Unohdetaan samantien kaikki ongelmat joita älykkyyden käsitteeseen liittyy. Oletetaan että se on vain luku, ÄO, joka jollain tavalla määrittää ihmisen kaikkea toimintaa. Oletetaan että älykkyys ilmenee sujuvana ongelmanratkaisuna, vuorovaikutustaitoina, oman käytöksen kontrollina ja nopeana oppimisena. Älykäs ihminen tietää paljon. Jokaiseen mainitsemaani piirteeseen löytyy vasta-argumentti, mutta unohdetaan ne ongelmat hetkeksi. Mielestäni kuvaamani piirteet liittyvät älykkyyteen ainakin siinä mielessä millaiseksi älykkyys arkiajattelussa mielletään. Jos nämä piirteet ovat älykkyyttä, miten ne liittyvät ihmisen arvoon?
Työnantajan mielestä kaikki piirteet ovat tietysti ihailtavia. Älykäs ihminen tekee työnsä hyvin ja nopeasti. Hänellä on hyvät vuorovaikutustaidot ja hän sopii firman imagoon. Jos tapahtuu organisaatiomuutoksia, älykäs ihminen oppii ja sopeutuu muuttuneeseen tilanteeseen nopeasti. Kaikki on siis helpompaa, kun töihin valitaan älykkäitä ihmisiä. Siinä mielessä älykkyys on siis hyve.
Myös sosiaaliset suhteet hyötyvät älykkyydestä jos edellä mainitsemani piirteet hyväksytään älykkyyden ilmenemismuodoiksi. Kukapa ei haluaisi ystävää, joka ymmärtää mitä sanot, tietää paljon ja jakaa tietonsa kanssasi, omaa hyvät vuorovaikutustaidot ja on muutenkin cool. Sellaisen ihmisen kanssa voi keskustella mistä tahansa ja ajankäytön ei tarvitse rajoittua jonkin kapean aktiviteetin ympärille. Älykkyys on hyve myös sosiaalisesti.
Jos näin ollen älykkyydestä ei ole kuin hyötyä, mitä tekee sen puute? Tyhmä ihminen ei nimittäin tee töitään hyvin, eikä hänestä saa hyvää ystävää. Mitä arvoa on siis tyhmällä ihmisellä? Tyhmä ihminen on kuin ruosteinen ratas koneistossa, se ketjun heikoin lenkki. Kun ketju katkeaa, asiat menevät pieleen ja kaikilla on kurjaa. Siksi moni kokee tyhmyyden inhottavana asiana, jota on vältettävä kaikin mahdollisin keinoin. Jos kaiken maailmassa elävän asettaisi pyramidiin arvon mukaan, tyhmä ihminen löytyisi samalta pykälältä matojen ja syöpäläisten kanssa. Kummastakaan ei ole mitään hyötyä, pikemminkin molemmat ovat haitallisia tuholaisia, jotka pitäisi hävittää, ja pian. Sillä muutenhan ne lisääntyvät ja turmelevat kaiken sen mitä olemme rakentaneet ja tunteella vaalineet. Kun sanot jollekin tutullesi, että hän on tyhmä, viestität samalla, että et arvosta häntä ihmisenä.
Tällainen arvojako johtaa siihen, että unohdamme terveen järjen määritelmiä tehdessämme. Sillä miksi joku ihminen olisi huono ainoastaan sen takia että häneltä puuttuu ongelmanratkaisutaitoja. Jos verrataan keskityhmää ihmistä ja saksanpaimenkoiraa, on hyvin todennäköistä että tyhmällä ihmisellä on koiraa enemmän älyn lahjoja. Samanlainen vertailu voidaan tehdä lähes minkä tahansa eläimen kanssa. Kissat ja kanarianlinnut ovat söpöjä, mutta eivät läheskään ihmisen tasolla kun älykkyyttä aletaan mitata - rotasta nyt puhumattakaan. Silti näille eläimille annetaan suurempi arvo kuin tyhmälle ihmiselle. Kuollutta lemmikkiä surraan ja surkutellaan, mutta tyhmän ihmisen kuolema on vain hyvä asia. Vaikka suuri osa ihmisistä ei olisikaan näin brutaaleja, olen varma että juuri tällaisia mielipitäitä esiintyy meidän yhteiskunnassamme. Tyhmä ihminen on saastaa. Ainoastaan haitallinen virus on arvoasteikossa hänen alapuolellaan.
