On tajuta, että tieto on kaiken (myös moraalin) perusta, ja siitä seuraa se, että meidän tulee luoda yhteiskunta joka maksimoi Maslowin tarvehierarkian kaikille ihmisille.
https://en.wikipedia.org/wiki/Maslow's_hierarchy_of_needs
Jokainen ihminen on sellainen eläin, joka on "koodattu" toteuttamaan tuo tarvehierarkia. Jos tarvehierarkiaa ei saa tyydytettyä, seuraa ongelmia.
Tämä on tieteellinen fakta. Joten faktan kieltäminen on tyhmyyttä/denialismia, joka jarruttaa kehitystä ja aiheuttaa ongelmia.
Siksi velvollisuutemme on luoda yhteiskunta, jossa tuo tarvehierarkian toteutus maksimoituu kaikkien kohdalla.
Kun tiedetään vastaus kysymykseen mitä niin loppuelämä onkin sen toteutusta oman kyvyn mukaan.
"He who has a why to live can bear almost any how."
Friedrich Nietzsche
https://en.wikipedia.org/wiki/Maslow's_hierarchy_of_needs
Jokainen ihminen on sellainen eläin, joka on "koodattu" toteuttamaan tuo tarvehierarkia. Jos tarvehierarkiaa ei saa tyydytettyä, seuraa ongelmia.
Tämä on tieteellinen fakta. Joten faktan kieltäminen on tyhmyyttä/denialismia, joka jarruttaa kehitystä ja aiheuttaa ongelmia.
Siksi velvollisuutemme on luoda yhteiskunta, jossa tuo tarvehierarkian toteutus maksimoituu kaikkien kohdalla.
Kun tiedetään vastaus kysymykseen mitä niin loppuelämä onkin sen toteutusta oman kyvyn mukaan.
"He who has a why to live can bear almost any how."
Friedrich Nietzsche
Vastaukset 46
Vanhimmat
Mikä tieto moraalin perusta ja se "tieteellinen" fakta?
Lakitiede? Luonnontiede? Yhteiskuntatiede? Taloustiede? Kielitiede? ....?
Onhan esim. seteliraha luonnontieteelliseltä kannalta värjätty paperinpala, mutta taloustieteen kannalta arvokas maksuväline. Ja ihminenkään ei ole mikään eläin yhteiskuntatieteen kannalta, vaikka luonnontieteen kannalta samoista aineista onkin koottu.
Lähdetään alkeista. Tieteellin fakta on, että kaikki on informaatiota.
Mihin informaatioon/tietoon voimme luottaa?
Onko subjektiivinen mielipide, uskoto vai tieteellinen tieto luotettava tiedon lähde.
Loogisesti ainoastaan objektiivinen tieteellinen tieto on luotettavinta, koska sillä on tiukin mahdollinen tiedon kriteeri. Sen tulee olla falsifioitua hyvin perusteltua tosiuskomusta perustuen logiikkaan ja empiriaan. Mitään muutakaan järjestelmää emme tunne.
Täten jo heti kättelyssä subjektiivnen mielipide ja uskonnot rajautuu tiedon ulkopuolelle.ollen vain "liian epäluotettavaa tiedettä", jotta niitä voitaisiin ottaa huomioon.
Täten itse tietoa on vain luonnontieteet ja sen johdannaiset kuten lääketiede ja psykologia. Yhteiskuntatieteet, muut pehmotieteet ja taloustieteet ovat ainoastaan tiedettä, jos ne ovat alisteisia luonnontieteille, koska muutoin ne olisisvat mielipide/uskomus huuhaata.
"Ja ihminenkään ei ole mikään eläin yhteiskuntatieteen kannalta, vaikka luonnontieteen kannalta samoista aineista onkin koottu."
Tuossa mennään jo pahasti metsään. Evoluutioteoria, joka seuraa fysiikan laeista todistaa kiistatta, että ihminen on yksi apinalaji, siis eläin.
Eläin, jolla on biologisia ja psykologisia tarpeita.
Jos yhteiskuntatiede ei tätä tunnista niin kyseessä on mielipide tai uskonto, jolla ei ole tieteellistä arvoa.
"Onhan esim. seteliraha luonnontieteelliseltä kannalta värjätty paperinpala, mutta taloustieteen kannalta arvokas maksuväline"
Luonnontieteestä '(fysiikan lait) seuraa biologia (evoluutio), josta seuraa psykologia (Maslowin hierarkia). Jos rahan käytössä otetaan nämä huomioon, niin taloustiede perustuu tieteelle, jos ei, niin taloustiede on pelkkää uskontoa tai mielipidesontaa.
Tieteellinen tieto sisältää moraalin, koska luonnontieteet osoittavat kiistatta minkälainen eläin ihminen on, ja minkälaisia tarpeita sillä on.
Ongelmia tietysti tulee, jos näitä ihmisapinan tarpeita ei oteta huomioon ihmisiä koskevissa päätöksissä. Näitä ongelmia on muun muassa monet mielenterveysongelmat, elintasosairaudet, köyhyydestä johtuvat sairaudet.
Aina kun tieto korvataan uskomuksilla ollaan ongelmissa.
Vai menisitkö itse mieluummin poppamiehelle kuin moderniin lääkäripalveluun sairastuessasi??
"Knowledge is power. Information is liberating. Education is the premise of progress, in every society, in every family."
Kofi Annan
"Sen tulee olla falsifioitua hyvin perusteltua tosiuskomusta perustuen logiikkaan ja empiriaan"
Se on "falsifioitavissa olevaa" - falsifioitu tarkoittaa suomeksi todistettu vääräksi eli päinvastoin kun varmaan haluat sanoa.
"Luonnontieteestä '(fysiikan lait) seuraa biologia (evoluutio), josta seuraa psykologia (Maslowin hierarkia)."
Reduktionismi ei tarkoita tuota. Fysiikan laieista ei seuraa biologiaa ainakaan siinä mielessä kuin matematiikan aksioomista seuraa teoreemat.
"Ongelmia tietysti tulee, jos näitä ihmisapinan tarpeita ei oteta huomioon ihmisiä koskevissa päätöksissä. Näitä ongelmia on muun muassa monet mielenterveysongelmat, elintasosairaudet, köyhyydestä johtuvat sairaudet."
Kyllä aika monessa ainakin länsimaisessa demokratiassa yritetään ottaa huomioon nämä mainitsemasi ongelmat mutta tuskin koskaan ihan riittävästi.
"Aina kun tieto korvataan uskomuksilla ollaan ongelmissa."
Mitään empiiristä tietoa ei ole olemassa ilman joitakin perusolettamuksia jotka periaatteessa ovat myös uskomuksia vaikkakin yleensä hyvin perusteltuja sellaisia.
"Vai menisitkö itse mieluummin poppamiehelle kuin moderniin lääkäripalveluun sairastuessasi??"
Jos on hyvä poppamies niin valinta saattaa olla vaikea... ;-)
"Se on "falsifioitavissa olevaa""
Näin on. Sattuupa virheitä Sun Tzullekin, kun kirjuri on kesätyöapulainen:)
" Fysiikan laieista ei seuraa biologiaa ainakaan siinä mielessä kuin matematiikan aksioomista seuraa teoreemat."
Seuraapa. Fysiikan lait ovat yhteensopivia evoluution kanssa. Evoluutiosta on joka tapauksessa loogiset ja empiiriset todisteet, joten sen epäileminen on denialismia.
"Kyllä aika monessa ainakin länsimaisessa demokratiassa yritetään ottaa huomioon nämä mainitsemasi ongelmat mutta tuskin koskaan ihan riittävästi."
No eihän mitään saa jos ei mitään yritä. Robotiikka on suuri mahdollisuus saada ihmiset pois alempien tarvehierarkioiden töistä, jolloin ihmisille jää käytännössä haasteeksi täyttää tarvehierarkian viimeinen porras, itsensä toteuttaminen eli self-actualization, kuten vaikkapa urheilu.
"Mitään empiiristä tietoa ei ole olemassa ilman joitakin perusolettamuksia jotka periaatteessa ovat myös uskomuksia vaikkakin yleensä hyvin perusteltuja sellaisia. "
Joka tapauksessa tieteellinen tieto on se luotettavin mahdollinen tunnettu.
"Jos on hyvä poppamies niin valinta saattaa olla vaikea."
Jos ihminen uskoo parantuvansa poppamiehen sanaan luottaen niin tosiaan hän varmaan parantuukin, placeboeffektin takia. On kuitenkin varmasti sairauksia yms, oireita jotka voidaan hoitaa pelkällä tieteellisellä tiedolla.
