Miksi yksikön tekemisiä käytetään joskus yhdyssanoissa?
Esimerkiksi sanat kahvinkeitin ja tuulilasinpyyhin? Miksi ne eivät ole kahvinkeittäjä ja tuulilaasinpyyhkijä?
Jäätä murtava alus on jäänmuurtaja. Ei kuitenkaan jäänmurrin. Missä analogia?
Jääkaappi on jääkaappi. Pakastin oi ole yhdyssana, mutta ei ole siitä huolimatta pakastaja. Jääkaappipakastinkaan ei ole jääkaappipakastaja.
Jääkaappeja pakastava henkilö voisi kutsua itseään jääkaappipakastajaksi?
Liittyvätkö nämä ja vastaavat taivutuskummajaiset murteisiin?
Esimerkiksi sanat kahvinkeitin ja tuulilasinpyyhin? Miksi ne eivät ole kahvinkeittäjä ja tuulilaasinpyyhkijä?
Jäätä murtava alus on jäänmuurtaja. Ei kuitenkaan jäänmurrin. Missä analogia?
Jääkaappi on jääkaappi. Pakastin oi ole yhdyssana, mutta ei ole siitä huolimatta pakastaja. Jääkaappipakastinkaan ei ole jääkaappipakastaja.
Jääkaappeja pakastava henkilö voisi kutsua itseään jääkaappipakastajaksi?
Liittyvätkö nämä ja vastaavat taivutuskummajaiset murteisiin?
Vastaukset 46
Vanhimmat
Ovat substantiiveja perusmuodossaan, vaikka kirjoitettaisiinkin samoin kuin imperfekti.
Yleissääntönä on, että elävä tekijä ilmaistaan -ja/-jä -päätteellä, esine -in, -ri tai perusmuodossaan.
Vetäjä
Vedin
Veturi
On kaivajia kaivureineen, mutta ei tietääkseni kaivaimia (lapioita?). Kalvaimia taasen on.
Poikkeuksia on lukuisia, niihin ei kannata takertua, vaan opetella. On sorvaaja (ei sorvari), mutta ei ainakaan konepajalla tai urheilukentällä mestaajaa, vaan mestari. On hoitaja, mutta lääkäri (ei lääkitsijä). Lähetti, sotilas, soturi, sankari em. jäänmurtaja jne. jne.
Minkähän takia porvari on porvari eikä porvaaja? No, eihän ne kovin inhimillisiä olekaan.
Kyllä sorvaajat ennen olivat sorvareita - kuten nykyiset siistijätkin olivat ennen siivoojia.
Vahtimestarit eivät ole onneksi vahtimestaajia.
Duunari duunaa duunaajan duunia.
Vahtimestari on siis joskus vahtinut jotain, mutta mitä vahtimestari tekee nykyään?
Jos haluaa jatkossakin ansaita palkkansa, niin tittelin pitäisi olla vaikkapa mestarivahti.
Vai tarkoittaako vahtimestari kaikkien vahtitehtävien yleistä huipputason osaajaa? Tikkurilan maalitehtaassa on varmasti töissä linjastoa tarkkaileva maalivahti. Jäähallin jäästä vastaa ammatikseen pakkasvahti. Leikkikenttien liepeillä lapsia tarkkaileva setä on lastenvahti. Mitä näitä nyt yleensä onkaan.
Olihan Suomella Sotšin turnauksessa aivan erinomainen maalivahti:
http://www.championat.com/olympic14/news-1772055-tretjak-na-olimpiade-porazil-golkiper-finljandii-rask.html
Tuosta Vladislav Tretjakin suitsutuksesta huolimatta kaksikin maata livahti mitalitaulukossa Leijonien edelle.
Silti: pronssi olympiajäällä oli aivan uskomattoman erinomainen suoritus – mitä korkein arvonantoni!
