Tää oon nyt vähä jääny epäselväksi. Jos jännite kasvaa nii luonnollisesti myös sähkövirta kasvaa! Törmäsin kuitenkin tänään lukiessani seuraavaa kappaletta, että UI-kuvaajassa jossa y-akselin leikkauskohta on lähdejännite ja x-akselin leikkauskohta oikosulkuvirta. Siinä on laskeva suora eli, kun jännite pienenee niin sähkövirta suurenee??? Luin kappaleen monesti eikä vaa mee kaalii että miksi näin... Jotenkin ajatus siitä että jännitteen kasvaessa myös sähkövirta kasvaa, on turvallinen ja looginen :D
Kiitos vastauksista jo etukäteen!
Ps. Yritin kattoo englanniksi googlesta vastausta, nii yllättävän moni on ihmetelly samaa tosin vailla selkeetä vastausta!
Kiitos vastauksista jo etukäteen!
Ps. Yritin kattoo englanniksi googlesta vastausta, nii yllättävän moni on ihmetelly samaa tosin vailla selkeetä vastausta!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oikosulkuvirralla jännitelähteen jännite jää sen sisäiseen vastukseen ja napajännite "kyykkää".
Komppaan edellistä. Tässä tapauksessa myös kuormitusvastus muuttuu.
Kun kuormitusvastus on nolla eli oikosulku, ei sen yli ole jännitettä.
Oikeasti täydellinen oikusulku on vain suprajohteessa. Todellisuudessa vastus voi olla vaikka 0,01 - 0,0000001 Ohmia. Sen yli jännite on pieni, vaikka virta on suuri.
Kytkennässä on sarjassa jännitelähteen lähdejännite, sisäinen vastus ja kuormitusvastus. I = U/(Ri Rk), jossa Ri on sisäinen vastus ja Rk on kuormitusvastus, jonka yli jännite on mitattu. Kun kuormitusvastusta Rk pienennetään, jännite sen yli pienenee, mutta koska (Ri Rk) pienenee virta I kasvaa.
Miks kukaa ei osaa selittää tätä selkeästi?
Onko tuo UI-kuvaajan U akselilla siis jännitehäviö? Koska jos on, niin sitten on ymmärrettävää että suurempi vastus niin suurempi jännitehäviö (potentiaalien alema) ja jos pienempi vastus niin pienempi jännitehäviö ja siten suurempi sähkövirta??
Toivottavasti asia on näin!
Lisäksi tämähän tarkoittaa sitä, että edelleen kun tarkastellaam virtapiiriä kokonaisuudessa, niin mitä suurempi on virtalähteen jännite niin sitä suurempi kokonaissähkövirta??
Edelliset selitykset olivat täysin selkeitä.
Jännitelähteessä on sisäinen vastus Ri. Lähteestä saadaan maksimiteho, kun kuormavastus Rl = Ri. Jos Rl:n tilalle laitetaan täydellinen oikosulku, ei kuormaan teoriassa edes siirry tehoa, koska URl = 0. Virtapiirin virtaa rajoittaa tällöin vain jännitelähteen sisäinen vastus Ri, jonka yli vaikuttaa jännite, joka on yhtä kuin lähdejännite.
Käytännön koe, jota ehkä ei kannata tehdä.
Laita kolme 4,5 V:n paristoa sarjaan ja oikosulje ne. Paristot saattavat vähän lämmetä, mutta oikosulun ei tarvitse olla kummoinenkaan ja se kestää.
Auton akussa on saman verran jännitettä. Sen kun tömäyttää tulevasti oikosulkuun, on syytä juosta. Virta ja siten akun sisällä syntyvä tehohäviö kun on aivan eri luokkaa kuin paristoilla, joilla on suurehko sisäinen vastus ja pienehkö virranajokyky.
Vielä jos vääntäisi rautalangasta: siinä ei ollut kyse UI-kuvaajasta vakiovastuksella (jolloin virta kasvaa jännitteen kasvaessa). Se on UI-kuvaaja kuormitusvastuksen muuttuessa. Kuormitusvastuksen pienetessä virta kasvaa ja myös jännite vähitellen pienenee kun laitteen sisäisen vastuksen osuus kokonaisvastuksesta kasvaa.
voi helvetti