Tällainen arvoasetelma ei varmasti edesauta tyhmän ihmisen kehittymistä paremmaksi ihmiseksi. Tyhmä ihminen suljetaan sosiaalisten piirien ulkopuolelle, hänen arvonsa työmarkkinoilla on olematon ja hänen muut hyvät ominaisuutensa unohdetaan armotta. Tyhmä ihminen voi olla hyväsydäminen, luotettava, moraalinen, ahkera, positiivinen, lahjakas, henkisesti vahva, energinen, aktiivinen, terve, sosiaalinen ja halukas oppimaan. Hänellä voi olla paljon annettavaa muille ihmisille ja jos hän sattuu olemaan rikas, hänellä voi olla myös edellytykset hyvän tekemiseen. Ainakin jos hän kuuntelee muita ihmisiä, mikä on samaten mahdollista tyhmälle ihmiselle. Ja tyhmä ihminen voi olla sinua lahjakkaampi jollain kapealla osa-alueella - myös sosiaalisella alueella - sillä edes lievä älyllinen kehitysvamma ei estä lahjakkuuden syntymistä ihmiselle; lahjakkuus ja älykkyys ovat eri asioita, vaikka ne linkittyvät toisiinsa. Kaikki tämä unohdetaan, kun ihmisiä arvotetaan vain älykkyyden perusteella. Tällainen trendi on kuitenkin meneillään yhteiskunnassamme. Heikompi aines, tai jokin vastaava, täytyy saada kuriin jotta maailma pelastuisi.
Työnantajan mielestä kaikki piirteet ovat tietysti ihailtavia. Älykäs ihminen tekee työnsä hyvin ja nopeasti. Hänellä on hyvät vuorovaikutustaidot ja hän sopii firman imagoon. Jos tapahtuu organisaatiomuutoksia, älykäs ihminen oppii ja sopeutuu muuttuneeseen tilanteeseen nopeasti. Kaikki on siis helpompaa, kun töihin valitaan älykkäitä ihmisiä. Siinä mielessä älykkyys on siis hyve.
Myös sosiaaliset suhteet hyötyvät älykkyydestä jos edellä mainitsemani piirteet hyväksytään älykkyyden ilmenemismuodoiksi. Kukapa ei haluaisi ystävää, joka ymmärtää mitä sanot, tietää paljon ja jakaa tietonsa kanssasi, omaa hyvät vuorovaikutustaidot ja on muutenkin cool. Sellaisen ihmisen kanssa voi keskustella mistä tahansa ja ajankäytön ei tarvitse rajoittua jonkin kapean aktiviteetin ympärille. Älykkyys on hyve myös sosiaalisesti.
Jos näin ollen älykkyydestä ei ole kuin hyötyä, mitä tekee sen puute? Tyhmä ihminen ei nimittäin tee töitään hyvin, eikä hänestä saa hyvää ystävää. Mitä arvoa on siis tyhmällä ihmisellä? Tyhmä ihminen on kuin ruosteinen ratas koneistossa, se ketjun heikoin lenkki. Kun ketju katkeaa, asiat menevät pieleen ja kaikilla on kurjaa. Siksi moni kokee tyhmyyden inhottavana asiana, jota on vältettävä kaikin mahdollisin keinoin. Jos kaiken maailmassa elävän asettaisi pyramidiin arvon mukaan, tyhmä ihminen löytyisi samalta pykälältä matojen ja syöpäläisten kanssa. Kummastakaan ei ole mitään hyötyä, pikemminkin molemmat ovat haitallisia tuholaisia, jotka pitäisi hävittää, ja pian. Sillä muutenhan ne lisääntyvät ja turmelevat kaiken sen mitä olemme rakentaneet ja tunteella vaalineet. Kun sanot jollekin tutullesi, että hän on tyhmä, viestität samalla, että et arvosta häntä ihmisenä.