Siksi kannattaa valita moderni tieteelliseen tietoon perustuva systeemi, koska placeboeffekti on mukana joka tapauksessa.
"Robotiikka on suuri mahdollisuus saada ihmiset pois alempien tarvehierarkioiden töistä, jolloin ihmisille jää käytännössä haasteeksi täyttää tarvehierarkian viimeinen porras, itsensä toteuttaminen eli self-actualization, kuten vaikkapa urheilu."
Edellyttää myös yleisen ajattelutavan muutosta työnteon suhteen ja jos tätä muutosta ei tapahdu niin siirtymävaiheesta tulee äärimmäisen vaikea varsinkin ns. "tavallisille" ihmisille joiden työpanosta ei enää tarvita ja joiden työn verotukseen ei voi enää perustua yhteiskunnan toiminta.
“We should do away with the absolutely specious notion that everybody has to earn a living." ( Buckminster Fuller)
http://www.goodreads.com/quotes/133403-we-should-do-away-with-the-absolutely-specious-notion-that
"Edellyttää myös yleisen ajattelutavan muutosta työnteon suhteen ja jos tätä muutosta..."
"Kansalaispalkka" jossain muodossa (vaikkapa robottivero:)) lienee väistämätön. Suuri työttömyys nykypäivän maailmassa johtuu juuri automaatiosta eikä ihmisten "laiskuudesta" tai huonosta "taloustilanteesta". Töitä ei yksinkertaisesti tarvita enempää kuin on "tarpeellista".
Työnteko oli kivikaudella tosiaan selviytymisen takia tärkeää, mutta ei enää robottien aikakaudella. Sitä on kivikauden aivoilla ajattelevien vaikea tajuta.
Mutta heidät pitääkin huijata siihen ajatteluun psykologisella manipulaatiolla.
"The supreme art of war is to subdue the enemy without fighting."
Sun Tzu
"He who has a why to live can bear almost any how."
Why= miksi - eli opettele englantia ennen kuin lainaat.
"meidän tulee luoda yhteiskunta joka maksimoi Maslowin tarvehierarkian kaikille ihmisille. "
Yhteiskunnat ovat itseorganisoituvia olioita. Yritykset väkisin "luoda" yhteiskunta (esim. N-liito, Natsi-Saksa,P-Korea) joidenkin jopa ihan periaatteessa "hyvien" arvojen kohdalla on tuomittu epäonnistumaan koska ihminen on aika kaukana mistään täydellisestä oliosta.
Ei mikään ihme että filosofialla on niin huono maine kun melkoinen jokainen kuvittelee omien aivopierujensa olevan jonkinlaista filosofiaa ilman minkäänlaista johdonmukaisuuden häivääkään.
Älykkyysosamääräsi ei ole näköjään noussut yhtään edellisestä yrityksestäsi ÄO66... :)
"Yhteiskunnat ovat itseorganisoituvia olioita. Yritykset väkisin "luoda" yhteiskunta (esim. N-liito, Natsi-Saksa,P-Korea) joidenkin jopa ihan periaatteessa "hyvien" arvojen kohdalla on tuomittu epäonnistumaan koska ihminen on aika kaukana mistään täydellisestä oliosta.
"
Sinun mielestäsi on tuomittu epäonnistumaan ei tarkoita mitään tieteellistä faktaa.
Ota huomioon, että missään noissa esimerkeissäsi ei yhteiskunnat perustuneet Maslowin hierarkian maksimoimiseen kaikille tieteelliseen tietoon perustuen.
Ne perustuivat valheelle, ja eivät siksi toimineet. Lisäksi niiden toteutus perustui väkivaltaan, joka ei voi toimia, koska tieteellisen tiedon mukaan ihminen ei voi hyvin väkivaltaisessa ympäristössä. Toki perustuu säännöstelemätön finanssikapitalismikin valheille, ettei sekään voi toimia. Siksi juuri toinen maailmansota syttyikin, korjaamaan sitä epäkohtaa.
"Älykkyysosamääräsi..."
Käytät vieläkin virhepäätelmää argumentum ad hominemia:)
Sattuuhan se wannabeälykön sieluun,
kun omat mielipiteet ja ad hoc uskomukset menee murskaksi tieteellisen tiedon alle.
"Ota huomioon, että missään noissa esimerkeissäsi ei yhteiskunnat perustuneet Maslowin hierarkian maksimoimiseen kaikille tieteelliseen tietoon perustuen.
Ne perustuivat valheelle, ja eivät siksi toimineet. Lisäksi niiden toteutus perustui väkivaltaan, joka ei voi toimia, koska tieteellisen tiedon mukaan ihminen ei voi hyvin väkivaltaisessa ympäristössä."
Ihminen on aika itsekäs ja kateellinen olento. Miten estää ja luoda sellainen systeemi jota kukaan ei pysty käyttämään väärin? Kaikissa tunnetuissa yhteiskunnissa on aina ollut jonkinlainen eliitti joka helposti sortuu käyttämään valtaansa väärin.
"Toki perustuu säännöstelemätön finanssikapitalismikin valheille, ettei sekään voi toimia. Siksi juuri toinen maailmansota syttyikin, korjaamaan sitä epäkohtaa."
Kolmannen maailmansodan mahdollisuus tässä vähän kyllä hirvittääkin koska ei se toinen maailmansota sitä finanssikapitalismin ongelmaa korjannut vaan tilanne on vähintään yhtä huono kuin ennen maailmansotia.
"Ihminen on aika itsekäs ja kateellinen olento. Miten estää ja luoda sellainen systeemi jota kukaan ei pysty käyttämään väärin?"
Ihminen on tabula rasa, johon opetetaan sitten erinäisiä toimintatapoja eri tilanteisiin. Jos ihmisen tilanne on jotenkin ristiriidassa Maslowin hierarkian kanssa seuraa "ongelmia".
Esim. robotiikalla saadaan luotua vapaa-aikaa ja perustarpeet ihmisille.
Yhteisöllisyys pitää rakentaa esim. harrasteyhteisöillä, joissa samaan aikaan toteutetaan itseään ja viihteellä/Ibiza tyyppisillä paikoilla.
Eliitin liika valta saadaan hajauttamalla valta niin pieniin osiin, ettei mikään osa ole "too big to fail". Lisäksi voidaan tieteellisesti laskea raja sille, jonka jälkeen omaisuus ei enää lisää onnellisuutta. Rahalla ei tee mitään, jos robotit tekevät kaiken.
Tällöin tarvitaan kemiallisia ja fyysisiä teknologioita, jotta kaikille saataisiin "riittävän hyvä" ulkonäkö ja itsetunot yhteisöllisyyden tarpeen tyydyttämiseen.
Ne teknologiat lienevät tulevaisuuden aloja.
"Kolmannen maailmansodan mahdollisuus tässä vähän kyllä hirvittääkin koska ei se toinen maailmansota sitä finanssikapitalismin ongelmaa korjannut"
Korjasi se 70-luvulle asti, jolloin alettiin sääntelyä purkaa ja verotusta keventää yms.veroparatiiseja käyttää laajassa mittakaavassa.
Teknologian kehitys on silti nostanut suhteellista elintasoa paljon tuloeroista huolimatta. Nykysysteemi voi romahtaa koska tahansa, joten maailmansodan vaara on aina olemassa. Mahdollisuus on kehittyä parempaankin maailmaan suuri. Teknologia ja tieto mahdollistaa sen.
Evolutionistin elämäntarkoitus on mollata kreationisteja. Tämän taidon he kyllä osaavat loistavasti.
Evolutionisti uskoo omaan paremmuuteen lajinsa korkeimpana ilmestyksenä (yli-ihminen) ja pitää kreationisteja "ali-ihmisinä" koska eugeniikka tiede antaa tälle muka vahvistuksen.
Evolutionistit kieltävät arvofilosofian tieteellisyyden mutta kumminkin he hyväksyvät eugeniikan "tieteelliset" arvot. On tuo aikamoista paradoksaalista logiikkaa.
"Evolutionistit kieltävät arvofilosofian tieteellisyyden mutta kumminkin he hyväksyvät eugeniikan "tieteelliset" arvot. On tuo aikamoista paradoksaalista logiikkaa."
Siis tieteellisessä tiedossa on jo sisällä ne moraaliarvot. Se, että ihminen tiedetään sellaiseksi eläimeksi, jolla on tarve ruokaan, suojaan yms. tarkoittaa, että sen täytyy niitä saada. Se on tieteellinen fakta, jota ei pääse pakoon.
Ongelmia syntyy vain tieteellisen tiedon väärinymmärtämisestä/huomiotta jättämisestä.
