Otetaan pikkunen esimerkki miten valon-nopeus ylitetään.
Valaisen tähteä 45678 taskulampullani ja siirrän
n. sekunnissa valokeilan tähteen 56755.
Valo kulkee sekunissa n. 100000 valovuotta !
Mistä noudan Nobelin palkinnon, vai mikä mättää ?
Valaisen tähteä 45678 taskulampullani ja siirrän
n. sekunnissa valokeilan tähteen 56755.
Valo kulkee sekunissa n. 100000 valovuotta !
Mistä noudan Nobelin palkinnon, vai mikä mättää ?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ota lautasen muotoinen alus, joka pyörii eteenpäin menevän liikkeen lisäksi vinhasti akselinsa ympäri, niin alkaapa meno maittamaan.
Kannattaa muistaa kytkeä aluksen keskustan ohjaamo pyörimään toiseen suuntaan.
Magneettiset navat auttavat asiaa myös huimasti.
:) ;) :)
ei toimi. Aika tekee edelleen tepposiaan.
Täällä Stokiksessahan me palkintoja jaamme. Oivallinen oivalluksesi on noteerattu, todeksi havaittu ja palkinto sinulle myönnetty. Varaa frakki hyvissä ajoin ja tule seuraaviin kemuihimme, ojennamme sinulle plakaatin ja shekin.
...me funtsattiin täällä Stokiksessa Gunnarin ja Nils-Göranin kanssa tätä juttua uudestaan ja tultiin ajatelleeksi tällaista.
Tässä keksinnössäsi lähdet oletuksesta, että lamppusi valo on kuin rautatanko, osoittaa aina suoraan eteenpäin. Mutta voipihan se olla niinkin, että se tässä tapauksessa toimii ruoskan tavoin. Kun käännät fikkarin tähteen 56755, etenevän valon kärkiosa ei käännykään yhtä nopeasti, vaan valo kaareutuu. Kärki toimii siis kuin ruoskassa: kahva osoittaa jo toisaalle, mutta ruoskanpää on vasta matkalla sinne.
Joten vaikka maassa osoitat sillä 100 000 valovuoden päähän alkukohteesta, valokeilasi kärki matkaa kuitenkin "vain" valonnopeutta ennenkuin osuu toiseen tähteen.
Peruutapa kuitenkin se frakin tilaus... me päätettiinkin Gunnarin ja Nils-Göranin kanssa palkitakin itsemme sillä shekillä tästä oivalluksesta ja lähdemme nyt vähän Gamla Staniin bilettään.
"valokeilasi kärki matkaa kuitenkin "vain" valonnopeutta ennenkuin osuu toiseen tähteen."
Väärin. Valokeila voi kulkea näennäisesti valoa nopeammin, mutta voimmekin kysyä, että onko "valokeila" mikään todellinen asia?
Ja yhtä hyvin voimme kysyä, että onko piirrettyjä olemassa, tai tarkemmin sanottuna, liikkuvatko piirroshahmot?
Ja piirroshahmojen liikkumis-kysymykseen voinkin vastata itse:
Piirroshahmot eivät liiku. Kaikki liike, minkä me havaitsemme esim. valkokankaalla on vain optista harhaa... Eli kyseessä on monta peräkkäistä liikkumatonta, nk. "still-kuvaa"... "liikkuvaa kuvaa" ei ole olemassakaan. Kaikki "liikkuvat kuvat" ovat vain liikkumattomien kuvien sarjoja, mitä omat aistimme tulkitsevat liikkuviksi.
Ts. on kyse aistiharhasta.
Yksittäiset valonsäteet eivät ylitä valonnopeutta, joten mikään konkreettinen ei kulje valoa nopeammin. Valokeilan liikettä ei ole. Olettaen, että siellä kaukana olisi joku pinta mistä valo heijastuisi takaisin, niin että voisimme nähdä sen valokeilan, niin me emme oikeasti näkisi valokeilan liikkuvan, vaan se mitä me näkisimme olisi monta valokeilan heijastusta. Ne näyttäisivät liikkuvan, mutta oikeasti valo kulkee vain sinne ja takaisin. Mutta mikään ei kulje tähdestä A tähteen B.
