Kerrostaloasuntoihinko ei tehdä kuntotutkimuksia?!

Kuntotutkimukset kuuluvat yksiselitteisesti taloyhtiölle. Osakkaan hallitsemaan tilaan voidaan osakkaan toimesta teettää ainoastaan ns. kosteuskartoitus pintamittauksella ja aistinvaraisin havainnoin. Menettely on aivan riittävä, edellyttäen, että tekijä osaa asiansa. Jos ei osaa, niin on hukkaan heitettyä rahaa.

Kannattaa perehtyä ns, yleiseen vastuunjakomalliin ja sitten vielä selvittää, onko ko. yhtiössä jotain muuta sovittuna esim. yhtiöjärjestyksessä.

Kerrostaloissa kuntoarvio-tutkimus kannattaisi kohdistaa, vaatia ainakin:
Kylpyhuoneen kosteus, ilmanvaihto, huoneiden lämpötilat. ikkunat ja ovet.
Nämä asiat vaikuttavat terveyteen, viihtyvyyteen ja asumismukavuuteen.

Otahan selvää. Otahan todella selvää mitä kaikkia tutkimuksia osakas voi suorittaa omilla kustannuksilla. Tutkia voi jos ei riko rakenteita.

Taloyhtiöiden yleisin puute on vähäiset tutkimustoimet. Kun ei tutkita, ei tiedetä, kun ei tiedetä, ei tehdä mitään.

Kiinteistöyhtiölle kuuluvia, kuntoarvio -tutkimuksia on useita eri laatuisia. Viemäröinti, vesijohdot, ilmastointi, ikkunat ja ovet, sähkö jne. Kiinteistön rakenteiden kuntoarvio - tutkimus on vain yksi erillinen tutkimus.

Taisi tämä keskustelu jotenkin lipsahtaa asian viereen. Jos itse ymmärsin oikein niin kysymys oli hometutkimuksesta ennen asuntokauppaa. Hometutkimuksen teettäminen ennen kauppoja on järkevää kummallekin osapuolelle.

Kunnolista hometutkimusta ei voida tehdä millään ilmanäytteillä tai koirilla. Näytteet pitää ottaa rakenteista. Näytteet saadaan kyllä otettua rakenteita rikkomatta, jolloin asukas voi sen itse tilata tai vaikkapa myyjä ja ostaja puoliksi.

Piilovakuutuksen piilotarkastusko tuo on vai mikä? Rakenteita rikkomatta? Eihän vaan taaasen joku silmänkääntötemppu. Silmiä räpäyttämättä varmaan vielä. Paljon maksaa kerro sekin. Noin hinta, että saadaan verrata homekoira lämpökamera tarkastukseen mikä on kyllä toiminut oikein hyvin eikä maksa paljoa. Niin kerro hinta?
Tuleeko alennusta jos myyjä ja ostaja tilaa puoliksi?

Ei näytteiden ottamista rakenteita rikkomatta voi missään tapauksessa verratakaan hometutkimukseen, joka tehdään sisäilmanäytteistä, rakenteiet aurki reipimällä tai homekoirilla. Nämähän ovat varmoja tapoja todentaa ja paikantaa homevauriot rakenteissa eikä muita tutkimuksia enää tarvita. Eli muistakaa aina, kun epäilette sairastelun perusteella homevaurioita, teettäkää ensin sisäilmamittaus ja ottakaa homekoiraat sekä kaveri, joka avaa rakenteet: minä itte koiriin uskovainen.

On täysin naurettavaa väittää, että näytteet voidaan muka ottaa rakenteista niitä avaamatta. Silloinhan ei saada edes pölläytettyä booria sisältäviä eristevilloja ja vauriokohdan homeita ja sädesieniä asuntoon sisälle. Nämä pölläytyksethän kuuluvat luonnollisesti asiaan, kun rakenteita avataan.

Homekoira ja lämpökamera ei vastaa kuntotutkimusta.