Tikkurila-konserni tekee muuten täyttä häkää maaleja nyt maalimaan eikun maaliman eikun maailman valokeilassa viihtyvässä Ukrainassa:
http://www.tikkurilagroup.com/ukraine
Sopinee kysyä sieltä, pääsisikö Rask tehtaan linjastolle töihin.
NOLLA pistettä, sanoo Baba!
Miksi Puolan pääkaupungin suomenkielisenä nimenä on aktiivin ensimmäinen partisiippi varsoa-verbistä? Miksi yhden kanadalaisen kaupungin nimenä on aktiivin ensimmäinen partisiippi ottaa-verbistä wanhanaikaisesti kirjoitettuna?
Jälleen pääsin kommentoimaan tätäkin keskustelua passiivin toisella partisiipilla voipia-verbistä.
Rakennetta ei pidä sekoittaa missään tapauksessa aggressiiviin.
Siinä usein kuullussa utelussa, jossa pyydetään kertomaan sellaiset maiden ja ko. maan pääkaupungin nimet, jotka ovat myös suomenkielisiä sanoja, on kerrotuissa vastauksissa ainakin yksi virhe.
Maltan pääkaupunki ei ole Valetta vaan Valletta.
Muitahan ovat ainakin:
Peru - Lima
Turkki - Ankara
Puola - Varsova
Noissa on kahdessa viimeisessä se vika, että ainakin sanat Turkki, Puola ja Varsova ovat suomennoksia.
Jaa. Esitätkö, että Turkki on alkukielellä Kürk, Puola Szpula ja Varsova Oźrebienie?
Kirjakieleen vakiintuu kaikenlaisia muotoja. Epäjohdonmukaisuuksia syntyy siksi, että kirjakieltä ei ole laadittu kerralla pöydän ääreen istumalla ja taulukoista rinnakkaisia muotoja poimimalla. Myöhemminhän kielitoimisto on yrittänyt puuttua ilmeisimpiin kummajaisiin, kuten sanaan jälki-istunto. Istunnossa kun yleensä asiantuntijat keskustelevat asioista. Tilalle ehdotettiin jälki-istuntaa, mutta eipä minun nähdäkseni ole muutos vakiintunut.
Eipä sillä yhdenmukaistamisella lopulta kai muuta saavutettaisi kuin se, että vieraskielisen on helpompi oppia suomea. Kyllä syntyperäinen nuo oppinee. Tai itse asiassa ei välttämättä: itse puhuisin "tuulilasinpyyhkijöistä" ja "pyyhkijänsulista". En ole tainnut koskaan kuulla kenenkään puhuvan "pyyhkimensulista". Liekö molemmat sallittuja virallisen kannan mukaan?
Jäänmurtimesta tulee minulle mieleen jokin käsikäyttöinen vempele. Ei ainakaan mikään sellainen, mitä voi ihminen sisältä käsin ohjata. Jänniä tällaiset syntyperäisen puhujan mielikuvat, joita ei ole mihinkään kirjattu. Jokaisella kai omansa. :)
>> itse puhuisin "tuulilasinpyyhkijöistä" ja "pyyhkijänsulista". En ole tainnut koskaan kuulla kenenkään puhuvan "pyyhkimensulista". Liekö molemmat sallittuja virallisen kannan mukaan? > On kaivajia kaivureineen, mutta ei tietääkseni kaivaimia (lapioita?).
Totta. Tuulilasin pyyhkijöitä (tai tuuliasinpyyhkijöitä, miten vain) saattoi tavata joskus menneinä vuosikymmeninä huoltoasemilla. Heitä saatettiin kutsua myös bensapojiksi.
Joissakin maissa heitä saattaa tupsahtaa ämpäreineen, lastoineen ja rätteineen auton ympärille hääräämään ruuhkaliikenteen pysähtyessä.