Ts. ei liikettä, ei nopeutta, eikä siten valonnopeuttakaan ylitetty.
Lienen sitten tyhmääkin tyhmempi, kun jäi vielä kysyttävää.
Tuossa alempanahan jo todettiin, että valo ei ole mikään yhtenäinen pötkö tahi edes ruoska, aivan oikein. Mutta se voidaan käsittää sellaiseksi, aivan samoin kuin vesiletkusta ryöppyävä vatu muodostaa konkreettisena koettavan suihkun, vaikka onkin vain tiiviisti pakattujen vesimolekyylien vauhdikas jono.
Jos siellä kaukana olisi seinä, johon "Ei Einstein" saisi lopulta viidensadan vuoden venailun jälkeen valokiilansa osumaan ja sitten siirtäisi rannettaan metrin verran, valokeilan heijastukset siis siirtyisivät samaa haipakkaa? Tämä edellyttää kyllä nimimerkki tyhmimmän mielestä sitä, että valohiukkaset siirtyisivät sivusuunnassa "Ei Eisteinin" tarkoittamaa huimaa vauhtia siellä seinän tienovilla.
"että valohiukkaset siirtyisivät sivusuunnassa "Ei Eisteinin" tarkoittamaa huimaa vauhtia siellä seinän tienovilla."
Ei, ei ja ei. Yksikään fotoni, tai mitä lienevätkään ei liiku metriäkään sivusuunnassa.
Hetkenä T0 lähteneet valohiukkaset suuntaavat kohti tähteä A ja hetkellä T1 lähteneet valohiukkaset suuntaavat kohti tähteä B.
noin 500 vuoden päästä hiukkaset alkavat osuilemaan siihen seinämään, ja kääntyvät takaisin. Ensimmäiset hiukkaset osuvat seinään Tähden A ympäristössä, ja viimeiset tähden B ympäristössä... Ja muut jossain siinä välissä...
Oletetaan, että tähdet ovat samalla etäisyydellä, ja valohiukkaset osuvat seinämään melkein yhtäaikaa.
Odotettuamme sen toiset 500 vuotta näemme miten valokeila liikkuu näennäisesti tähdestä A tähteen B nopeudella, mikä ylittää valonnopeuden.
Paitsi että yksikään fotoni ei liikkunut metriäkään sivusuunnassa, vaan pelkästään sinne ja takaisin, eikä mikään todellinen ylittänyt valonnopeutta.
Vesisuihku ja ruoska ovat hieman eriasioita, eikä sama mekaniikka päde niihin, sillä näiden rakenneosaset ovat enemmän tai vähemmän toisissaan kiinni.
Valo ei liiku sivusuunnassa, aivan kuten piirroshahmojen kuvatkin pysyvät filmillä paikoillaan, vain projektorin tuottama kuva näyttää liikkuvan, vaikka todellisuudessa se vain näyttää todella nopealla tahdilla vaihtuvia kuvia.
Projektorilla voisimme "ylittää valonnopeuden" vaikka ihan muutaman metrin etäisyyksillä, sillä voisimmehan tehdä piirroselokuvan, missä piste siirtyy valkokankaan puolelta toiselle yhden ruudun aikana. toistettuna se näyttäisi siltä, kuin piste olisi yhtä aikaa valkokankaan molemmilla puolilla, ja "liike" olisi niin nopeaa, ettemme havaitsisi sitä...
Paitsi että liikettä ei olisi olemassakaan. Ja että kyseessä olisi edelleenkin eri valonsäteet, ja eri fotonit. Joten liikettä ei tapahdu kuin projektorista valkokankaalle, ja sieltä meidän silmiimme. Mutta ei lainkaan sivusuunnassa.