Tuossa yli-ihmisajattelussa on kyse väärinymmärryksestä.
Täytyy nimittäin ymmärtää todella tieteellisen tiedon ja mielipiteen ero.
Evoluutioteoria on tieteellinen tieto, jolla on loogiset ja empiiriset todisteet.
Tärkeää on sitten huomata, että evoluutioteoriasta ei seuraa mikään yli-ali-ihmisfilosofia.
Se on Herbert Spencerin/Ayn Randin subjektiivinen mielipide eli sosiaalidarwinismia, jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä.
Kukaan tieteellisessä tiedossa pitäytyvä ei pidä eugeniikkaa tieteellisenä. Eugeniikka on mielipide/uskomus/valhe.
http://sxxz.blogspot.fi/2006/06/what-does-survival-of-fittest-mean.html
Tässä on nyt pyöritelty evoluutioteoriaa ja Maslowin tarvehierarkiaa ja sekoitettu luonnontieteitä ihmistieteisiin ja filosofiaan. Luonnontieteestä ei voi johtaa mitään objektiivisia tai sitovia filosofisia totuuksia. Kun luonnontiede toteaa eliön tarvitsevan jotain, se on deskriptiivinen toteamus, joka ei sisällä moraalisia arvostelmia tai määräyksiä. Metafyysisessä naturalismissa merkitykset ovat aina subjektiivisia, koska ne ovat aineen kausaalisia tulkintoja muusta aineesta. Tämä ei tee merkityksistä merkityksettömiä, mutta kieltää niiden ontologisen erikoislaadun - ne eivät ole aineesta erillisiä. Tällöin moraali olisi aineen ominaisuus, ja objektiivinen ainoastaan aineena, ei moraalisena sääntönä.
Maslowin tarvehierarkian luonnontieteellisestä todistamisesta ollaan kaukana. Tällä hetkellä tarvehierarkia on psykologinen hypoteesi, jota ei ole tarpeeksi vakuuttavasti verifioitu empiirisesti.
Koska kaikki arvostelmat ja tulkinnat aineesta tehdään hengessä, on substanssidualismia syytä harkita. On syytä pohtia tietoisuuden olemusta ja edellytyksiä. Materialistinen mielenfilosofia ei ole vakuuttavaa. Moraaliin tämä liittyy siten, että substanssidualismi mahdollistaa moraalin objektiivisen olemassaolon henkisenä mutta aineen kanssa ainakin yhtä todellisena ja perustavana asiana. Henkinen realismi luo edellytykset myös elämän merkityksen hedelmälliselle pohdinnalle.
No näinhän se tietysti on, mutta selitäpä tuo ymmärettävästi hänelle, jolle kaikki maailma muodostuu vain konkreettisesti pideltävistä "esineistä" ja henkinen maailma lähinnä lakimuotoon ladelluista ja kirjatuista käskyistä. Hengellinen maailma on jo sitten niin kaukana siinä ajattelussa, ettei sitä usko uskovainenkaan, ellei näe ja kuule omin korvin. Hänelle joka näkee lasten laulamassa suvirressäkin mörköjä enemmän kuin laki sallii.
Elämän tarkoitus= 42
"Koska kaikki arvostelmat ja tulkinnat aineesta tehdään hengessä, on substanssidualismia syytä harkita. On syytä pohtia tietoisuuden olemusta ja edellytyksiä."
Ei välttämättä jos oletetaan että ns. "aineessa" on erilaisia tasoja karkeasta objektiivisesti havaittavissa olevasta fyyysisen aineen tasosta vain subjektiivisesti havaittavissa olevaan psyykkisen aineen tasoon.
Käsitteen "aine" merkitys on muutenkin muuttunut aika radikaalisti viime vuosisadalla newtonilaisesta biljardipallomallista melkein jonkinlaisen matemaattisen ajatuksen kaltaiseksi. Erilaiset aineen tasot voidaan myös määritellä niiden järjestys-epäjärjestys (entropia-negentropia) suhteensa mukaan. "Korkeampi" aineen taso organisoi "alempaa" tasoa.
Periaatteessa "Maxwellin demoni" ajatuskoe tarkoittaa sitä että älykkyyden ja hyvin vähäisen energiamäärän avulla voidaan muuntaa energiaa korkemmalle tasolle. Tasalämpöisestä suljetusta systeemistä ei saada käyttökelpoista energiaa muutoin kuin käyttämällä hyväksi tilastollista vaihtelua eli hitaasti ja nopeasti liikkuvien hiukkasten erottamiseen tarvitaan korkeampaa ja organisoidumpaa suhteellisen älykästä tasoa joka pystyy lajittelemaan nopeat ja hitaat hiukkaset toisistaan .
Tietyssä mielessä kaikki elävät olennot ovat siis energian laadun muuntokoneistoja jotka ylläpitävät systeeminsä järjestystä syömällä muita olentoja. Ainoastaan lähinnä kasvit pystyvät käyttämään ravinnokseen epäorgaanista ainesta fotosynteesin avulla. Kaikki muut syövät muita eläviä olentoja. Ihminen tarvitsee myös ns. hengen ravintoa joka tietyssä mielessä on myös aineellista mutta ei välttämättä ajan ja paikan rajoitusten alaista samassa määrin kuin "tavallinen" aine.
Ilman jotain tämän tyyppistä aineen suhteellistamista on hyvin vaikea selittää "aineen" ja "hengen" vuorovaikutusta.
Se elämän tarkoitus on siis ts. vähentää eliön omaa ja ympäristön entropiaa.
(Ja tämä sitten tietenkin ihan vaan minun yksityisajatteluani eikä mikään tiedemaailman konsensus.)
"No näinhän se tietysti on, mutta selitäpä tuo ymmärettävästi hänelle, jolle kaikki maailma muodostuu vain konkreettisesti pideltävistä "esineistä" ja henkinen maailma lähinnä lakimuotoon ladelluista ja kirjatuista käskyistä. "
Tieteellisen tiedon kriteerin mukaisesti teillä on todistustaakka.
Loogisesti asia vain on niin, että ihmisen mieli rakentuu atomien vuorovaikutuksista aivoissa. Se on materiaalinen juttu.
Jos tieteellinen tieto todistaa, että ihminen on sellainen eläin, joka tarvitsee sitä ja tätä, niin totta kai siitä seuraa se, että ihmisen pitää saada niitä asioita=elämän tarkoitus.
Tieteellisen tiedon lisääntyessä tämä tarkoitus saa uusia sävyjä ja tarkentuu.
Esimerkiksi robottien tehdessä selviytymiseen vaadittavat jutut ihmisen osaksi jää lisääntyminen ja itsensä toteuttaminen muodossa tai toisessa.
Moraalin raamit on sisäänkirjoitettu atomeihin.
Miksi?
Siksi, koska kaikki alkoi (ihmisen näkökulmasta) alkuräjähdyksestä, josta entropian avulla syntyi alkuaineet, josta syntyi lopulta elämää (biologia), ja ihmisen elämää (psykologia ja lääketiede). Tunteet ja ajatukset (siis mieli/psykologia/psykiatria) ovat evoluution tuotosta, jotka ovat auttaneet selviytymään eri tilanteissa. Ne ovat tehokkaasti luoneet toimintatapoja eri tilanteisiin.
Näin ollen jopa matematiikka, uskonto, filosofia ja logiikka ovat luonnon/evoluution tuotosta. Mikään asia ei ole riippumaton luonnon laeista, ei myöskään moraali.
Tieteellinen tieto objektiivisena tietona on luotettavin tunnettu ja täten myös luotettavin moraalin raamittaja. Vai luotatko mieluummin jonkun yksilön mielivaltaan?
Ongelmia syntyy ihmisille vain silloin kun tätä objektiivista tietoa ei ymmärretä, tai ei oteta huomioon.
Filosofeilta kysynkin:
Ajatteletteko tosiaan Humen giljotiinin hengessä, että siitä että ihminen on sellainen eläin joka tarvitsee ruokaa, ei seuraa se, että sen pitää syödä.
Valitsetteko te oikeasti argumentaatiovirheen (itsensä kumoava argumentti) Humen giljotiinin ja väitätte ettei logiikan mukaan ihmisen tarvitse syödä, vaikka tieteellinen tieto niin todistaa, että ihminen on sellainen eläin jonka tarvitsee syödä.
???
"Only two things are infinite, the universe and human stupidity, and I'm not sure about the former."