Lasinpyyhkijöitä toki saattaa nähdä esimerkiksi AKE:n ohjeessa "Katsastuksen arvosteluperusteet":
Pyyhkijöiden sulat huonot. Nestettä ei tule tuulilasille. Pyyhkijöiden toinen nopeus ei toimi. Pyyhkijöiden pyyhintäalue liian pieni.
AKE:nkin palveluksessa näyttää olevan henkilöitä, joille jo kansakoulussa opetettu asia ei ole mennyt perille tai se on unohtunut.
Toinen mahdollinen selitys on se, että AKE:n henkilökunta on halunnut laatia katsastuksen arvosteluperusteet sille tasolle, jolla kansa/peruskouluoppinsa unohtaneet kansalaiset ovat. Tämä selitys on kuitenkin huono.
Tulevaisuudessa, robottitekniikan kehittyessä tulee kodinkoneliikkeiden valikoimiin varmastikin pakastimien lisäksi myös rakastimia.
"Meiltä kodinkoneet edullisesti niin keittiöön kuin makuuhuoneeseenkin!"
Aika pitkälle saa robottitekniikka kehittyä, että myyntiin tulee tosiaan rakastin eikä panin tai edes rakastelin.
Mitä yhteistä on perkolaattorilla ja alligaattorilla?
http://www.youtube.com/watch?v=G4l4ACN4gIo
http://www.youtube.com/watch?v=W0bidd0Uhvk&feature=kp
Minäkin tuossa juuri äskettäin kahvin keitin. Kyllä tuollainen reilu fingerporillinen pressoa näin iltapäivällä piristää, ei mahda mitään!
Paljonkohan saataisiin kasaan perussäännön vastaisia johdoksia:
nitoja
annostelija
varaaja
muuntaja
aallonmurtaja
virranjakaja
Joku pätijä pilaa tämän kuitenkin kohta käänteissanakirjan avulla, mutta jos sitä ennen ehtisi reilulla pelillä joitakin miettiä. =)
Kuten jo 24.2.2014 14:41 sanoin, joitain poikkeuksia on. Listassasi näitä on kolme: sanoille nitoja, aallonmurtaja ja virranjakaja ei ole -in-päätteistä vaihtoehtoa.
Sen sijaan (saippua)annostin, (paineen)varain ja (jännitteen)muunnin ovat yleisessä käytössä.
Aallonmurtaja ja (sähköverkostoon liittyvä) muuntaja ovat sen verran isoja laitoksia, että niitä ei voi nimittää laitteiksi tai välineiksi, joten -ja-pääte on hyväksyttävä.
Nitoja ja virranjakaja (sekä sen komponentteihin kuuluvat pyörijä ja katkoja) kuuluvat niihin sanoihin, joiden lähdeverbistä on kovin vaikea muodostaa luontevaa -in-päätteistä tekijänimeä. Virranjakaja kaikkineen alkaa kuitenkin olla jo historiaa, joten siitä ei kannata enää olla huolissaan.
Perussäännöstä poikkeavia johdoksia ei toki tarvitse saada _kasaan_, mutta olisi mielenkiintoista saada niitä _kokoon_ mahdollisimman paljon. Ymmärtänet näiden kahden sanan eron, vai kuinka?
Nopeussäädettyjen sähkökäyttöjen kotimaiset suurvalmistajat ABB ja Vacon puhuvat edelleen taajuusmuuttajista.
Ammattilehti Prosessori yritti nimittää niitä parikymmentä vuotta sitten joksikin muuksi (lähinnä oikein yliopistotasolla suomen kieltä ja kirjallisuutta lukeneen toimitussihteerinsä mahtikäskyllä), mutta taajuusmuuttajina nuo laitteet pysyivät. Sopinee katsoa jo yhtä vakiintuneeksi sanaksi kuin muuntaja.