Totuushan on että kun avaat takulamppusi niin siitä lähtevät valoonsäteet lähtevät matkaamaan kohti tähteä 45678 valonnopeudella. Ja jos kyseinen tähti sijaitsee vaikka 500 valovuoden päässä, taytyy sinun ensin odottaa 500 vuotta että taskulamppusi valo saavuttaa tämän tähden. Sen jälkeen voit YRITTÄÄ tehdä tämän suuren suuren temppusi. Mutta kun siirrät taskulamppusi osoittamaan tähteä 56755, niin ne valonsäteet jotka ovat lähteneet matkalle kohti ensin mainittua tähteä jatkavat onnellisina matkaansa, eivätkä reagoi mitenkään siihen että liikutat taskulamppuasi. Niitä nimittäin ei ole mitenkään sidottu sinun kädessäsi olevaan taskulamppuun.
Sitten kun olet heilauttanut taskulamppuasi ja se osoittaa kohti tähteä 56755 niin siitä lähtee uudet valonsäteet matkaamaan kohti tätä kyseistä tähteä, koska vanhat ovat onnellisesti matkaamassa kohti tähteä 45678. Nyt sinun täytyy odottaa (oletetään että tähti 56775 sijaitsee 999500 valovuoden päässä maapallolta) 999500 vuotta että taskulamppusi valonsäteet ovat päässeet onnellisesti perille.
En tiedä sinusta mutta minä en ainakaan jaksaisi odottaa noin pitkiä aikoja yhden turhanpäiväisen tempun takia.
vihdoin yksi asiallinenkin viesti!
Entäs jos olisi tarpeeksi pitkä tikku jolla tökkiä kuun pintaa? Informaatio ei voi kulkea yli valonnopeutta joten tikun täytyy näennäisesti lyhentyä koputtellessa kuuta? Hmm... tulipa mieleen että siitähän sähkövirrassakin on oikeastaan kymysys. Niinkö? vaikka atomit olisivat väysin kiinni toisissaan ei informaatio voi siirtyä ketjun toiseen päähän valoa nopeammin vaan ketjun täytyy lyhentyä ja tiedon olla toisessa päässä eriaikaan kuin toisessa? Osaako joku korjata?
Mekaniikan peruslakien mukaan kiihtyvyyden aikaansaamiseksi pitää olla joku voima. (F = ma)
Kun lähestytään valonnopeutta, niin kiihtyvyyden täytyy nollautua, ja muistaakseni suhteellisuusteoriasta löytyykin selitykset sille.
Jos kasvatamme voimaa (F), eikä kiihtyvyys (a) voi enää kasvaa, niin täytyy massan (m) kasvaa.
Valonnopeudessa tulee eteen vähän samanlaisia ongelmia kuin nollaa jakaessa, ja massan kasvu ylittää kaikki reaaliset arvot, eikä mikään voiman kasvu voi sitä enää ylittää.
Puhumattakaan siitä, että mikään tikku tai tanko kestäisi äärettömän suuria vääntövoimia.
Ilmeisesti valonnopeuden saavuttamisen ehtona on äärettömän pieni massa... Ehkäpä jopa täysi massattomuus.
Jos tikulla on vähääkään massaa, ja sen kestävyys on äärellinen, niin se joko taipuu tai katkeaa. Tai sitten voimanlähteestä loppuu teho.
Valonnopeuden ylittäminen on lapsellisen helppoa, kun sen osaa. Ensin rakennetaan laite joka pystyy esimerkiksi 0,95-kertaiseen valonnopeuteen, tai ei sen tarvitse kulkea edes niinkään kovaa. Sitten vaihdetaan välitykset ja vauhtia riittää reippaasti yli valonnopeuden.
Tällä mopopoikain reseptillä avaruusmatkailu nopeutuu merkittävästi - voidaan lentää vaikka muihin galakseihin - ja tuo minulle sen fysiikan Nobel-palkinnon.
Et sit näemmä ymmärtänyt lainkaan mitä tarkoitin. Toisaalta siitä ei voi pelkästään sinua syyttää kosta ulosantini on välillä heikohkoa.