Hyvä Miss 007. Kumpahan tässä vain irvailin, tiedät kyllä kehen vittaan. En myöskään hyväksy näytteiden ottamista rakenteita availemalla ja homeet asuntoihin pöläyttelemällä. Saatpahan nähdä, että kohta tulee vastinetta täydeltä laidalta muka näytteiden ottamisesta silmiä räpäyttämättä ja ääntä päästämättä ja muuta vastaavaa viisasta komenttia.

Olen nimittäin vakavasti sitä mieltä, että näytteet saa otettua ja pitää ottaa rakenteiden rakojen kautta tai hyvin pienistä rei-istä (ei siis millään rasiaporilla tai levynpaloja irrottelemalla). Olen itse ollut näkemnässä, kuinka se käy ammattilaiselta ilman mitään väitettyjä ongelmia. Tosin silloin ei päästä kurkistelemaan seinän rakenteisiin villojen väriä tai kokeilemaan käsin, onko kuivaa, mutta mitä sitten. Eihän näillä ole mitään merkitystä. Ratkaisevaa on vain todetaanko näytteestä mikrobikasvua = terveyshaitta.

Mitä itse oikeasti tiedät oikeasta näytteiden ottamisesta paha alla, montako olet itse ottanut ? Oletkohan oikeasti riittävän pätevä antamaan neuvoja, mikä on oikea tapa ottaa näytteitä. Juttusi on sikälikin vielä ristiriitainen, että ensin voivottelet, kun Muntersin kaveri availi paikkoja näytteiden ottamista varten ja pelmuutti samalla koko asunnon saastaseksi, mutta sitten kuitenkin puolustat näytteiden ottamista juuri tällä tavalla rakenteet rikkomalla. Usko jo hyvä mies, että näytteiden ottamisessa ei tarvita amatöörinäytteen ottajalle näköyhteyttä rakenteeseen. Ammattilainen ei ainakaan mitään näköyhteyttä kaipaa.

Niimpä niin, kun ensin se näyttenotto suoritettaisiin oikein, sekä näytteiden tuloksia osattaisiin tulkita oikein, oltaisiin jo lähellä totuutta tilanteesta. Ongelmana tuntuu olevan että näytteenottajilla ei ole valmiuksia tulkita oikein laboratorion vastauksia, ja usein laboratorion vastaus on liitetty raporttiin tulkitsematta mitenkään mitä näytevastaus oikeasti tarkoittaa.

Mikrobikasvu on usein hyvinkin epätasaisesti jakautunutta, siksipä näytteitä pitäisikin ottaa useita, jotta luotettavuus saavutettaisiin.Yksittäinen näyte edustaa vain ja ainoastaan näytteenottokohtaa, eikä yksittäisen näytteen perusteella pitäisi tehdä vielä pitkälle vieviä johtopäätöksiä, vaurioitumisen syistä tai antaa korjaus-suosituksia.

Mitä vanhempi rakennus on, sitä todennäköisimmin siitä löytyy jo ajan saatossa rakenteisiin luonnostaan kertynyttä mikrobikasvua, ilman että on syytä puhua varsinaisesta kosteus tai homevauriosta. Tämä vaatiikin näytteenottajalta ja jatkotoimenpidesuositusten antajalta jo syvempää rakennusten mikrobiologian tuntemusta, joka on tärkeää jotta ei anneta liian lievää korjaussuositusta tai sitten annetaan liian laaja suositus.Monesti annetaan liian laaja korjaussuositus ikäänkuin kaikenvaralta.

Ulkoseinien eristekerroksiin kertyy ajanmittaan huomattavan suuria mikrobipitoisuuksia, jotka kertyvät eristekerrokseen ns suodatinvaikutuksen takia. Suomessa rakennukset altistuvat rajuille kosteusvaihteluille ja rasituksille, joten on väistämätöntä että tiettyjä lajeja esiintyy varsinkin ulkoseinärakenteiden eristekerroksissa väistämättä.

