Silmäilin Stanfordin binet testiä. Siinä yksi kysymys oli, mikä seuraavista viidestä eroaa selvimmin muista: a) peruna, b) maissi, c) omena, d) porkkana e) papu. Jäin ihmettelemään, mikä on oikea vastaus. Omenako koska se on ainoa joka kasvaa puussa. Vaiko porkkana koska yhdessä kasvissa on vain yksi syötävä yksikkö (hedelmä, juures, siemen tms). Vai jokin muu peruste?
Älykkyystestien yksikäsitteisyydestä
Mitenon?
7260
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
omena. Koska se on hedelmä, toisin kuin muut ovat kasviksia.
Kasvitieteellisesti myös hernekasvin palko on hedelmä. Wikipedian mukaan "Kasviksilla tarkoitetaan syötäviä vihanneksia (mukaan luettuna peruna), sieniä, marjoja, hedelmiä sekä epähedelmiä."
Kasviopillisesti hedelmiä ovat kukinnosta kehittyneet kasvin syötävät osat. Siksi omenan lisäksi pavun palko ja maissin tähkä voidaan lukea hedelmäksi. Mutta ruokaopillisesti muut kuin omena usein luetaan vihannekseksi. Eli tuossa tehtävässä liika tieto voi viedä harhateille.
Eiköhän tuossa viimein selviä kuina tyhmä tuo testi on.
Ei älyn kanssa mitään tekemistä.
Äly on päättelykykyä annetuista tiedoista.
Ennen testiä pitäisi siis sanoa kaikki relevantti tieto noista kasveista/hedelmistä.
Noissa sanoissa kirjaimien lkm on 4-8, niistäkään ei voi päätellä mitään.
ÄO-testit on psykologiaan perustuvaa huijausta. Samaan tapaan kuin laihuuden ihannointi muotibisneksessä. Ne pakottavat ajattelemaan niiden tavalla, vaikka mistään muusta asiasta kuin niistä itsestään seuraa, että niiden tavalla pitäisi ajatella.
Älykkyystestin suunnittelijankin pitäisi olla älykäs.
Kyseinen testi on tuossa http://www.stanfordbinet.net/. Mielestäni siinä ei ole lainkaan tosi vaikeita tehtäviä, eli epäilen miten se pystyy luotettavasti tunnistamaan huippuälykkyyttä. Kovin monimutkaista prosessointia ei vaadita vaan etsitään loogisia yhteyksiä jotka kaikissa tehtävissä eivät ole selkeitä. Suoraan sanoen pidän kuviopäättelytestejä luotettavampina.
Toinen esimerkki tuon Stanford binet testit epämääräisyydestä on seuraava kysymys: " "If some Smaugs are Thors and some Thors are Thrains, then some Smaugs are definitely Thrains." This statement is: a) true, b) false, c) neither."
Kuvauksen perusteella jää epäselväksi ovatko nuo jotkut Smaugit Thraineja vai eivätkö ole. Joten moni saattaa päätyä vaihtoehtoon c. Mutta toisaalta väite että jotkut Smaugit ovat varmasti Thraineja on väärä, joten vaihtoehto b tuntuisi oikealta. Yleensä väittämien totuuksia punnitaan tosi/epätosi-asteikolla; onko tuossa kolmen vaihtoehdon asteikko: tosi, valhe, siltä väliltä?
Ihmeellistä testiin pääsee noin epämääräisiä kysymyksiä.