Albert Einstein
" Luonnontieteestä ei voi johtaa mitään objektiivisia tai sitovia filosofisia totuuksia. Kun luonnontiede toteaa eliön tarvitsevan jotain, se on deskriptiivinen toteamus, joka ei sisällä moraalisia arvostelmia tai määräyksiä."
No joo. Satoja vuosia sitten filosofit olivat hyvin perillä luonnontieteistä heillä oli paljon vuorovaikutusta oli paljon vuorovaikutusta johtavien luonnontieteilijöiden kanssa. Nykyään filosofit ovat norsunluutorneissaan eivätkä ymmärrä lainkaan luonnontieteitä. Molemminpuolinen aliarvostus on huipussaan.
"Näin ollen jopa matematiikka, uskonto, filosofia ja logiikka ovat luonnon/evoluution tuotosta. Mikään asia ei ole riippumaton luonnon laeista, ei myöskään moraali."
Jos maailma on aluton itsessään luonnonlait sisältävä entiteetti, on näkemystä pidettävä panteismina. Jos aika-avaruus on saanut järjestyksensä ja lakinsa ulkopuoleltaan tullaan teismin tai deismin äärelle.
Tiede on filosofinen järjestelmä, jonka ontologisiin ja metodologisiin taustaoletuksiin ei filosofisen ajattelun tarvitse eikä saa rajoittua. Rajoittuessaan tieteelliseen ajatteluun filosofi sortuu skientismiin, ja positivismi meni jo.
"Jos maailma on aluton itsessään luonnonlait sisältävä entiteetti, on näkemystä pidettävä panteismina. Jos aika-avaruus on saanut järjestyksensä ja lakinsa ulkopuoleltaan tullaan teismin tai deismin äärelle. "
Jospa nyt pidetään tiedon kriteerit mukana.
Tieteelliset näytöt ovat vahvoja sen puolesta, että meidän tuntemamme maailmankaikkeus alkoi alkuräjähdyksestä. Energia ei koskaan häviä, se vaan muuttaa muotoaan. Ihminen on siis yksi energian muoto. Jos mennään tiedon ulkopuolelle puhutaan uskomuksista. Siksi hylkäämme kaiken, joka ei mahdu tiedon piiriin uskomuksena. Planckin pituus ja valonnopeus ovat tietomme rajat.
Miksi uskomme jotain, johon edes teoriassa ei saa todisteita. Sitä on esim.teismi tai deismi. Sehän on tietynlaista mielivaltaa, jonka tarkoitus on "myydä" omia mielipiteitä, mutta tieteen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Kysymys:
Jos tieteellinen tieto todistaa ihmisen olevan sellainen eläin, joka tarvitsee ruokaa, niin seuraako siitä se, että sen pitäisi sitä ruokaa saada??
"Planckin pituus ja valonnopeus ovat tietomme rajat."
Planckin pituudesta seuraa että aine on kvantittunutta eli ts. epäjatkuvaa ja siinä mielessä tavallaan "digitaalista" .
"Valon nopeus" on ehkä hieman harhaanjohtava käsite koska esim. pituudella ei ole enää merkitystä kun saavutetaan valon nopeus.
http://en.wikipedia.org/wiki/Length_contraction
Tietyssä mielessä voisi ehkä sanoa että saavuttaessaan valon nopeuden fotoni siirtyy non-lokaaliiin tilaan eli ts. sillä ei ole nopeutta tavanomaisessa merkityksessä muutoin kuin valoa hitaamman havaitsijan kannalta. "Valon nopeus" on siis lähinnä raja massallisen lokalisoidun aineen ja massattoman non-lokaalisen fotonin tai jonkun muun valon "nopeuden" saavuttaneen entiteetin välillä.
Jos se esi-maailmankaikkeus (ennen big bangia) oli non-lokaalissa tilassa niin ei voi oikeastaan puhua mistään "räjähdyksestä" eikä laajenemisesta laisinkaan tarkkaan ottaen.
"Jos mennään tiedon ulkopuolelle puhutaan uskomuksista. "
Ei ole tietoa ilman uskomuksia. Kaikki tieteelliset hypoteesit rakentuvat oletuksista jotka ovat nimenomaan uskomuksia vaikka yleensä ainakin jotenkin perusteltavissa olevia.
"Jos tieteellinen tieto todistaa ihmisen olevan sellainen eläin, joka tarvitsee ruokaa, niin seuraako siitä se, että sen pitäisi sitä ruokaa saada?? "
Ei seuraa koska ns. faktat ovat aina aktuaalisia ja taas arvot ("pitäisikö") ovat aina potentiaalisia. Jossain mielessä aineen aaltotila on potentiaalinen ja hiukkastila taas aktuaalinen. Potentiaalinen sisältää kaikki mahdollisuudet ja aktuaaliseksi valikoituu jokin (ja aina vain yksi) näistä mahdollisuuksista. Potentiaalinen ei kulu koska siihen ei entropia vaikuta. Mahdollisuuksien "maailma" on non-lokaali.
Arvot liittyvät aina mahdollisuuksiin ei milloinkaan vallitseviin asiantiloihin. Joten ts. et voi johtaa potentiaalisesta(arvosta) aktuaalista (tieteellistä faktaa) koskaan koska prosessi toimii aina toiseen suuntaan. Jos aktuaalinen ja potentiaalinen ovat jossain tilanteessa identtiset niin on kyseessä puhdas determinismi eikä siihen mahdu mitään arvoja.
"Ei ole tietoa ilman uskomuksia. Kaikki tieteelliset hypoteesit rakentuvat oletuksista jotka ovat nimenomaan uskomuksia vaikka yleensä ainakin jotenkin perusteltavissa olevia.
"
Tuonko takia nyt pitäisi hylätä tiede ja alkaa uskomaan vaikkapa saunatonttuihin?
Tieteellinen tieto on luotettavin tunnettu (vaatii empiiriset ja yleensä myös loogiset todisteet) joka tapauksessa, joten ei ole syytä pitää mitään muuta uskomusta luotettavampana.
Kyllä tiedon kriteeri rajaa uskomukset ja sopimattomat filosofiat sen piiristä pois. Esimerkiksi uskontoa ei voi edes falsifioida, joten se on sinänsä tiedon kriteerin ulkopuolella.
"Arvot liittyvät aina mahdollisuuksiin ei milloinkaan vallitseviin asiantiloihin. Joten ts. et voi johtaa potentiaalisesta(arvosta) aktuaalista (tieteellistä faktaa) koskaan koska prosessi toimii aina toiseen suuntaan. Jos aktuaalinen ja potentiaalinen ovat jossain tilanteessa identtiset niin on kyseessä puhdas determinismi eikä siihen mahdu mitään arvoja."
Determinsimi voidaan hylätä toistaiseksi, koska niin vakuuttavat faktat puoltaa indetermnismiä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_indeterminacy
Vapaa tahto on meillä nimenomaan tuon indeterminismin takia.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tahtomme voisi muuttaa fysiikan lakeja tai tehdä ihan mitä tahansa. Meidän mieli ei voi yhtäkkiä saavuttaa fysiikan laiesta riippumattomia mahdollisuuksia. Esimerkiksi säilyä hengissä syömättä ja juomatta.
Nämä mahdollisuuksien rajat (moraalin rajat) tiede nimenomaan saa selville.
Tiede on todistanut, että et voi hypätä kuuhun, koska se on fysikaalinen mahdottomuus. Siksi jo lause, sinun pitäisi hypätä kuuhun, on mieletön moraalisessa mielessä.
Arvot liittyvät nimenomaan informaatioon ja meidän tapauksessa luotettavimpaan sellaiseen, tieteelliseen tietoon.
Arvosta ei tietenkään seuraa faktaa, mutta faktasta seuraa arvot.
Ongelmia tietysti on, mutta ne johtuvat tieteellisen tiedon huomiotta jättämisestä tai väärinymmärryksestä, joissain tapauksissa tiedon puutteesta.
Jokainen Humea kannattava voi ryhtyä nälkälakkoon, koska heidän mukaansa faktoista ei seuraa arvoja. Toisin sanoen siitä, että ihminen todistetusti tarvitsee ruokaa elääkseen, ei seuraa se että ihmisen pitäisi syödä.
Kysynkin Humen kannattajilta:
Jos muutakaan mahdollisuutta ei tieteellisen tiedon mukaan ole säilyä hengissä (kuin syöminen) niin miten Humelainen säilyy hengissä syömättä???
Heidänkin käytös ja moraalivalinnat ovat joka tapauksessa selitettävissä tieteen avulla. Ihmisellä on selkeästi tiettyjä tarpeita (Maslowin hierarkia) joiden piiriin kaikki ihmiset kuuluuvat. Sitä faktaa ei voi paeta. On vain tilanteita (eri mahdollisuuksia) ja toimintatapoja (vapaan tahdon valinnat), joiden puitteissa kukin tätä tarvehierarkiaa toteuttaa.
