Suomea vieraana kielenä oppineille diftongit tuottavat usein vaikeuksia. Mutta eivät ne ihan yksinkertaisia näytä olevan suomea äidinkielenään puhuville, koska monesta sanasta kohtaa erilaisia versioita. Tässä muutama esimerkki (ensin aina se muoto, joka minusta näyttää/kuulostaa oikealta):
-liukas - luikas
-luiska - liuska (en tarkoita paperiliuskaa vaan esim. portaiden yhteydessä olevaa "kärryreittiä")
-juohea/juoheva - jouhea/jouheva
Tuleeko muille mieleen muita esimerkkejä?
-liukas - luikas
-luiska - liuska (en tarkoita paperiliuskaa vaan esim. portaiden yhteydessä olevaa "kärryreittiä")
-juohea/juoheva - jouhea/jouheva
Tuleeko muille mieleen muita esimerkkejä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hiukoa-huikoa
Monissa tapauksissa molemmat muodot ovat oikeita, sillä ne ovat vain lähtöisin eri murrealueilta. Näitä minusta ovat liukas - luikas, juoheva - jouheva, hiukoa - huikoa, kynnäs - kunnas jne.
Liuska ei taas ole missään luiska eikä antura anturi.
"Liuska ei taas ole missään luiska..."
Mutta luiska on vanhassa Pohjois-Savon murteessa liuska.
Pohjois-Pohjamaalla, Pyhäjärven Vuohtomäellä, joka on vielä savon murteen aluetta, on Liuska- niminen talo. Sen seurauksena Pyhäjärvellä esiintyy paljon myös sukunimeä Liuska. Nimi on siis paljon vanhempaa perua, kuin paperiliuskojen ilmaantuminen maaseudun ihmisten ihmeteltäväksi.
Epärehellisestä ihmisestä käytetty haukkumanimi "luiskaotsa" kuluu tällä murrealueella "liuskaohta".
"Liuska ei taas ole missään luiska eikä antura anturi. "
Ei liene antura missään anturi, mutta anturia kuulee kyllä sanottavan anturaksi.
Esimerkkejä mistä? Sekaannuksista, joissa kielenkäyttäjä käyttää väärää diftongia? Vaiko leikillisestä tai murteellisesta sanojen vääntelystä?
Tilpehööri - hilpetööri
venyä - vanua
Nykyään käytetään monesti sanaa "järjestäen" sanaa "järjestään" asemesta.
Tuota se tekee, kun suomen kieliopin opetus peruskoulussa on lähes kokonaan lopetettu.