On sangen hämäävää, että kun rakenteissa esiintyy mikrobikasvua puhutaan heti homevauriosta kaikissa tapauksissa.Mikrobikasvua ja tiettyjä alhaisen kosteupitoisuuden lajeja esiintyy yleisesti, mm puukoolattujen lattioiden eristekerroksen ja betonin rajapinnassa, joskus ne ovat jääneet jo sinne rakennusaikana kun rakennusaikaisesta siivouksesta ei ole huolehdittu (orgaanista materiaalia, hiekka pöly ym). On tärkeää tutkijan osata erottaa monet eri tekijät jotka vaikuttava mikrobien esiintymiseen rakennuksissa ja niiden materiaaleissa, ja osata tulkita milloin on varsinaisesta kosteus tai homevauriosta kysymys.

Myös kosteusmittauksissa ja niiden tulkinnassa olisi parantamisen varaa, liian usein yksittäisen mittauksen perusteella vedetään johtopäätöksiä liiallisesta kosteudesta rakenteissa. Esim yksittäinen suhteellisen kosteuden mittaus on vain ja ainostaan vain mittaushetken tulos, eikä se siten ole absoluuttinen totuus. Kun mitataan esim ulkoseinärakenteesta kosteutta, tuloksen tulkinnassa pitää ottaa huomioon, mistä syvyydeltä mitataan, mittauksen ajankohta (vuodenaika) onko aurinko paistanut seinään ennen mittausta, vaiko kenties paistaa seinään josta mitataan, mitataanko aamulla vaikko illalla, sillä kosteuspitoisuus muuttuu jatkuvasti rakenteessa (ulkoseinä) huomattavan paljon jo saman vuorokauden aikana.Ja sitten itse mittaajasta ja mittalaitteista aiheutuva virhe (joka voi olla merkittävän suuri) Tietty on selvää että jos mittari pompsahtaa lähemmäs "ääriarvoja" on selvää että jotakin on vialla. Usein noissa tutkimusraporteissa on samanlaista puutaheinää kohteesta toiseen, hyvä jos on muistettu kohteen ja tilaajan tiedot muuttaa.

Ongelmana on siis että kosteusmittaustuloksia eikä materiaalinäytteiden tulkisia osata tulkita oikein valtaosassa tapauksia. Tämä korostuu siinä että tutkijat riitelevät keskenään kuka on oikeassa, mm asuntokauppariidoissa ostaja teettää tukimuksen niinkuin myös myyjä, ja silloin vastapuolien tutkijat alkavat pätemään ja jopa mustamaalaamaan vastapuolen tutkijaa. Ihme hommaa on se....

Olen varma siitä ja tiedän sen myös, että jos johonkin vaurio kohteeseen laitettaisiin sanotaan nyt vaikka 10 tutkijaa, olisi erittäinkin todennäköistä että kaikki tekisivät toisistaan poikkeavat johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset.

No mistä edellinen kertoo, se kertoo siitä että suomesta ei vieläkään löydy koulutusta joka paikkaisi ja antaisi tutkijoille kenttätyössä tarvittavat tiedot ja taidot, ja erityisesti rakennusmikrobiologian suhteen. Koulutusta kyllä on mutta ovat varsin lyhytkestoisia eikä niissä paneuduta niihin asioihin riittävästi, mitkä olisivat ammattitaidon kannalta tärkeimpiä. Rakennustekniikka on kyllä hallussa, mutta moni kurssit käytyään ei viitsi paneutua enää asioihin kun onhan se hieno tietteli jo taskussa, ja pääsee sen turvin laskuttamaan huikeita summia, usein täysin liibalaaba lässynlässyn raporteista. Koulutukset mitä on saatavilla ovat kalliita mutta sisällöltään useinkin aika ohuita.

Viisaammat korjatkoot hullut väittämäni......

