Nyt kun saa sanoa alkaa tekemään, mitä sallitaan seuraavaksi? Itse uskon ja ennen muuta TOIVON että se olisi lainausmerkkien ja välimerkkien yhteiskäyttösäännöt. Tätä muutosta pitäisi vauhdittaa yhteiskunnan teknistyminen, ja sen asettamat loogisuuden vaatimukset kielelle. Sääntö että piste laitetaan lainausmerkkien sisälle silloin kun virke päättyy lainausmerkeissä olevaan sanaan on yksinkertaisesti epälooginen. Ei se piste ole osa sitä lainattua sanaa. Ei mikään ohjelmointikieli toimisi, jos tägit suljettaisiin missä sattuu järjestyksessä.Ohjelmointikielessä jos pitäisi konsultoida riviä jossa on sana "auto" ei ohjelma tunnistaisi muotoon "auto." kirjoitettuna sitä. Vain sillä perusteella että me ihmisen kykenemme tunnistamaan sen emme voi pitää sitä oikeana, saati vielä ainoana oikeana.
Mikä on seuraava sallittava vaihtoehtoinen kirjoitustapa
logiikkaa kieleen
8148
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kirjoitapa tuo vielä suomeksi!
Mistä sinä tuollaisen säännön repäisit? Eikö se nimenomaan mene niin, että lainausmerkeissä olevaan sanaan päättyvän lauseen piste on lainausmerkkien ulkopuolella? Eli
Katsoin elokuvan "Kummisetä".
Mutta itse otsikkoon liittyen, uskon että ainakin jossain vaiheessa hyväksytään kamalat "pystyä tehdä", "joutua tehdä" -tyyppiset ilmaisut. Eli käytännössä käänteinen ilmiö kuin tuossa "alkaa tekemään" -ilmaisussa.
Kun katsoo vaikka Suomi24:n palstakirjoittelua, niin näkee kyllä sen, että suomenkielen oikeinkirjoitussäännöt ovat joiltakin osin tavallisen ihmisen järjenjuoksun vastaisia. Suomalaiset tekevät jatkuvasti monia loogisia virheitä kirjoittelussaan, joka johtuu siitä, että oikeinkirjoitussäännöt ovat epäluonnollisia.
Tässä pari esimerkkiä:
-kansallisuuksien kirjoittaminen isolla etukirjaimella, eli Suomalainen, ei suomalainen (isot etukirjaimet kansallisuuksissa käytössä esim. englannissa)
-yhteen kirjoitettujen sanojen kirjoittaminen erikseen, ei yhteen, eli esim. vuosi loma, ei vuosiloma (esim. englannissa sanat kirjoitetaan pääasiassa erikseen)
Eli ihmisjärki sanoo, että sanat pitäisi mieluummin kirjoittaa erikseen, mutta kielenhuoltajat vaativat niiden kirjoittamista yhteen. Ihmisjärki sanoo myös, että ihmisten kansallisuus pitäisi kirjoittaa isolla etukirjaimella, mutta tämäkin luonnollinen ajattelutapa on haluttu kielitoimiston taholta lannistaa.
Jos nuo kirjoitussäännöt muutettaisiin luonnollisempaan muotoon, niin "väärinkirjoittaminen" vähentyisi HUOMATTAVASTI. Ihmetyttää vain, että miksi tällaisista epäluonnollisista kirjoitussäännöistä halutaan pitää kiinni? Kielitoimiston kannattaisi laskeutua norsunluutornistaan ja katsoa paremmin, mitä kentällä tapahtuu.
Mitä luonnollista on kansallisuuden kirjoittamisessa isolla alkukirjaimella? Eihän kansallisuus ole erisnimi toisin kuin maan nimi. Se, että valtakieli englannissa kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ties mitä, ei tee käytännöstä luonnollista.