"Jos mennään tiedon ulkopuolelle puhutaan uskomuksista. "
Ei ole tietoa ilman uskomuksia. Kaikki tieteelliset hypoteesit rakentuvat oletuksista jotka ovat nimenomaan uskomuksia vaikka yleensä ainakin jotenkin perusteltavissa olevia."
Äläs nyt unohda niitä postulaatteja (aksioomia) joita ei voida todistaa oikeiksi. Eikä niitä edes tarvitsekaan todistaa. Oikeaksi todistelun "säännöt" eivät aina päde.
Jotkut asiat ovat vaan sellaisia postulaatteja (aksioomia) joita emme kykene todistamaan. Yksi näistä on Jumalan olemassaolo. Toisaalta kukaan ei ole esittänyt oikeita todisteita hänen olemassaolemisen olemattomuudestakaan.
Se on puhdas arvofilosofinen valinta, ateisti ja nihilisti on tehnyt oman ennakkovalintansa.
"Oikeaksi todistelun "säännöt" eivät aina päde. "
Empiirisisessä tieteessä ei voi todistaa mitään oikeaksi ainoastaan vääräksi (falsifiointi). Matematiikka on eri asia.
"Jotkut asiat ovat vaan sellaisia postulaatteja (aksioomia) joita emme kykene todistamaan. Yksi näistä on Jumalan olemassaolo."
Valitettavasti se oletetun Jumalan olemassaolo on sen tyyppinen oletus että siitä voi päätellä ihan mitä vaan sattuu huvittamaan. Keskustelu myös yleensä loppuu siihen siltä osin. Joidenkin muiden perusoletusten kanssa keskustelu saattaa jatkua mielekkäänä...
Tässä keskustelussa näyttää olevan ns. kahden kulttuurin yhteentörmäystä. Älymystö tai "älymystö" jakautuu karkeasti kahteen osaan, luonnontieteilijöihin ja "kirjallisuusintellektuelleihin". Nämä jälkimmäisethän ovat esim. teollisen tai informaatioteknologian vallankumouksen suhteen aikamoisia luddiitteja. Tästä aiheesta on vakavasti kirjoittanut C.P. Snow.
Pitää ymmärtää, että ihminen tieteellisen tiedon mukaan haluaa toteuttaa tarvehierarkiaa. Tämä tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus harjoittaa viihdettä, humanismia, ja uskontoa yms itsensä toteuttamista.
Kuitenkaan asiat, joilla ei ole tieteellistä pohjaa, eivät voi johtaa esim.moraaliarvoja.
Sehän tarkoittaisi mielivaltaa tai hatusta vedettyä subjektiivista oikeutta.
Siksi juuri vain aidosti tieteellinen tieto voi raamittaa moraalin.
Moni luonnontieteilijä vastustaa esim.kiivaasti helposti tajuttavia uskomuksia kuten uskontoa (Dawkins) (Sam Harris).
He eivät kuitenkaan tajua tai ota esille sitä (haluavat myydä kirjojansa), että kaikki tieteellisen tiukan kriteerin ulkopuolella olevat tiedot ovat auttamatta uskomuksia kuten vaikkapa kapitalismi.
Tiede sanoo luotettavasti sen millainen eläin ihminen on, toisin sanoen sen, mitä ihmisen pitäisi tehdä ollakseen elossa ja tyytyväinen (tarvehierarkia).
Kuitenkin vaikka tiedämme mitä meidän pitäisi tehdä (toteuttaa tarvehierarkiaa), emme välttämättä voi tehdä, koska uskomukset estävät sen. Aivan kuten katolinen kirkko keskiajalla poltti uskomuksiin vedoten kerettiläisiä roviolla, samoin suurin osa ihmisistä jää vaille Maslowin alimpia tarpeita, koska uskomme, että tieteestä ei voi johtaa moraaliarvoja. Silkaa uskomukseen perustuvaa mielivaltaa.
Tilannetta voisi verrata virhepäätelmä argumentum ad hominemiin.
Vastapuoli leimataan (tyhmä, ruma yms) ja häntä ei tarvitse ottaa siksi huomioon.
Eli vaikka tiedämme mitä ihmiset tarvitsevat, emme edes näe tarpeelliseksi luoda kaikille näitä tarpeita, koska leimaamme tietyt ihmiset vaikkapa köyhät laiskoiksi, tyhmiksi yms, jotka eivät "ansaitse" niitä tarpeita.
Rakenteellinen uskomuksiin perustuva väkivalta siis estää vieläkin keskiajan tyyliin kehitystä riippumatta tieteellisen tiedon kiistattomista tuloksista.
Moraali kun on sisäänrakennettuna tiedon sisällä.
"Aivan kuten katolinen kirkko keskiajalla poltti uskomuksiin vedoten kerettiläisiä roviolla, samoin suurin osa ihmisistä jää vaille Maslowin alimpia tarpeita, koska uskomme, että tieteestä ei voi johtaa moraaliarvoja. Silkaa uskomukseen perustuvaa mielivaltaa."
Eiköhän se ole ihan yksinkertaisesti kapitalistien ahneus mikä estää tuotannon hedelmien jakamisen tasapuolisesti kaikille. Minusta tuntuu että sinulla on väärä syntipukki.
Olen kyllä ihan samaa mieltä kanssasi että Maslowin tarvehierakian toteuttaminen on yhteiskunnalisten oikeudenmukaisuuden edellytys mutta jollain filosofisella kannanotolla (Humen giljotiini) on loppujen lopuksi äärimmäisen vähän tekemistä tämän asian kanssa käytännössä.
Eiköhän se ole ihan yksinkertaisesti kapitalistien ahneus mikä estää tuotannon hedelmien jakamisen tasapuolisesti kaikille. Minusta tuntuu että sinulla on väärä syntipukki.
"
Kaikki aitoon tieteelliseen tietoon perustumattomat järjestelmät perustuvat huonosti perusteltuun uskomukseen.
Jos kaikki ihmiset todistetusti pyrkivät toteuttamaan tarvehierarkiaa niin sen kieltäminen on denialismia ja johtaa vääjämättä ongelmiin.
" (Humen giljotiini) on loppujen lopuksi äärimmäisen vähän tekemistä tämän asian kanssa käytännössä."
Varmasti niin, mutta se antaa teoreettisen perustan moraaliselle "mielivallalle", joka on täysin absurdi ja ristiriidassa tieteellisen tiedon kanssa.
Hyvänä esimerkkeinä keskiajan katolinen kirkko tai rotuopit.
"Jos kaikki ihmiset todistetusti pyrkivät toteuttamaan tarvehierarkiaa"
Juu kukin omaansa ja lähipiirinsä mutta sinä oletat että automaattisesti löytyy jokaiselta halua ja kykyä ulottaa tämä periaate myös kaikille muillekin.
"se antaa teoreettisen perustan moraaliselle "mielivallalle", joka on täysin absurdi ja ristiriidassa tieteellisen tiedon kanssa."
Moraali ylipäätänsä edellyttää jonkinlaista valinnan vapautta eli vapaata tahtoa ts. jos asiat ovat jollakin tavalla niin on oltava mahdollisuus olemassa että ne voisivat olla jollakin muullakin tavalla johon ihminen jollain tavalla pystyy vaikuttamaan.
"Eiköhän se ole ihan yksinkertaisesti kapitalistien ahneus mikä estää tuotannon hedelmien jakamisen tasapuolisesti kaikille. Minusta tuntuu että sinulla on väärä syntipukki."
No tuota tasapuolista jakelua kokeiltiin aikanaan Neuvostoliitto-nimisessä yhteisössä. Taisi käydä niin että sielläkin jotkut harvat olivat tasapuolisempia kuin muut ja saivat suuremman osuuden yhteisestä kakusta. Tuo kokeilu sitten lopetettiin kun porukkaoli tyytymätöntä siihen. Jatketaan toki Pohjois-Korea nimisessä kommunismin ulkomuseossa. Tosin siellä jaetaan tasapuolisesti pääasiassa niukkuutta eikä edes Maslovin tarvehierarkian alimmat tasot tule täysin tyydytetyiksi.
"No tuota tasapuolista jakelua kokeiltiin aikanaan Neuvostoliitto-nimisessä yhteisössä. Taisi käydä niin että sielläkin jotkut harvat olivat tasapuolisempia kuin muut ja saivat suuremman osuuden yhteisestä kakusta."
