Testi verrattavaksi teille jotka tiedätte oikean ÄO:nne

Niin se vaan on että ympäristötekijät (tai ympäristötekijöiden vaikutus joidenkin geenien toimintaan jos tarkkoja ollaan) vaikuttavat älykkyyteen/ongelmanratkaisukykyyn. Yksilön geenien sallima ongelmanratkaisukyky rajoineen ei ole yhtenä hetkenä tehtävällä yksittäisellä testillä mitattavissa. Tunteet kuten ahdistus ja masentuneisuus vaikuttavat luonnollisesti ongelmanratkaisukykyyn, kuten myös esim. se mitä on sattunut syömään ennen testiä, tietysti myös ruokavalio pitemmällä aikavälillä. Pitkään jatkunut stressi ihan varmasti heikentäisi testin tulosta. Tiedelehdessä oli myös melko vasta, pari numeroa sitten, julkaistu tutkimus, jonka mukaan suurin vaikutus ihmisen suoriutumiseen erityisesti kognitiivisissa tehtävissä on itseluottamuksella, tai erityisesti sen puutteella, "stereotypiat toteuttavat itsensä" taisi olla sen nimi.
Minulla ei ole mitään esimerkiksi mensan kaltaista yhteisöä vastaan, jossa aivojaan mielellään käyttävät ihmiset pyrkivät löytämään samalla aallonpituudella olevaa seuraa, varsinkaan nykymaailmassa, jossa aivojen käyttö ei ole turhan in, mutta ajatus että ihmiset voisi yksittäisellä kuviopäättelytestillä jaotella potentiaalisten kykyjensä mukaisiin luokkiin absoluuttisesti on täysin absurdi ja typerä, ja onneksi esimerkiksi Suomen koululaitoksissa tai työpaikoilla ei näin tehdä eikä tulla toivottavasti koskaan tekemäänkään. Jos kuviopäättelytestin läpäisee hyvin tuloksin, on se selvä todiste jonkinasteisen potentiaalin olemasssaolosta (tietysti olettaen että testin tekijä ei puhtaasti arvaile vastauksia), mutta mikäli testi menee huonosti, sitä ei voi pitää todisteena kykyjen rajoittuneisuudesta.

näinsevaanonn kirjoitti:

Niin se vaan on että ympäristötekijät (tai ympäristötekijöiden vaikutus joidenkin geenien toimintaan jos tarkkoja ollaan) vaikuttavat älykkyyteen/ongelmanratkaisukykyyn. Yksilön geenien sallima ongelmanratkaisukyky rajoineen ei ole yhtenä hetkenä tehtävällä yksittäisellä testillä mitattavissa. Tunteet kuten ahdistus ja masentuneisuus vaikuttavat luonnollisesti ongelmanratkaisukykyyn, kuten myös esim. se mitä on sattunut syömään ennen testiä, tietysti myös ruokavalio pitemmällä aikavälillä. Pitkään jatkunut stressi ihan varmasti heikentäisi testin tulosta. Tiedelehdessä oli myös melko vasta, pari numeroa sitten, julkaistu tutkimus, jonka mukaan suurin vaikutus ihmisen suoriutumiseen erityisesti kognitiivisissa tehtävissä on itseluottamuksella, tai erityisesti sen puutteella, "stereotypiat toteuttavat itsensä" taisi olla sen nimi.
Minulla ei ole mitään esimerkiksi mensan kaltaista yhteisöä vastaan, jossa aivojaan mielellään käyttävät ihmiset pyrkivät löytämään samalla aallonpituudella olevaa seuraa, varsinkaan nykymaailmassa, jossa aivojen käyttö ei ole turhan in, mutta ajatus että ihmiset voisi yksittäisellä kuviopäättelytestillä jaotella potentiaalisten kykyjensä mukaisiin luokkiin absoluuttisesti on täysin absurdi ja typerä, ja onneksi esimerkiksi Suomen koululaitoksissa tai työpaikoilla ei näin tehdä eikä tulla toivottavasti koskaan tekemäänkään. Jos kuviopäättelytestin läpäisee hyvin tuloksin, on se selvä todiste jonkinasteisen potentiaalin olemasssaolosta (tietysti olettaen että testin tekijä ei puhtaasti arvaile vastauksia), mutta mikäli testi menee huonosti, sitä ei voi pitää todisteena kykyjen rajoittuneisuudesta.

Lue lisää

Hupsista, tulipa pikku virhe tuon ensimmäisen lauseen jäsentelyssä. Yritin siis sanoa, että ympäristötekijät saavat geenien toiminnassa aikaan muutoksia joilla on vaikutusta ongelmanratkaisukykyyn.