Tällainen arvojako johtaa siihen, että unohdamme terveen järjen määritelmiä tehdessämme. Sillä miksi joku ihminen olisi huono ainoastaan sen takia että häneltä puuttuu ongelmanratkaisutaitoja. Jos verrataan keskityhmää ihmistä ja saksanpaimenkoiraa, on hyvin todennäköistä että tyhmällä ihmisellä on koiraa enemmän älyn lahjoja. Samanlainen vertailu voidaan tehdä lähes minkä tahansa eläimen kanssa. Kissat ja kanarianlinnut ovat söpöjä, mutta eivät läheskään ihmisen tasolla kun älykkyyttä aletaan mitata - rotasta nyt puhumattakaan. Silti näille eläimille annetaan suurempi arvo kuin tyhmälle ihmiselle. Kuollutta lemmikkiä surraan ja surkutellaan, mutta tyhmän ihmisen kuolema on vain hyvä asia. Vaikka suuri osa ihmisistä ei olisikaan näin brutaaleja, olen varma että juuri tällaisia mielipitäitä esiintyy meidän yhteiskunnassamme. Tyhmä ihminen on saastaa. Ainoastaan haitallinen virus on arvoasteikossa hänen alapuolellaan.
Tällainen arvoasetelma ei varmasti edesauta tyhmän ihmisen kehittymistä paremmaksi ihmiseksi. Tyhmä ihminen suljetaan sosiaalisten piirien ulkopuolelle, hänen arvonsa työmarkkinoilla on olematon ja hänen muut hyvät ominaisuutensa unohdetaan armotta. Tyhmä ihminen voi olla hyväsydäminen, luotettava, moraalinen, ahkera, positiivinen, lahjakas, henkisesti vahva, energinen, aktiivinen, terve, sosiaalinen ja halukas oppimaan. Hänellä voi olla paljon annettavaa muille ihmisille ja jos hän sattuu olemaan rikas, hänellä voi olla myös edellytykset hyvän tekemiseen. Ainakin jos hän kuuntelee muita ihmisiä, mikä on samaten mahdollista tyhmälle ihmiselle. Ja tyhmä ihminen voi olla sinua lahjakkaampi jollain kapealla osa-alueella - myös sosiaalisella alueella - sillä edes lievä älyllinen kehitysvamma ei estä lahjakkuuden syntymistä ihmiselle; lahjakkuus ja älykkyys ovat eri asioita, vaikka ne linkittyvät toisiinsa. Kaikki tämä unohdetaan, kun ihmisiä arvotetaan vain älykkyyden perusteella. Tällainen trendi on kuitenkin meneillään yhteiskunnassamme. Heikompi aines, tai jokin vastaava, täytyy saada kuriin jotta maailma pelastuisi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Meillähän on ongelma; maapallon kantokyky ei enää kestä suurta ihmislaumaa, joka sille on kasvanut. Mikä osa laumasta kuuluu siis säästää? Ne älykkäimmät? Olemme tulleet tähän tilanteeseen tieteen kehityksen ansiosta, ja erityisesti tiede on aina ollut älykkäiden ihmisten kehittämä alue yhteiskunnassamme. Eikö älykkyydestä siis voi olla mitään haittaa? Jos maailman tilaa haluttaisiin oikeasti parantaa, kaikkien pitäisi mielestäni puhaltaa yhteen hiileen arvoasteikoista riippumatta. Ihmisten jakautuminen massoihin ja eliitteihin on jo nykyään valtava ongelma. Nämä ryhmät eivät kommunikoi keskenään. Ensimmäinen koostuu pääosin niistä tyhmemmistä ihmisistä. Jälkimmäinen sisältää kyllä tyhmiä ihmisiä, mutta koostuu pääosin siitä älykkäämmästä aineksesta. Etenkin jälkimmäinen ryhmä katsoo oikeudekseen olla ymmärtämättä ensimmäistä ryhmää - miten sitä voisikaan ymmärtää, koska se on niin tyhmää? Yhteen hiileen puhaltaminen siis ontuu, ja pahasti. Ihmisen geenipooli on jo nykyään niin kapeaa, etten mitenkään voi uskoa "heikomman aineksen" karsimiseen. Jos 50% ihmisten geeneistä katoaisi kulkisimme kohti tilannetta, jossa sisäsiittoisuus aiheuttaa sairauksia ja kehityshäiriöitä. Ihmiskunnasta tulisi myös nykyistä haavoittuvaisempi, koska kaikki positiivisia vaikutuksia aikaansaavat geenit eivät vaikuta yhteiskunnassamme arvostettuihin ominaisuuksiin. Näiden geenien katoaminen voisi olla itsemurha. Ne jotka tuomitsevat tyhmän ihmisen kuolemaan voivat miettiä näitä asioita tuomiota tehdessään. Ovatko he itse niin paljon parempia?
Älykkyys on yksi hyödyllinen ominaisuus pyrkimyksessä runsaampien geenien jättämiseen populaatioon, eli lisääntymisessä, mutta vain YKSI ominaisuus.
