Nykyään naisia esiintyy niin varusmiespalveluksesa kuin myös puolustusvoimien ammattisotilainakin. Tämän uudistuksen osalta ei oltu osattu tarpeeksi hyvin varauduttu armeijan esimiesasemassa olevan henkilön puhuttelukäytäntöä varten.
Suomen armeijassahan mieshenkilön kohdalla puhutellaan jo aliupseerikoulun oppailaasta lähtien liittämällä kunnioitusta osoittava ”herra” -ilmaisu sotilasarvon eteen. Tämä käytäntö on johtanut naissotilaan kohdalla koomiseen tilanteeseen: Kaikkia ylempiarvoisia naissotilaita joudutaan puhuttelemaan parisuhteessa vakiintuneen ”rouva” - ilmaisun mukaisesti; siis riippumatta siitä, ovatko naissotilaat vielä neiti-ihmisiä.
Miksi tällaiseen koomiseen puhuttelukäytäntöön ollan ajauduttu, johtuu tietenkin suomen kielen ominaispiirteistä. Meillä ei ole esim. englanninkielen tapaan kunnioitusta osoittavaa naisihmisen neutraalia puhuttelusanaa.
Mutta suomen kielen erityispiirteisiin sisältyy mahdollisuus luoda naisihmistä koskevia, kunnioitusta osoittavia ja siviilisäädyn suhteen neutraaljea puhuttelusanoja. Tarkoitan ”tar/ tär” päätteitä. Tätä pitäisi mielestäni hyödyntää ja luoda koomisen ja koko armeijan naurunalaiseksi saattavan ”rouvittelun” tilalle joku neutraali naissotilaan puhuttelusana.
Omana ehdotuksena esitän vaikkapa sellaista ilmaisua, kuin ”herratar”. Jospa muut keksivät lisää vaihtoehtoja.
Suomen armeijassahan mieshenkilön kohdalla puhutellaan jo aliupseerikoulun oppailaasta lähtien liittämällä kunnioitusta osoittava ”herra” -ilmaisu sotilasarvon eteen. Tämä käytäntö on johtanut naissotilaan kohdalla koomiseen tilanteeseen: Kaikkia ylempiarvoisia naissotilaita joudutaan puhuttelemaan parisuhteessa vakiintuneen ”rouva” - ilmaisun mukaisesti; siis riippumatta siitä, ovatko naissotilaat vielä neiti-ihmisiä.
Miksi tällaiseen koomiseen puhuttelukäytäntöön ollan ajauduttu, johtuu tietenkin suomen kielen ominaispiirteistä. Meillä ei ole esim. englanninkielen tapaan kunnioitusta osoittavaa naisihmisen neutraalia puhuttelusanaa.
Mutta suomen kielen erityispiirteisiin sisältyy mahdollisuus luoda naisihmistä koskevia, kunnioitusta osoittavia ja siviilisäädyn suhteen neutraaljea puhuttelusanoja. Tarkoitan ”tar/ tär” päätteitä. Tätä pitäisi mielestäni hyödyntää ja luoda koomisen ja koko armeijan naurunalaiseksi saattavan ”rouvittelun” tilalle joku neutraali naissotilaan puhuttelusana.
Omana ehdotuksena esitän vaikkapa sellaista ilmaisua, kuin ”herratar”. Jospa muut keksivät lisää vaihtoehtoja.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei miestä tarkoittavasta sanasta kannata vääntää, mutta naisesta tulee luontevasti narri.
Vakavasti ottaen, olen itsekin miettinyt joskus tuota. Jossain käytetään rouvas ihminen, ei sekään käy. Englannissa käytetään madam, siitä on jo suomalainen vastine matami. Tai herra tyylisenä voisi olla marra.
Ei varmaankaan naissotilaista madam, vaan yleensä arvostuksen osoituksena.
Miksi sana "amatsoni" ei kelpaa? Perinteisesti amatsoneilla ymmärrettiin naissotureita.
"...esitän vaikkapa sellaista ilmaisua, kuin ”herratar”. "
Niin, onhan meillä ollut vastaava muoto käytössä ainakin sellaisia arvonimimiä kantaneiden puolisoilla, kuten maaherratar tai vapaaherratar. Taitaa olla muitakin.
Eihän tuo pelkistetty "herratar"- muoto siten olisi edes mikään uusi tai keinotekoinenkaan luomus.
Eduskunnan puhemiehen titteli on luonteeltaan maskuliininen, vaikka tehtävää voi tunnetusti hoitaa nainenkin. Siltikään en näkisi eduskunnan arvovallan kohenevan siitä, että naispuolista puhemiestä kutsuttaisiin puherouvaksi saati puheneidiksi.
Käytäntönä tuntuu olleen, että kansanedustajat puhuttelevat naispuolista puhemiestä täysistunnossa sanoilla ”Arvoisa Puhemies!”. Jotkut edustajat puhuttelevat nykyään miespuolistakin puhemiestä (tasapuolisuuden nimissä?) aivan samoin; jotkut taas käyttävät perinteistä muotoa ”Herra Puhemies!” ja eräiden suusta saattaa kuulua jopa pleonastinen ”Arvoisa Herra Puhemies!”.
Entisaikojen sääty-yhteiskunnassa upseerien puolisoita sopi puhutella miehen arvon mukaisella, ruotsista väännetyllä tittelillä malliin kenraalinna, everstinna, majorska, kapteenska jne. Nykyään nuo sotilasarvot ovat avoinna naispuolisillekin upseereille. Kuinkahan heidän miespuolisoitaan olisi sopivaa puhutella?
Puolustusvoimiemme nykyisen komentajan, kenraali Ari Puheloisen puoliso Tiina Laisi-Puheloinen on tietääkseni kasvatustieteen maisteri, mutta myös reservin yliluutnatti (ellei jo tätäkin korkeampi upseeri). Hän saattaisi ehkä kokea loukkaukseksi, jos joku sattuisi puhuttelemaan häntä kenraalinnaksi.
Meinasin kyseenalaistaa tuon tiedon ihan ikäperusteisesti, koska asepalveluksen suorittaneen naisen täytyy olla syntynyt aikaisintaan 1966. Mutta tarkistin ja näköjään ko. pariskunnalla on tosiaan 20 vuotta ikäeroa.
Alkuperäiseen kysymykseen. Käsittääkseni silloin 90-luvulla harkittiin herroittelusta luopumista kokonaan eli korkea-arvoisempaakin olisi puhuteltu pelkästään sotilasarvolla. Ilmeisesti se ei sitten kentsujen mielestä olisi ollut tarpeeksi nöyrää :)
Lorttoja nuo ovat perinteisesti olleet. Miksi muuttaa vanhastaan tuttua ilmaisua.