Suomen kieli muodostaa paljon yhdyssanoja. Siksi kirjoitetaan yhdyssanan osat yhteen. En ole nähnyt saksalaisissa, hollantilaisissa tai ruotsalaisissakaan teksteissä samanlaista huolimattomuutta yhdyssanojen kirjoittamisessa kuin suomalaisissa vapaamuotoisissa teksteissä. Tämä varmaankin johtuu siitä, että suomen kieli on niin horjuvaa ja yleiskieli niin kaukana puhutuista kielimuodoista, että kieltä koetaan olevan lupa kirjoittaa miten sattuu. Tai sitten syynä on "mitä v*tun välii" eli periaatteessa sama kuin miksi Taiteiden yössä rakkoa huojennetaan kadulle.
"Mitä luonnollista on kansallisuuden kirjoittamisessa isolla alkukirjaimella"
Luonnollisuus näkyy juuri siinä, että kun katsotaan ihmisten vapaata kirjoittelua, niin hyvin monet ihmiset kirjoittavat LUONNOLLISESTI kansallisuuden isolla etukirjaimella. Joskus tulee itsellekin sellainen moka, vaikka aikoinaan on L tullut äidinkielestä yo-todistukseen. Eikä se tietenkään ole mitään "mitä v*tun välii"-kirjoittelemista ihmisiltä, jos kuitenkin nähdään "vaivaa" ja laitetaan se iso alkukirjain; helpompaahan olisi kirjoittaa pienellä alkukirjaimella.
Englanninkielessä nimenomaan tämä luonnollisuus on otettu huomioon; suomessa, ruotsissa ym. on otettu lähtökohdaksi "pilkunviilaus".
"En ole nähnyt saksalaisissa, hollantilaisissa tai ruotsalaisissakaan teksteissä samanlaista huolimattomuutta yhdyssanojen kirjoittamisessa..."
Enpä sitten tiedä, että kuinka paljon tuokin kirjoittelija on muka seurannut tavallisten saksalaisten, hollantilaisten tai ruotsalaisten, koulutusasteeltaan eritasoisten ihmisten vapaata kirjoittelua joissakin näiden maiden vastaavilla nettipalstoilla; tuskinpa on pahemmin seuraillut, eli se siitä.
Englannin kielessä kirjoitetaan otsikon sanatkin isolla alkukirjaimella paitsi artikkelit ja prepositiot. Lisäksi kirjoitetaan isolla paljon muutakin, joskus aatteet ja ideologiatkin kannattajineen. Onko tämäkin "luonnollista"?
Kansallisuuden kirjoittaminen isolla alkukirjaimella on virhe, eikä sitä tee yhtään luonnollisemmaksi se, että jollakulla menee englannin ja äidinkielensä käytännöt sekaisin. Monet kirjoittavat kieltenkin nimet isolla alkukirjaimella, jolloin ne eivät ole kieliä lainkaan: vastikään tälläkin palstalla kirjoitettiin "Suomi ja Ruotsi sukulaiskieliä". Kas kun ei Itävalta ja Belgia.
Saksalaisia kirjoitteluita olen seurannut aika paljon, ruotsalaisia ja hollantilaisia vähemmän. Sanoisin, että täällä ollaan erittäin "vapaamuotoisia". Ihmetyttää, mistä niitä Pisa-pisteitä on annettu.
Minäen paljon luottaisi sellaisten ihmisten kielitajuun kielenkäytön osviittana, jotka eivät tajua nominatiivialkuisia yhdyssanoja tai genetiivialkuisen yhdyssanan ja vastaavan sanaliiton merkityseroa.
Varmaan sinulla on myös umpisokea värinvalintakonsulttina maalikaupassa?
Hmm. Yhtä hyvin voidaan kysyä, miksi olisi "luonnollista" käyttää lainkaan isoja kirjaimia? Loppujen lopuksi vain puhuttu kieli on "luonnollista" eikä siinä ole isoja/pieniä kirjaimia, välimerkkejä tms. Kirjoitettu kieli on aina jossain määrin keinotekoista, sille ei voi mitään.