Juu kyllä se näin on mutta sitten toisaalta ihmisten mahdollisuus ansaita elantonsa omalla työllään vähenee koko ajan kihtyvää vauhtia automaation ja robotiikan kehittymisen seurauksena eikä yhteiskunnan verotuloja pystytä enää entisessä määrin kattamaan ihmistyön verotuksella. Hyvin pienellä ihmismäärällä pystyttäisiin jo nyt toteuttamaan koko Maslowin tarvehierkia kaikille jos vain halua riittäisi niillä joilla on valta ja resurssit.
Ei niitä tuotannon hedelmiä tarvitse jakaa tasapuolisesti vaan edes sen verran että ainakin tarvehierarkian tasot toteutuvat kaikille tai on annettu ainakin mahdollisuus toteuttaa ne.
Olen vakuuttunut siitä että olemme jonkinlaisessa suuressa yhteiskunnallisessa murroksessa jossa kaikki nykyiset ja entiset yhteiskuntamallit osoittautuvat toimimattomiksi. Ei sekään ole kestävä ja toimiva ratkaisu että suurin osa työtekevästä keskiluokasta tippuu jonkinlaiseksi ilmaistyöorjaksi puuhastelemaan jotakin melko tai hyvin turhanpäiväistä ja usein jopa rangaistusluontoista askaretta sosiaaliturvansa vastikkeeksi.
Ainoa kestävä ratkaisu on alkaa verottaa tuotantovälineitä kuten robotteja tai sitten luopua rahasta vaihdon välineenä kokonaan.
"Olen vakuuttunut siitä että olemme jonkinlaisessa suuressa yhteiskunnallisessa murroksessa jossa kaikki nykyiset ja entiset yhteiskuntamallit osoittautuvat toimimattomiksi."
No näinhän kiistatta tapahtuu koko ajan. Automaatio lisääntyy, työttömyys lisääntyy.
Samaan aikaan työttömiä haukutaan laiskoiksi, vaikka on selvää ettei tarvita enempää työvoimaa kuin on tavaroiden ja palveluiden kannalta tarpeellista.
Monet palvelut ja tavarat tekee robotti jo nyt.
Uskomuksiin perustuvat doktriinit eivät vain toimi. Kommunismi, kapitalismi ja uskonnot ovat uskontoja joilla ei ole faktojen kanssa mitään tekemistä.
Näin ollen ne tietysti jarruttavat Maslowin tarvehierarkian toteuttamista.
Kivikautinen evolutiivinen selviytymisvaisto (pakollinen työnteko) on nyt ristiriidassa kulttuurievoluution kanssa (automaatio hoitaa työn).
200 vuoden päästä tuskin työtä (paitsi prostituutiota) on laisinkaan. Siirrymme täysin tarvehierarkiassa siis ylemmille tasoille.
"Juu kukin omaansa ja lähipiirinsä mutta sinä oletat että automaattisesti löytyy jokaiselta halua ja kykyä ulottaa tämä periaate myös kaikille muillekin."
Tuohan on nimenomaan se elämän tarkoitus. Ulottaa periaate kaikille.
Jos emme ulota periaatetta kaikille seuraa tietysti ongelmia, koska kaikki haluavat toteuttaa periaatetta yksilönä, esim sotia, rikollisuutta yms. Tulee yksinkertaisesti halvemmaksi ja resursseja säästävämmäksi maksaa esim.kansalaispalkkaa kuin palkata vartijoita ja korjata tuhoja.
Vain idiootti haluaisi tuhlata resursseja ja maapalloa, vaikka sitä me nimenomaan uskomuksiin uskoen teemme.
"Moraali ylipäätänsä edellyttää jonkinlaista valinnan vapautta eli vapaata tahtoa ts. jos asiat ovat jollakin tavalla niin on oltava mahdollisuus olemassa että ne voisivat olla jollakin muullakin tavalla johon ihminen jollain tavalla pystyy vaikuttamaan."
Juuri näin. Sitten jälkikäteen voidaan selittää ihmisen toimintatapa tietyssä tilanteessa tieteen avulla todennäköisimmin. Ihminen toimii kuitenkin tarvehierarkian "orjana". Yhteiskunta voisi siis säästää resursseja luomalla kaikille mahdollisuus tarvehierarkian toteuttamiseen. Sehän ollaan nähty mitä seuraa, jos se ei luo niitä. Sotia, sairauksia ja kurjuutta. Tiede luotettavimpana tiedonlähteenä pystyy parhaiten luomaan niitä mahdollisuuksia.
Uskonnot taas jopa hyväksyvät kärsimyksen luonnollisena osana elämää ja kuittavat sen niin, että tutkimattomat ovat herran tiet, vaikka kärsimyksemme johtuisikin tiedon puutteesta. Eihän sellainen asenne paranna kenenkään elämää.
Tiedosta ei suoraan seuraa moraaliarvo, mutta siitä on mahdollista seurata.
There is some ought from is, muotoilisin Humen giljotiinin siis uudestaan.
Eli jos tiede todistaa ihmisen olevan tietynlainen eläin jonka pitää saada ruokaa niin siitä voisi seurata se, että meidän pitäisi sitä ruokaa saada.
Kukaan ei kiellä. Jälkikäteen on ihan sama ajattelemmeko moraaliarvon seuranneen tiedosta vai omasta halustamme. Se halu tai tahto sisälsi sen halun siihen ruokaan.
"Vain idiootti haluaisi tuhlata resursseja ja maapalloa, vaikka sitä me nimenomaan uskomuksiin uskoen teemme."
Näin on. Esim. valtion kilpailukyvyn nostaminen tärkeimmäksi tavoitteeksi on aika lyhytnäköistä politiikkaa koska sillä tavalla kilpailutamme toisemme hengiltä. Talouselämässä eletään kvartaalien mukaan ja politiikassa suurin piirtein samaan tyyliin. Tämä nykyinen touhu vaikuttaa valitettavasti aika idioottimaiselta.
Kun seuraa näiden poliitikkojen ja talouden "asiantuntijoiden" ajatuksia puolueesta riippumatta niin aika pessimistiseksi tässä tulee väkisinkin. Mikähän saisi tuon päättävän porukan järkiintymään?
"Mikähän saisi tuon päättävän porukan järkiintymään?"
Tilanne on siitä monimutkainen, että taloudet ovat keskenään riippuvaisia toisistaan, ja lisäksi Eu määrää jo lait sekä Usa ohjaa Euta.
.
Käytännössä suomalaiset voivat ottaa lainaa, investoida valtion avulla omiin järkeviin hankkeisiin ja vientituotteisiin ja toivoa, että niillä on kysyntää ja hyvät suhdanteet. Muutoin rahavirrat karkaa auttamatta ulkomaille kuten nyt taitaa käydä.
Tarkoittaa käytännössä sitä, että verorahamme eivät mene omaan infraan yms vaan muiden maiden sijoittajille ja veroparatiiseihin.
Eihän tulevaisuus hyvältä näytä, mutta toivoa on kansalaispalkasta ja siitä, että automaatio etenee niin nopeasti, että koemme työn lopun mahdollisimman nopeasti. Nykymaailmassa teknologian kehitys on niin huimaa, että esim. Japani voi olla tuhansia vuosia kehitysmaita edellä.
Suomi voisi siis panostamalla automatiikkaan ja uusiutuvaan energiaan olla muita maita edellä. Muita maita rasittavat uskomukset vielä enemmän.
Suomi on siinä suhteessa hyvissä asemissa.
Tosin globaalissa maailmassa innovaatiot "ryöstetään nopeasti". Muutoksen pitää olla siis maailmanlaajuinen, jotta harmonia säilyy, joka tekee siitä niin vaikean, lähes mahdottoman. Elämme nyt erittäin suurta murroskautta. Toisaalta on tietoa, teknologiaa, ja hyvää kehitystä, mutta toisaalta ihmisiin syvälle juurtuneita uskomuksia, resurssien tuhlaamista ja niihin liittyvää sokeaa yksilön menestyksen palvontaa.
elämän tarkoitus on vain tämä kirja
https://kirja.elisa.fi/ekirja/rakkaus-0
esim. luvussa 5
elämän tarkoitus eli rakkaus on tässä
https://kirja.elisa.fi/ekirja/rakkaus-0
luku 2 jne.
Mikä vapauttaisi ihmisen vallankäytöstä? Psykolooginen vallankäyttö kun on hyväksyttyä ja lävistää koko yhteiskunnan. Siihen eivät automaattisesti auta koulutus tai raha. Se on evoluutiota. Laumakäyttäytymistä.