Tuolla tämänkin portaalin valokuvauspalstoilla taitavat useimmat puhua kuvanvakaajista (pro: kuvanvakain). Eri objektiivivalmistajat käyttävät sellaisesta rekkuleesta aikaansaannoksissaan erilaisia englanninkielisiä lyhenteitä, ehkäpä tavaramerkkioikeudellisista syistä:
Canon: IS (Image Stabilizer)
Nikon: VR (Vibration Reduction)
Sigma: OS (Optical Stabilizer)
Tamron: VC (Vibration Compensation)
jne.
Muuntaja ja muunnin eivät tarkoita samaa asiaa.
Tämän piti käydä ilmi myös edellisestä postistani.
Kiitos asiallisesta ja valaisevasta kommentista – sellaiset ovat harvinaisuuksia näillä palstoilla.
Hiukan alkuperäisen aiheen sivusta tekee mieli sanoa pari sanaa näistä yhdyssanoista, joissa alkuosana on substantiivi ja jälkiosana verbin johdannainen.
Minun kielikorvani mukaan alkuosan pitää olla genetiivissä (akkusatiivissa), jos alkuosan substantiivi on jälkiosan verbin kohteena. Siis "taajuudenmuuttaja", jos laite muuttaa taajuutta.
Sen sijaan alkuosan pitää olla nominatiivissa, jos substantiivi on jälkiosan verbin tekijänä tai vaikuttajana. Siis "taajuusmuuttaja", jos laite muuttaa taajuuden avulla tai taajuuden mukaan jotakin – vaikkapa äänenvoimakkuutta, valoa, väriä tms.
Hakroa taisi kismittää, että löysin noinkin monta, kun itse hoksasi ensin vain kuormaajan. =D Hippasen paistaa läpi tuosta kitkerästä viestistä.
En ymmärrä noiden "kasaan" ja "kokoon" eroa, muutoin kuin että "kasaan" on puhekielinen. Vielä vähemmän ymmärrän, miten asia liittyy tähän keskusteluun.
Tuleeko jollekulle vielä poikkeuksia mieleen?
Käyhän se. Varsinaisesti minun piti kritisoida sitä, että laitteen KOKO muka ratkaisisi sen, milloin sopii puhua muuntajista – niitä kun on varsin pieniäkin.
Asuinpaikkaansa sähköverkon taajuuden mukaan vaihtavaa henkilöä voitaisiin kutsua taajuusmuuttajaksi? Tosielämässähän sähköverkon taajuus ei ole täysin vakio. "Hertsit ei miellytä - muutan muualle".
Tuulilasin pyyhkimisestä ja jään murtamisesta tuli mieleen, että voisiko jääskraappaa kutsua jäänskraapimeksi tai jäänskraappaajaksi?
Mikä olisi hyvä nimi jään skraappaamisesta suoritutuvalle tuulilasia pyyhkivälle laitteelle?
Vastaan itselleni, kun ketään muuta ei ilmeisesti kiinnosta =)
Toimistossa "aakkostaja" (viitattaessa tarvikkeeseen) on sanana vakiintuneempi kuin "aakkostin"
Keittiötarvikkeista löytyy "nuolija"
Kolmantena tuli mieleen "liikenteenjakaja"
Kielikorvasi on tunnetusti toimiva. Silti: taajuusmuuttaja on kuin onkin vallitseva termi. Pari suomalaista maahantuojaa on käyttänyt aikojen saatossa termiä taajuudenmuuttaja; mieleen tulevat lähinnä Danfoss ja SKS. Aivan tuoreista kannanotoista minulla ei ole havaintoja.
Mitä noihin muuntajaan, muuntimeen ja muuttajaan tulee:
Muuntaja on (minulle) laite, jolla vaihtosähköä muunnetaan vaihtosähköksi. Jännitettä muunnetaan useimmiten toiselle tasolle, mutta myös pelkkiä erotusmuuntajia (jännite ensiö- ja toisiopuolella sama) on käytössä.
