Kauppalehti kertoo 6.6.2014 otsikolla
”Ultraköysi luo Koneelle nostetta pilvenpiirtäjiin”
ilmestyneessä artikkelissaan Koneen saamasta hissitilauksesta maailman korkeimpaan pilvenpiirtäjään Saudi-Arabiaan, ks:
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ultrakoysi luo koneelle nostetta pilvenpiirtajiin/201406685652?utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_content=Versio1&utm_campaign=Boksi3
Artikkelissa todetaan mm.
”Koneen Hyvinkään-insinöörit ovat kehittäneet ultarope-nostoköyden, joka kuljettaa hissejä yhtä soittoa lähes 700 metrin matkan maailman korkeimmassa pilvenpiirtäjässä Saudi-Arabiassa.”
…
”Koneen uuslaitejohtaja Heikki Leppänen sanoo, että köysi ja uudet laitteet kuuluvat suurten projektien kokonaistoimituksiin. Pelkkä köysi ei Leppäsen mukaan suoraan ratkaise laitekauppoja esimerkiksi maailman korkeimpiin pilvenpiirtäjiin, joiksi voi luokitella yli parisataa metriä korkeat rakennukset.”
…
""Teräsköydet painavat noin 20 000 tonnia, ja uuden ultrarope-köyden paino jää siitä noin seitsemäsosaan. Se selittää sen ansion korkeissa taloissa", Leppänen jatkaa."
...
Tämän luettuani rupesin ihmettelemään, että kuinkahan vahvoista teräsköysistä Koneen uuslaitejohtaja mahtaakaan puhua.
Kun Leppäsen mainitsema kokonaismassa 20000000 kilogrammaa jaetaan teräksen tiheydellä 7800 kg/kuutiometri ja köysistön kokonaispituudella 700 metriä, saadaan köysistön sisältämän puhtaan teräksen poikkipinta-alaksi 3,66 neliömetriä.
Jos yhtenäisen pyöreän terästangon poikkipinta-ala olisi 3,66 neliömetriä, sen halkaisija olisi 2,16 metriä!
Melkoisesta määrästä teräsköyttä olisi siis kysymys. Vaikka tuo poikkipinta-ala jaettaisiin tasan tuhannen rinnakkain olevan teräsköyden kesken, olisivat ne halkaisijaltaan lähes kymmensenttisiä.
Eikä tämänkään perusteella jääne epäselväksi se, millaista laskutaitoa edellytetään Koneen kaltaisen, erittäin kilpailuilla globaalisilla markkinoilla toimivan yrityksen johtohenkilöiltä.
”Ultraköysi luo Koneelle nostetta pilvenpiirtäjiin”
ilmestyneessä artikkelissaan Koneen saamasta hissitilauksesta maailman korkeimpaan pilvenpiirtäjään Saudi-Arabiaan, ks:
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ultrakoysi luo koneelle nostetta pilvenpiirtajiin/201406685652?utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_content=Versio1&utm_campaign=Boksi3
Artikkelissa todetaan mm.
”Koneen Hyvinkään-insinöörit ovat kehittäneet ultarope-nostoköyden, joka kuljettaa hissejä yhtä soittoa lähes 700 metrin matkan maailman korkeimmassa pilvenpiirtäjässä Saudi-Arabiassa.”
…
”Koneen uuslaitejohtaja Heikki Leppänen sanoo, että köysi ja uudet laitteet kuuluvat suurten projektien kokonaistoimituksiin. Pelkkä köysi ei Leppäsen mukaan suoraan ratkaise laitekauppoja esimerkiksi maailman korkeimpiin pilvenpiirtäjiin, joiksi voi luokitella yli parisataa metriä korkeat rakennukset.”
…
""Teräsköydet painavat noin 20 000 tonnia, ja uuden ultrarope-köyden paino jää siitä noin seitsemäsosaan. Se selittää sen ansion korkeissa taloissa", Leppänen jatkaa."
...
Tämän luettuani rupesin ihmettelemään, että kuinkahan vahvoista teräsköysistä Koneen uuslaitejohtaja mahtaakaan puhua.
Kun Leppäsen mainitsema kokonaismassa 20000000 kilogrammaa jaetaan teräksen tiheydellä 7800 kg/kuutiometri ja köysistön kokonaispituudella 700 metriä, saadaan köysistön sisältämän puhtaan teräksen poikkipinta-alaksi 3,66 neliömetriä.
Jos yhtenäisen pyöreän terästangon poikkipinta-ala olisi 3,66 neliömetriä, sen halkaisija olisi 2,16 metriä!
Melkoisesta määrästä teräsköyttä olisi siis kysymys. Vaikka tuo poikkipinta-ala jaettaisiin tasan tuhannen rinnakkain olevan teräsköyden kesken, olisivat ne halkaisijaltaan lähes kymmensenttisiä.
Eikä tämänkään perusteella jääne epäselväksi se, millaista laskutaitoa edellytetään Koneen kaltaisen, erittäin kilpailuilla globaalisilla markkinoilla toimivan yrityksen johtohenkilöiltä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oletusarvo on aina kaikissa lehdissä, että kun puhutaan massoista ja ilmoitetaan se tuhansina tonneina, niin siinä on tuhatkertainen virhe.
Johtaja on varmaan todennut että köysistön massa, on x tonnia eli 1000x kilogrammaa. Toimittaja on taas merkinnyt muistiin 1000x tonnia.
Toimittajilla ja etenkään naistoimittajilla – anteeksi arvon naiset – ei ole juuri minkäänlaista käsitystä, paljonko on paljon.
Eiffelin torni Pariisissa painaa kaikkineen noin 10 000 tonnia.
Niinpäs näkyy asia olevan Wikipedian mukaan.
Maailman korkeimpaan torniin tarvittaisiin siis terästä pelkkiin hissivaijereihin kahden Eiffelin tornin verran.
Tämähän vaatisi jo jonkin verran logistiikkaakin.
Jollakin sivulla luki, että 800 metriä hissiromppeita painaa teräksestä tehtynä
108 000 kg, ja tästä Ultrarope hiilikuidusta vajaa 14 000 kg. Se 20 000 kg ei oikein sovi kun Näsinneulaan, joten on siinä pielessä muutakin...
Jokainen voi todeta Koneen markkinointimateriaalin perusteella että kilot ja tonnit ovat menneet sekaisin. Yhdessä suomalaisia taloja korkeampiin rakennuksiin tarkoitetussa hississä nostokorkeudesta ja hissikorin kapasiteetista riippuen köysien paino vaihtelee helposti välillä 3 - 20 tonnia. Nyt sitten tuolla UltraRopella paino putoaa seitsemänteen osaan. Ja sama koskee tietysti kompensaatioköysiä jotka tarvitaan tasapainoituksen takia. Nämä säästöt on pakko olla merkittäviä lisäksi energiankulutuksessa. Sama kuin siirtyisi ajamaan kuorma-auton sijasta henkilöautolla nykivässä iltapäiväruuhkassa.