Muutoin ihmien joka voi toteuttaa itseään vapaasti ja luovasti ja ymmärtää tämän on aika onnellisessä asemassa ja on vapaa valitsemaan oman suhtautumisensa onneen tai epäonneen jne.
Maslow on oikeassa ja kirjoittaja fiksu kun on ymmärtänyt tämän ja ymmärtää paljon muutakin!!! :)
" Hyvin pienellä ihmismäärällä pystyttäisiin jo nyt toteuttamaan koko Maslowin tarvehierkia kaikille jos vain halua riittäisi niillä joilla on valta ja resurssit."
Nähdäkseni yhteiskunnan tehtävänä on tukea vain Maslowin tarvehierarkian kolmen alimman tason toteutumista: fysiologiset tarpeet (ravinti, lepo, lisääntyminen), turvallisuuden tarpeet (suojautuminen uhilta, toimeentulo) ja yhteenkuuluvuuden tarpeet (perhe, muu yhteisöllisyys). Ja teollistuneissa maissa nämä tarpeet on aika hyvin tyydytetty myös köyhimpien osalta.
Maslowin neljäs taso on arvonannon tarpeet, joihin kuuluu itsekunnioitus ja muiden arvostuksen saaminen. Näihin yhteiskunta voi vaikuttaa vain rajallisesti, samoin kuin ylimpään tasoon, itsensä toteuttamisen tarpeisiin, mitkä harvemmalle tavallisella ihmisellä ovat edes itselle selkiintyneet.
Nähdäkseni yhteiskunnan tehtävänä on tukea vain Maslowin tarvehierarkian kolmen alimman tason toteutumista: fysiologiset tarpeet (ravinti, lepo, lisääntyminen), turvallisuuden tarpeet (suojautuminen uhilta, toimeentulo) ja yhteenkuuluvuuden tarpeet (perhe, muu yhteisöllisyys). Ja teollistuneissa maissa nämä tarpeet on aika hyvin tyydytetty myös köyhimpien osalta. "
Jotkut "liberaali" edustajat katsovat ettei yhteiskunnalla ole kuin yövartijan rooli, eli poliisin väkivaltakoneiston ylläpitämä "turvallisuudentunne", loput olisi yksilön vastuulla.
Sellainen ajatus on täyttä idiotismia kun ottaa tieteellisen tiedon ihmisestä huomioon. Ensinnäkin yhteiskunta koostuu yksilöistä, jotka todistetusti pyrkivät toteuttamaan tarvehierarkiaa. Jos yhteiskunta ei luo rauhanomaisia mahdollisuuksia toteuttaa näitä niin yksilöt hankkivat niitä pahimmillaan väkivalloin->Seuraa jenkkityyppinen rikollisuus.
Yhteiskunnalla (kattaen kaikki yksilöt) on siis oikeus ja velvollisuus luoda nämä mahdollisuudet sen jäsenilleen. Miten se tapahtuu?
Koulutuksella tietysti ja terveyspalveluilla ja oikeuslaitoksella.
Koulutus luo viimekädessä työpaikat ja palvelut ja niiden tekijät.
Kaikille löytyy varmasti jokin "ala", joka on relevantti rauhanomainen asia Maslowin tarvehierarkian kannalta. Sitten pitää vaan oikeuslaitoksen panna toimeen sellainen määräys, että oppivelvollisuus koskee kaikkia.
Koulutuksen laatu tulee olla huippuluokkaa. Jokaisella tulee olla oikeus johonkin koulutukseen koko elämänsä aikana ja terveys/oikeusjärjestelmiin, sekä asuntoon ja ruokaan.
Viime kädessä palvelemme yksilöinä itseämme ja toinen toistamme.
Jokainen yhteiskunta on siis palveluyhteiskunta ja viimeistään robottien tehdessä "selviytymistä" varten tarvittavat työt ihmisille jää luovat alat kuten opetus, lakien tuunaaminen, tiedetutkimus, viihde ja kulttuuri.
Mitään muuta yhteiskunnan ei tarvitse tehdä.
Loput hoitaa "sosiaalisen dynamiikan näkymätön käsi" a la pariutuminen, kaverisuhteet yms. Jokaiselle tulee luoda yhteiskunnan osalta näihin mahdollisuus. Se on yhteiskunnan oikeus ja velvollisuus.
Nythän näin ei ole maailmanlaajuisesti.
Ilman rahaa olevat ihmiset eivät saa edes perustarpeitaan yms->terrorismi, sodat, kulkutaudit jne.
Paras keino siis ehkäistä resurssituhlausta ja rikollisuutta olisi siis luoda hteiskunta joka antaa mahdollisuuden kaikille tarvehierarkian toteuttamiseen ihmisen koko elämän aikana. Näin siis jos uskomme tieteelliseen tietoon ihmisestä, ja meidät on tavallaan pakotettu uskomaan siihen, koska muutakaan luotettavampaa järjestelmää emme tunne.
Kaiken jarruna on uskomukset ja kapitalismissa yksilön usko omaan "paremmuuten" toisiin nähden saadessaan liikaa rahaa ja valtaa.
Se ehkäisee kaiken kehityksen kaikkien ihmisten kannalta.
Tämäkin on tieteellinen fakta.
http://www.hs.fi/tiede/a1388975228826
"Ja teollistuneissa maissa nämä tarpeet on aika hyvin tyydytetty myös köyhimpien osalta. "
Kyllä ainakin 1980-luvulta 90-luvulle asti aika hyvin mutta Suomessa ja monissa muissakin länsimaissa näyttää siltä että suunta on huonompaan päin.
"Maslowin neljäs taso on arvonannon tarpeet, joihin kuuluu itsekunnioitus ja muiden arvostuksen saaminen. Näihin yhteiskunta voi vaikuttaa vain rajallisesti, samoin kuin ylimpään tasoon, itsensä toteuttamisen tarpeisiin, mitkä harvemmalle tavallisella ihmisellä ovat edes itselle selkiintyneet. "
Tuokin on totta aika pitkälle mutta arvot ja asenteet ovat kyllä selkeästi koventuneet viime vuosikymmeninä varsinkin niitä kohtaan joilla on yhä pienemmät mahdollisuudet elättää itsensä ja joiden määrä lisääntyy koko ajan.
Erilaiset "osallistavan", "kannustavan" yms. usein aika selkeästi rangaistusluontoisten toimenpiteiden seurauksena monen itsekunnioitus ja arvostuksen saaminen rapautuu ja sen seurauksena myös yhteiskuntarauha saattaa järkkyä jollakin tavalla.
Ei tarvitse kuin verrata pitkäaikaistyöttömän asemaa esim. vangin elämään. Vankien oikeudellista asemaa valvotaan kansainvälisin sopimuksin mutta työttömälle ei oikeastaan ole mitään oikeusturvaa ja rangaistukset työttömyydestä ovat suhteellisesti usein jopa kovempia kuin aika raskaistakin rikoksista.
Tällaisia mielipiteitä on näkynyt välillä mutta niissä lienee kuitenkin jotain perää:
http://karilaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115967-tyottomyydesta-seuraava-rangaistus-on-kovempi-kuin-vangin
http://timotimakkainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/56205-nyky-suomessa-tyottoman-kannattaa-tehda-murha
Ilmeisesti automaatio tulee vähentämään yhä enemmän työpaikkoja jolloin täystyöllisyyteen pyrkiminen ei ole enää realistista. Työttömyysturvajärjestelmä tulisi rajoittaa vain siihen joukkoon joka aidosti pyrkii työelämään ja muille pitäisi luoda perustoimeentulojärjestelmä (jota voitaisiin kutsua vaikkapa kansalaispalkaksi jos se kuulostaa joistakin paremmalta). Eihän siinä ole järkeä että täysin työhaluttomia ja työkyvyttömiä yritetään koulia työelämään vastentahtoisesti, vastikkeena työttömyyskorvaukselle.
Jos jollakulla on arvostusvajetta nykysuomessa (poisluettuna esim. romaanikerjäläiset), hän on yleensä itse aiheuttanut sen käytöksellään. Ei nykyään sosiaaliturvaan tukeutumista pidetä alentavana, ja niitähän nykyään kutsutaan kai etuuksiksi.
"Työttömyysturvajärjestelmä tulisi rajoittaa vain siihen joukkoon joka aidosti pyrkii työelämään ja muille pitäisi luoda perustoimeentulojärjestelmä (jota voitaisiin kutsua vaikkapa kansalaispalkaksi jos se kuulostaa joistakin paremmalta). Eihän siinä ole järkeä että täysin työhaluttomia ja työkyvyttömiä yritetään koulia työelämään vastentahtoisesti, vastikkeena työttömyyskorvaukselle."
