäisiä: "Katiska lensi ikkunasta pirttiin ja putosi kiisselilusikalle."
Finland och Sverige släktingstungor!
Suomi ja ruotsi ovat sukulaiskieliä yhtä vähän kuin englanti ja ranska. Suuri osa englannistahan on ranskalaista perua, mutta sekin on myöhäislainaa.
Paljon vähemmän. Englanti ja ranska (germaaninen ja latinalainen kieli) ovat indoeurooppalaisia sukulaiskieliä. Historiallis-poliittisista syistä ranska on syrjäyttänyt paljon englannin germaanisesta sanastosta ja vaikuttanut kielioppiin.
Ranska alkoi vaikuttaa englantiin 1066 normannivalloituksen jälkeen, koska maan anglosaksinen yläluokka pyyhkäistiin tyystin pois ja normanneista tuli uusi vieraskielinen yläluokka. Hovi ja yläluokka puhuivat ranskaa (normanniranskaa tai anglo-normannia) kolmisen sataa vuotta valloituksen jälkeen. Myös kansan sanasto alkoi ranskalaistua, kun ranskalaiset sanat olivat statukseltaan korkeampia. Hovi ja yläluokka alkoi englantilaistua kieleltään vasta keskienglannin (runoilija Geoffrey Chaucerin) aikoina 1300-luvun loppupuolella. Siihenkin oli poliittiset syynsä.
Muutos englannin kielessä oli näiden kolmensadan vuoden aikana mullistava: substantiivien kolme sukua katoavat, sijamuodot kuluvat pois, sanasto ranskalaistuu. Chaucerin kielen voi kuka tahansa tunnistaa englanniksi. Se oli hyvin kaukana "germaanisesta englannista", jota puhuttiin vuoden 1066 tienoilla. Ääntämisessä oli vielä paljon vanhoja piirteitä, jotka näkyvät kirjoituksessa edelleen. (Esim. "night", -gh- = saksan ich-äänne; "through", -gh = saksan ach-äänne.)
Kuten jo moni onkin maininnut, ei muutamat yhteiset sanat tee kielistä sukulaiskieliä. Käänteisesti kielet voivat olla siinäkin tapauksessa sukulaiskieliä, vaikka yhteinen sanasto olisi hyvinkin rajallinen.
Näin ollen esimerkiksi suomi ja unkari ovat sukulaiskieliä toisillaan siinä missä ruotsin ja persian välillä vallitsee kutakuinkin vastaavantasoinen sukulaisuusside.
Kielten sukulaisuus määräytyy yhteisen kantakielen pohjalta, ei lainasanojen perusteella.
Suomen ja Unkarin kielen sukulaisuudesta on tiedepiireissä eriäviä näkemyksiä. Viime aikoina ovat nousseet näkemykset, että kyseessä ei ole oikea sukulaissuhde, vaan kyseessä on Suomen itsenäisyyden alkuaikoina keksimällä keksitystä asiasta, jolloin suomalaisille haluttiin löytää "juuria Euroopasta", kun meitä (virheellisesti) pidettiin "itäisinä mongoleina"
Mikä on "Unkarin kieli"?
No sehän on Unkarissa puhuttu kieli eli Unkarin kieli. Unkari taas on valtio Euroopassa. Vastaavasti Unkarin järvet ovat Unkarissa sijaitsevia järviä. Ei se sen vaikeampaa ole. Osaatkohan päätellä, mitä Unkarin metsät ovat?
Vastaavasti siis "Suomen kieli" on Suomessa puhuttu kieli. Siten myös ruotsi on "Suomen kieli".
Koska unkarin kieltä puhutaan myös esim. Romaniassa, siellä puhuttava unkari on siis Romanian kieli.
Tiedepiireistä en tiedä, koskapa en ole niissä juuri liikkunut.
Liike-elämässä olin joskus vaikuttamassa, omalta (varsin pieneltä) osaltani. Jouduin tekemään tuttavuutta Sveitsiin emigroituneen unkarilaisen kanssa – minä myyjänä, hän ostajana.
Puhuin hänelle kansojemme sukulaisuudesta. Muistutin, että lähdimme joskus muinoin yhdessä Volgan mutkasta tallustelemaan kohti antoisampia alueita. Tulipa vastaan tienviitta, jossa oli teksti ”Suomeen”. Kaikki lukutaitoiset kääntyivät siihen suuntaan, pöljemmät päätyivät Pannonian tasangoille.
Jostakin syystä liikesuhteemme eivät konkretisoituneet laskutustasolle.
Oli minulla (toisen työnantajan palveluksessa) saumaa tehdä noina vuosina kauppaa myös Smørrebrød-väen kanssa. Tulin kertoneeksi heille, että meillä Suomessa ei osata pitää tanskaa oikein kielenä, vaan se diagnosoidaan kurkkusairaudeksi. Ei saanut työnantajani oikein aikaan bisnestä senkään puljun kanssa. Syy jäi minulle arvoitukseksi.
Olet ymmärtänyt asian aivan oikein. Ruotsi on Suomen kieli - mutta ei tietenkään suomen kieli! Vastaavasti Unkarin kielikin voi olla unkari, romania, slovenia tai jokin muu.