Muita ominaisuuksia ovat esim. kauneus/komeus (korreloivat vahvasti terveyden kanssa), kyky omia runsaat resurssit, taistelukyky jne. Kukin ominaisuus lisääntyy siihen asti, kun se jo on haitallinen. Kussakin ympäristössä ominaisuudet saavuttavat optimin.
Filosofisesti suuntautuneet ovat pyrkineet määrittelemään älykkyyden, ja koska se ei oikein onnistu kiistattomasti, panneet vahvan kysymysmerkin koko käsitteeseen. Tämä ei ole oikea lähestymistapa, sillä jos älykkyyttä ei olisi olemassa ja jos parinvalintaa tekevä ei pystyisi havaitsemaan vastapuolen älykkyyttä, ei äly olisi merkinnyt seksikumppania valitessa mitään eikä älykkyys olisi kehittynyt. Siis olkoonpa älykkyys mitä tahansa, se on eräs hyödyllinen ominaisuus, jonka toinen voi havaita.
Älykkyys on toisaalta arvostettu, mutta älykäs ihminen joutuu myös olemaan TODELLA YKSIN vähempiälyisten kanssa. Se siis tuskin erinomaisesti vaikuttaa sosiaalista kanssakäymistä edistävästi.
Älykkyys noudattaa normaalijakaumaa, Gaussin käyrää, ja on nykyisissä oloissa tasapainossa myös muitten ominaisuuksien kanssa. Ei ole mahdollista, että kaikki ihmiset olisivat tasaisen älykkäitä, kuten ei voi olla tasainen muidenkaan ominaisuuksien suhteen. Koko ihmiskunnan geenivalikoima, geenipooli on vakioitunut muttei yksilön geenistö. Se voi olla hyvinkin erilainen yhdellä verrattuna toiseen.
Se mitä subjektiivisesti pidät älykkäänä, tai mitä yhteisön mielipide on älystä eroaa siitä mitä objektiivinen tiede sanoo älykkyydestä. Objektiivinen tiede sanoo, että nimenomaan ne tyhmemmät lisääntyy tehokkaammin. Todella älykkäät ei lisäänny, koska lauma ei ymmärrä sellaisia, ja mitä lauma ei ymmärrä, se pelkää, kadehtii ja vieroksuu.
Vaikka ihmisiä voi verrata millä tahansa akselilla kaunis/ruma, tyhmä/nokkela yms...niin siitä ei ole mitään hyötyä. Maailma menee kuitenkin miten menee ilman sitä jaotteluakin.
Kaikki ihmset on kuitenkin verrattain tyhmiä, riippuu vain siitä mihin vertaa.
"Before God we are all equally wise - and equally foolish."
Albert Einstein
Samperi että oli paljo tekstiä... Ainakin 3 kuppia kahvia meni että sai luettua.
Kivikaudella taisivat nämä "heikkolahjaiset" jäädä ajan jalkoihin, nykyään heistä huolehditaan. Hyvä sinänsä, ei ihmisiä ole tarkoitettu roboteiksi jotka tuhoaa kaikki "vialliset" laitteet, eli jotain toivoa on vielä. Vertauskuvannollisesti.
Notkuminen 24/7 facebååkissa tai suomi24:ssa taitaa olla se mittakeppi älyn mittelössä. Hyvä jos käyttää ulkoisia tietolähteitä, mutta jos siellä elää niin se taas... noh.
Yhteiskunnassamme pelätään älyä siksi koska tämä pyrkii muutokseen ja parempaan lopputulokseen jota muut ihmiset pelkäävät kuin ruttoa, koska lattia katoaa jolkojen alta, elämä on epävarmaa. Älykäs taas kokee maailman ympäriltään muuttuneen kolmiulotteiseksi tilaa on tullut lisää.
Yhteiskunta arvostaa ahneutta korkealle mutta ahneus ja tyhmyys on sama asia, muotoseikka.
Minusta taas näyttää siltä, että vähä-älyiset on hanakampia muutokseen, kun eivät osaa ennakoida, mikä menee pieleen. Älykäs puntaroi asiaa tarkoin ja huomaa, että vain pienet muutokset ovat mahdollisia, jos nekään.
Samaa mieltä. Typerykset tuolla huutelee kiimassa totuuksiaan maailmasta, vaikka eivät edes tajua kuinka kapea-alaisesti asioita katsovat. Parempi olisi tietää edes se, ettei tiedä kaikkea...