Se "aidosti" pyrkiminen ei oikein taida riittää kun työttömiä on yhteensä lähes puolimiljoonaa (luku vaihtelee eri tilastointitapojen mukaan aika paljon) Suomessa ja ns. "vapaita" työpaikkoja muutama tuhat joissa yleensä ei kohtaa ammattitaito, koulutus, kokemus ja ikä. Itse uskon että aika suuri osa näistä työttömistä haluaisi edes jonkinlaisen palkkatyön jolla tulee toimeen ja pystyy suunnittelemaan elämäänsä.
Nuo tempputyöllistämiset, "kannustamiset","aktivoinnit" ja "osallistamiset" ei juuri koskaan johda palkkatyömarkkinoille työllistymiseen joten "työhaluttomuuteen" tai "työkyvyttömyyteen" viittaaminen on aika asiatonta ja asenteellista.
Sitä paitsi varmaan suurin osa ns. työvoiman ulkopuolella olevista osallistuu hyvin aktiivisesti jollain tavalla yhteiskunnan toimintaan esim. hoitamalla omaisiaan, tekemällä vapaaehtoistyötä (jonka takia voi menettää työttömyysturvansa) ja muilla tavoin jotka eivät näy valtion bruttokansantuotteessa mitenkään.
Kansalaispalkka on kyllä minunkin mielestäni hyvä idea mutta sinä tunnut olettavan että se koskee vain ns. "rupusakkia" joiden sosioekonominen asema ei ole omalla tasollasi. Eli jos olet köyhä niin se on oma vika. Ns. "hengen" tai ei-materiaalinen köyhyys se taitaa olla kuitenkin se pahin ongelma eikä se ole riippuvainen varallisuudesta välttämättä.
Kuka tahansa voi tippua vuosikymmenien palkkatyöstä tai yrittäjyydestä sossupummien rupusakkiin jos esim. joutuu työttömäksi ikääntyneenä tai sairastuu vakavasti.
Kansalaispalkan ideahan olisi nimenomaan että sen saisivat kaikki joilla ei ole muita merkittäviä tuloja. Tällöin tunnustettaisiin, ettei yhteiskunnalla ole tarjota järkevää työtä kaikille. Ja kyllähän ainakin töiden tarjoajat tietävät että työttömyysturvalla on aika paljon työkyvytöntä tai työhalutonta porukkaa. Jos työtä tarjotaan, eivät edes ilmaannu paikalle tai sitten jollain syyllä lopettavat päivän parin päästä. Tietysti on niitäkin jotka aidosti haluavat töihin mutta niitä ei ole tarjolla, varsinkin jos pitää kiinni ammatistaan johon on koulutettu tai josta on kokemusta.
"Tällöin tunnustettaisiin, ettei yhteiskunnalla ole tarjota järkevää työtä kaikille."
Mutta näinhän se on. Otetaan esimerkiksi juurikin Suomen 500 000 työtöntä ja 10 000 avointa työpaikkaa.
Maailma on tosiaan muuttunut niistä kivikauden ajoista jolloin jokaisen työpanos oli tärkeä. Sinä ajattelet vieläkin kivikauden tyyliin ja raamatun otsasi hiessäsi sinun pitää leipäsi ansaitseman periaatteella. Ne ajat oli ja meni.
Tosiasisassa suurin osa nykyisistäkin työntekijöistä olisi rationalisoitavissa automatiikalla. Milloin se tapahtuu, on vain ajan kysymys. Olet varmaan kuullut suomalaisten irtisanomisista viime päivinä?? Ei se Kiinassakaan kannata kohta pitää sitä halvinta orjaa kun robotti tekee tuotteen vielä halvemmalla.
Yhtesikuntaa tarvitaan pyörittämään paljon paljon vähemmän ihmisiä kuin tajuat automatiikan aikakaudella.
Nyt viimeistään pitäisi tajuta ettei kivikautinen "no free lunch" teoria päde tilanteessa, jossa automatiikka tuottaa palevuluja ja hyödykkeitä kiihtyvällä tahdilla.
Siis olisi absurdia kuvitella etteikö ihmiskunnan tuhansien vuosien ponnistelut tieteessä ja teknologiassa loisi hyvinvointia?
a la free lunch. Banaaneja kasvaa ilmaiseksi luonnossa. Nyt edes sinun ei tarvitse poimia sitä sieltä, kun robotti poimii sen ja pakkaa sen ja vieläpä toimittaa sen muualle maailmaan sinun ruokapöytääsi.
"Ja kyllähän ainakin töiden tarjoajat tietävät että työttömyysturvalla on aika paljon työkyvytöntä tai työhalutonta porukkaa. Jos työtä tarjotaan, eivät edes ilmaannu paikalle tai sitten jollain syyllä lopettavat päivän parin päästä. "
Juu yksi yrittäjä valitteli joku aika sitten kun ei löytänyt nuoria ja kauniita tyttöjä sikojaan hoitamaan:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/68772-sikatilallisen-hermo-meni-aivan-kuin-suomalaiset-olisivat-joku-herrakansa
Mulle aikoinaan työttömyyden alussa tarjottiin työpaikkaa ihan puhelimitse kotiin soittaen mutta kun tuli puhe palkasta niin vastaus oli että saathan sinä sen työttömyyskorvauksen.
On syytä olettaa että aika suuri osa näistä ns.töiden tarjoajista tarjoaa kyllä työtä mutta ei halua maksaa palkaa tai työehdot muuten todella heikot. Ei siinä ole mitään järkeä kansantalouden kannalta että veronmaksajat maksavat palkan sos. turvan muodossa ja ns. "yrittäjä" saa sitten ilmaista työvoimaa ja voi sitten sillä tavoin haitata kilpailua.
Usein tällainen ilmaistyövoiman hyväksikäyttö on naamioitu jonkin yhdistyksen alle jossa muutama tyyppi nostaa ihan hyvää palkkaa itselleen ja saa voittoa toiminnasta ja suurin osa työntekijöistä työskentelee siellä omaa sosiaaliturvaansa vastaan ehkä korotettuna matkakorvauksilla (esim. Työ ja Toiminta ry.)
Kun tämän ottaa huomioon niin taitaa olla aika pitkä matka Sun Tzun haaveiden toteutumiseen valitettavasti.... :-(
Tämä voisi ehkä joitakin kiinnostaa tähän aiheeseen liittyen:
http://megafoni.kulma.net/index.php?art=126&am=1
Aika iso ongelma on valtaapitävien "hajoita ja hallitse" politiikka jossa pienituloiset työssäkäyvät, opiskelijat ja työttömät tappelevat keskenään koska heidän mielestään joku toinen pienituloinen ryhmä saa enemmän etua kuin he.
Esim. usein pienituloinen työssäkäyvä saa niin pientä palkkaa että joutuu hakemaan täydennystä tt-tuesta, opiskelijan opintotuki on tasoltaan pienempi kuin tt-tuki jne.
Toinen asia mikä tuntuu olevan työttömän elämässä kadehtimisen arvoista jopa hyvin toimeentulevalle ihmiselle on työttömän vapaa-aika varsinkin kun työelämässä on työntekijöiden määrä on optimoitu aika minimiin ja niistä vielä työssä olevista otetaan kaikki mahdollinen irti kuin kertakäyttöesineestä.
Nykykulttuurissa talous on se määräävä tekijä jonka mukaan kaikki muu määräytyy. Ihminen on vain joko tuotannon resurssi, kuluttaja tai sitten tuottamaton menoerä. Harvoin enää puhutaan kansalaisista joilla on joku itseisarvo ja ihmisoikeudet. Onneksi vielä äänioikeus vaaleissa on yhtenäinen vaikka se nykyinen näennäisdemokratia onkin lähinnä jonkinlaista teatteria.
Jos taas ajatellaan ihan yksilön kannalta niin on jossain määrin myös asenne ja taitokysymys kuka tulee toimeen esim. toimeentulotuen suuruisella summalla. Jos ei käytä alkoholia, ei tupakoi, tekee itse ruokansa eikä ole velkoja niin pärjää kyllä jotenkuten ainakin toistaiseksi.
On olemassa aika paljon ihan ilmaisia harrastuksia kuten kirjasto, liikunta jne. joilla saa aikansa kulumaan mielekkäästi. Sitten jos ajattelee vaikka n. 100 vuotta ajassa taaksepäin niin ainakin Suomessa ja muissa länsimaissa köyhinkin elää paljon rikkaammin ja turvatummin kuin sen ajan eliitti.