Hmm... Kyllä edelleenkin ainut varma keino selvittää rakenteiden kunto on niiden avaaminen ja tarvittaessa labranäytteiden otto siitä avatusta rakenteesta. Esimerkiksi 1970-luvulle tyypillisen pohjalaattarakennuksen kantavien väliseinien alapuiden kuntoa ei yksinkertaisesti voi millään muulla tavalla tutkia. Kosteusmittarit näyttävät vain ja ainoastaan mittaushetken kosteuden, lämpökamera vain ja ainoastaan kuvaushetken lämpötilan. Kumpikaan niistä ei missään tapauksessa voi tietää rakenteessa aiemmin vallinneita olosuhteita.

Minkään pienen jalkalistan alla olevan raon kautta ei sieltä seinän alajuoksusta materiaalinäytettä pysty ottamaan, ei edes muita viisaammaksi julistautunut Amerikan taikuri, joka täällä muinoin muuta väitti ja näyttää taas heränneen talviuniltaan.

Homekoira saattaa aistia sille koulutettujen hemesukujen esiintymiä, mutta ei muita. Ja sädesienien kanssa on mustikin aivan hukassa.

Vain ja ainoastaan rakenteet avaamalla voidaan saada sadan prosentin varmuus niiden kunnosta. Se vaan pitää tehdä oikeaoppisesti niin, etteivät ne itiöt leviä koko asuntoon. Tosin se vaan on niinkin, että siellähän ne ovat jo ennestään, jos niitä asunnon sisällä olevissa rakenteissakin on.

Kaikki tutkijat sekä asiantuntijat antavat lausuntoja omista usein vajaatietoisista lähtökohdistaan. Lausunnon uskottavuus ja oikeudellisuus perustuu usein lausunnon antajan tunnettavuuteen ja asemaan.
Usein tietämätön ja pihi tilaaja ei edes anna mahdollisuutta suorittaa perusteellista ja tarpeellista tutkimusta.
Tästä johtuen tutkimusta aloitetaan suorittamaan hinta edellä.
Samoilla perusteilla voisi sairaalan siivooja suunnitella ja suorittaa sydämen siirron.

Heppoisen tutkimuksen jälkeen, todetaan vähäiset kosteusvauriot ja pienet korjaustoimet. Korjaustoimiin valitaan halvin (yleensä taitamaton) urakoitsija.
Tilaajat ne antavat suurimmat mahdollisuudet poppaukkojen toiminnalle.

Virallisten tutkimustapojen sekä alalle koulutettujen tutkijoiden puuttuessa ei maamme kiinteistöjen kosteus, home ja sisäilma ongelmat tule vähenemään.

30-40 vuotta vanha alkuperäinen kylppäri on remontin tarpeessa jokatapauksessa,haaskioon menee tutkimusrahat.

Mitenkäs nyt sitten teetän 100 %:n varmuuden antavan tutkimuksen talooni, kun olen koiralle allerginen, enkä voi sellaista huusholliini päästää? Läytääkö se paljon mainostettu lämpökamera nyt sitten kaikki mahdolliset homeet ja sädesienet ja VOCC-paskat ja muut haitta-aineet. Onko se lämpökamera ohjelmoitu tunnistamaan enemmän kuin kuusi erilaista hometta?

Lämpökamerassa homekohta muuttuu vihreäksi. Sillä löytyy vauriokohdat nopeasti ja helposti. Ja täysin luotettavasti.

Melkein yhtä hyvä tapa löytää homevaurio on sisäilmamittaus joko mikrobit tai VOC. Näillä paljastuu onko asunnossa homevaurio/terveyshaitta ja missä se on.

Joku kaipaili tietoa siitä, miten mikrobinäytteet otetaan rakenteita rikkomatta ja mikrbejä asuntoon pölyyttämättä. Miksi kertoisin ?!, on käsittääkseni ammattisalaisuus. Voitte ihan itse opetella sen tekemään, mutta jos on vain rakennusalan koulutus niin tekemättä jää.

"Melkein yhtä hyvä tapa löytää homevaurio on sisäilmamittaus joko mikrobit tai VOC. Näillä paljastuu onko asunnossa homevaurio/terveyshaitta ja missä se on."

Mihin tämä viittaus oli?

Hyvä että oli sarkasmia.