Muunnin saattaa muuntaa fysikaalista suuretta toiseksi, esimerkiksi jännitettä taajuudeksi tai toisinpäin. Toisaalta tunnetaan vaikkapa DC/DC-muuntimia, joilla tasasähkön jännitetasoa muutetaan toiseksi.
Taajuusmuuttaja muuttaa ensisijaisesti vaihtosähkön taajuutta, lähinnä oikosulkumoottorin (induktiomoottorin) nopeudensäädön tarpeisiin.
Minulla on ollut ilo hitsata (45 vuotta sitten) muuttajatyyppiseksi mainitulla hitsauskoneella, jossa on samalla akselilla vaihtovirtamoottori ja tasavirtageneraattori. Voimavirtaverkosta otettu kolmivaiheinen vaihtovirta pyöritti tuota moottoria ja generaattorista saatiin laadukasta tasavirtaa hitsauksen tarpeisiin. Nykyinen invertterityyppinen (kevyt, matkalaukkumallinen) puikkohitsauskoneeni on kaikilla mittareilla mitattuna lelu verrattuna siihen 1950-luvulla valmistettuun parisataakiloiseen malmikasaan!
Ainakin siihen maailman aikaan hitsausvälineiden myyjät puhuivat hitsausmuuttajista.
Asevelvollisuuteni suoritin viestiaselajin radiojoukoissa 1969–1970. Koulutuskaluston runkona oli jatkosodan aikainen Bertta-radio. Kenttäolosuhteissa sen lähettimen käyttöteho otettiin 12 voltin akuista muuttajakoneeksi kutsutun värkin avulla. Akun virralla pyöritettiin tasasähkömoottoria, joka puolestaan pyöritti 220 tai nyttemmin 230 voltin 1-vaiheverkon korvaavaa vaihtosähkögeneraattoria. Noin 33–34 kg:n painoinen muuttajakonelaatikko toimitti radioteltassa myös radistin istuimen virkaa. Takamukseni muistavat vieläkin vaimean tärinän, joka tuntui muuttajakoneen käynnistyessä silloin kun siirryttiin vastaanotolta lähetykselle.
Tulkitsit väärin. Ei minua mikään kismittänyt. Halusin vain ottaa esiin sanat kuormaaja ja kuormain, jotka kumpikin ovat asianmukaisessa käytössä kahdessa eri merkityksessä. Olisin voinut luetella monia muitakin -ja-päätteisiä tekijänimiä, mutta se ei ollut relevanttia siinä vaiheessa.
Varmaankin koit viestini 25.2.2014 21:36 kitkeräksi, kun kumosin joka toisen esittämistäsi "poikkeuksista".
Nyt esittämäsi "liikenteenjakaja" kuuluu samaan kategoriaan kuin aallonmurtaja.
"Nuolija" kuuluu niihin sanoihin, joiden kantaverbistä on hankala muodostaa luontevaa, helposti ymmärrettävää -in-päätteistä tekijänimeä. Nuolin?
Millä perusteella "akkostaja" on vakiintuneempi sana kuin "aakkostin"? Jälkimmäinen on kuitenkin sovittujen sääntöjen mukaan asiallisesit muodostettu luonteva sana.
Kasaan- ja kokoon-sanojen merkitysero ei todellakaan kuulunut aiheeseen. Heitin sen vain piruuttani esiin nähdäkseni, millä kielen tasolla vastaväittäjäni liikkuu. Nyt sen tiedän.
>Mikä olisi hyvä nimi jään skraappaamisesta
>suoritutuvalle tuulilasia pyyhkivälle laitteelle?
Tuotapa en tiedä, mutta kun lähdin yli puoli vuosisataa sitten pohjoisen pakkasissa taittamaan 2-kilometristä kansakoulutaivaltani hiihtimillä, oli ihan asiaa, että housujen ja pitkien kalsareiden välissä oli raappahousut.