Otin pitkän tikun kyseeseen vain siksi että se selventäisi asiaa koska valolta kestää sekunnin pari matkata kuuhun. Yhtähyvin voisi olla vaikka metrinen karttakeppi tai mikä tahansa esine ja tilanne olisi sama. Jos liikutan tikkua niin tikun toinen pää ei voi liikkua ennenkuin ensimmäisestä atomista välittinyt "informaatio" on saavuttanut ketjun viimeisen atomin. Samoin on sähkön laita. Sähkö ilmiön nopeus ei voi samasta syystä ylittää valonnopeutta. Itse elekronithan eivät liiku sähköjohdossa kuin muutaman millimetrin eteenpäin sekunnissa, mutta sähkö ilmiönähän lähentelee valonnopeutta. Toisinsanoen jos tökin eksoottisesta materiaalista tehdyllä pitkällä tikkulla kuun pintaan niin "morsetus" on sekunnin pari myöhässä maanpintaan verrattuna vaikka tikku ei joustaisi mikrometriäkään.
Meillä olisi tikku, jonka osaset olisisivat toinen toisissaan kiinni, niin tieto sauvan liikuttamisesta eteenpäin (=naputetaan kuun pintaa) välittyy heti. Tikku eikä mikään sen komponenteistakaan liiku lähelläkään valonnopeutta, vaan sitä nopeutta, jonka itse annoit. (Oletetaan tikku massattomaksi pikkuteoreetikkojen mieliksi..) Tieto välittyy heti. Käytännössä ehdottamasi koe ei onnistu, mutta jos meillä olisi tuollainen keppi, ei fysiikan lakeja kuitenkaan rikottaisi.
Eipä muuten välity. Ei tarvitse olettaa tikkua edes massattomaksi kun otetaan metrin tikku.
Kun tökkään tikun toistapäätä lähtee ns. tieto siitä siirtymään atomi atomilta toiseen päähän maksimissaan valon nopeudella. Tikun toinen pää liikkuu siis vasta hetken kuluttua siitä kun tökkään tikkua, prkl!
Jos olisi siis pitkä tikku kuuhun asti niin aikaa siinä siirtymisessä kestää sekunnin, pari.
Tarkoitinkin matemaattisesti. (Aineeksi kuvailin "atomitonta" ja tiivistä ainetta, joka täyttäisi kaikki tilat. So. sellaista, jonka OSASTEN välillä ei ole tilaa. Missään.)
Kirjoitit vaan edellisessä viestissäsi että "Tikku eikä mikään sen KOMPONENTEISTAKAAN liiku...". Toisekseen kaikki ainehan on loppujenlopuksi tyhjää täynnä. Hiukkasten liike tapahtuu voimien välityksellä joten aine tavallaan on täysin kiinteää mutta silti liikkeen välitys ei tapahdu valoa nopeampaa vaikka atomit olisivat järjestäytyneet täydellisesti hilaan.
Mut se varmaan tästä tikkukeskustelusta.
Jos maailmankaikkeus olisi alusta lähtien laajentunut valonnopeutta, olisi omegan arvo n 2...4:n luokkaa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan omegan arvoksi tulee n. 1,00 00 00 001. Hetkellisesti maailmankaikkeus on siis laajentunut valoa nopeammin. tämä on kuitenkin näennäistä, sillä fotonit eivät ole liikkuneet nopeammin, vaan geometrinen aika-avaruus on "oiennut"/venynyt.
kyllä valonsäteet näkyvät kummassakin tähdessä lähes yhtäaikaa, mutta matka maasta tähteen kestää 50v jos matkaa on 50 valovuotta! eli sama tilanne kuin osoittaisit taskulampulla lattiaa, sulkisit lampun ja osoisit kattoon.. eli ei se sama säde kulje valoa nopeampaa, se säde ammutaan maastakäsin -> 50valovuotta! vrt. ammu vesiruiskulla seinään ja siirrä ruiskua, ei siinä yksittäinen valonsäde liiku muualle kuin suoraan!! eli ne eri tähtien saamat valot ovat ihan eri säteitä!!
kun suuntaat valokeilan eteenpäin istuessasi
esim. moninkertaisen ääntä nopeamman koneen
kyydis. lisäät valon nopeuteen koneen nopeuden.
kas,visa ratkaistu,pysti shekki mulle,KIITOS
Antza