Teini-ikään tultua sellaista ylipukeutumista alkoi jo ylenkatsoa. Elämäni kovin pakkanen (kotini mittarin mukaan –46 °C) innoitti minut käymään harrastuksissa 2 kilometrin päässä fillarilla. Vaikka pyörä oli jäykkä polkea kuin mikä, ei siinä kuuma tullut – melkeinpä olisi niitä raappahousuja väliin kaivannut! Huh huh!
Tämä talvi on toki mennyt täällä Etelä-Suomessa pelkissä boksereissa.
Tässä lisää mieleen putkahdelleita:
Ratkoja (ompelutarvike)
Lepuuttaja
Puhelinvastaaja
Pussinsulkija (vakiintuneempi kuin pussinsuljin)
Päiväntasaaja
Sadettaja (käytössä sadettimen rinnalla)
Tuo "päiväntasaaja" lienee ajateltavissa samaan kategoriaan kuin matemaattinen termistö, jossa on paljon näitä elottomia "tekijöitä", kuten lävistäjä, halkaisija, osoittaja, nimittäjä, kuvaaja. Nämä muodostavat luonnollisesti omanlaisen luokkansa, koska ne eivät ole minkäänlaisia välineitä tai laitteita.
Myös aluksissa on vielä muutama, jotka eivät ole tainneet tulla mainituiksi, eli hinaaja, hävittäjä ja risteilijä.
Hakrolle selvennykseksi, että haen tässä todellisille kielenkäyttäjille tuttuja sanoja enkä niinkään mieti sitä, voisiko sanan keinotekoisesti korvata säännönmukaisella johdoksella. Eikä silläkään mielestäni ole niin väliä, elääkö rinnalla säännönmukainen johdos - se ei muuta sitä tosiasiaa, että kielenkäyttäjät ovat jossakin vaiheessa muodostaneet käyttöönsä poikkeavan johdoksen.
Fiksuna kielentutkijana ymmärtänet sen, että elävä, puhuttu kieli on varsin vahvassa asemassa kielentutkimuksessa ja tallenteet ovat kallisarvoisia eri ilmiöiden tutkimiseksi. Kirjoihin ja kansiin koottu tieto on puutteellista ja vanhentunutta jo painosta putkahtaessaan.
Selityksen löytäminen poikkeukseen ei tee poikkeuksesta yhtään vähemmän poikkeusta pääsääntöön nähden. Mielenkiintoisia mielestäni yhtä kaikki. Toki luokittelu on aina hauskaa, mutta en ymmärrä, miksi kirjoitat siihen tapaan kuin syyn löytäminen poikkeukseen tekisi siitä jotenkin vähemmän poikkeuksen.
Laivojen ja veneiden laitasuojia eli -suojuksia kutsutaan yleisesti myös lepuuttimiksi, ei suinkaan aina lepuuttajiksi. Yleisimmin olen laiturikeskusteluissa kuullut käytettävän fendari-sanaa (lienee katsottava veneiljäslangiksi).
Kielikoneen sanakirjan MOT Enteka 4.0 mukaan tosin:
» fender [3: MOT Enteka 4.0 englanti-suomi]
fender 1. suojus, suojaristikko, suojakaiteet, tulipesän suojus; laivan kylkisuojus, lepuuttaja; veturin suojaristikko, karja-aura (raut); lokasuoja (Am); puskuri, tuulilasi; 2. sulku. fender apron lokasuojan roiskeläppä. fender beam suojapuomi, aitauspuomi. fender board autokartonki. fender bolt isokantainen naula t. pultti. fender boom suojapuomi, ohjepuomi. fender bracket, fender iron lokasuojan kiinnike t. kannatin. fender lamp lokasuojalyhty (auto). fender liner sisälokasuoja. fender marker reunanosoitin. fender paper autopaperi. fender pile suojuspaalu. fender support lokasuojan kannatin. wale laiturin puskupuu. fender well varapyörän kuoppa (lokasuojassa). fender wig lokasuoja.
Toisessa elektronisessa sanakirjassani (Euroword Business Pro 2010) mainitaan molemmat vastineet lepuutin ja lepuuttaja.
Tuohon lepuutin-johdokseen en olekaan törmännyt kuin keittiötarvikkeiden puolella, kiitos täydennyksestä. Veneilysanasto on vierasta minulle.
Tuo varaaja jäi kyllä vielä mietityttämään - väittäisin, että esimerkiksi sanassa lämminvesivaraaja se on ainoa todellisessa kielenkäytössä elävä vaihtoehto.
>väittäisin, että esimerkiksi sanassa lämminvesivaraaja
>se on ainoa todellisessa kielenkäytössä elävä vaihtoehto
Taidanpa suhtautua tuohon varauksin. Indonesian lämpöisissä vesissä (tai ainakin niiden äärellä) elää tietääkseni komodonvaraani eli jättiläisvaraani (Varanus komodoensis). Jopa ihmisillekin vaarallinen lisko on aikuisena 2–3-metrinen ja saattaa painaa toistasataa kiloa.
Ei varaani venettä kaada, mutta siltikin: ellen pidä siellä varaani, saattaa minut napata varaani!
Kanavaraani on puolestaan laji, jota saattaa tavata Suomessakin matkailuvaunuille ja -autoille tarkoitetuilla leirintäalueilla. Myös karvanaamariksi kutsuttu laji on yleensä ihmiselle vaaraton. Kehittyneemmät kanavaraaniyksilöt saattavat turvautua jopa lämminvesivaraajaan alkaessaan valmistaa itselleen ateriaa kanasta.
Onko juustonjuoksutin henkilö vai laite?
Käsittääkseni ei kumpaakaan vaan juustonjuoksute. Ainakin sen pitäisi kielikorvani mukaan olla sitä.
Yrititkö olla juksauttaja?
Varaani ei kannata laskea, mutta kanavaraaniksi voidaan kutsua kanavien liepeillä kasvavaa vesikasvia, tai sitten sikanautaa mukaillen kanan ja varaanin risteytystä, joka lienee lentävä lisko, joka ei osaa lentää.
Kävin veneellä, ja tuli mieleeni äyskäri. Onkohan tuo virheellinen nimi.
Pitäisikö sanoa äyskin?
Äyskärin taustalla ei ole äyskiä-verbi, vaan ruotsin öskar-sana.
Keittimissä on myös eroja. On kahvinkeitin, vedenkeitin ja rasvakeitin. Ei siis rasvankeitintä. Vedenkeitin lienee ainoa, jossa yleensä edes tapahtuu keittämistä.
Eihän tuossa rasvakeittimessä keitetä rasvaa vaan paistetaan erilaisia ruokia. Rasvankeitin olisi sinänsä aika outo ilmaisu. Tuo keittäminen on varmaan tullut kuvioon siitä, että jotakin upotetaan nesteeseen, vaikka todellisuudessa mitään ei keitetä, kuten mainitsitkin.
Olet oikeassa.
Toisaalta, keittämistähän se oikeastaan on, riippumatta keitetäänkö vedessä tai upoksissa rasvassa. Vedenkään kiehuminen ei ole välttämätöntä kun siinä ruokaa kypsennetään, vesipitoisessa juureksessa taas vesi jopa kiehuu rasvakeittimessä. Pannukahvia keitettäessä veden ei tarvitse kiehua, mutta kahvinkeittimessä vesi voi kiehahtaa putkessa.
"Verbi
keittää (53-C) (taivutus)
kuumentaa keitettävää ainetta keittoastiassa sellaisenaan tai lisätyssä nesteessä, tavallisesti vedessä, sellaiseen lämpötilaan, että tavoiteltu prosessi käynnistyy ja jatkuu keittämisen aikana halutun lopputuloksen saavuttamiseksi"
http://fi.wiktionary.org/wiki/keittää