Fiilispohjaista todellisuutta

Kysymys 1: "Voiko ajatella, että viehtymys nisäkkäiden poikasiin tarkoittaisi jotakin maagisessa kontekstissa?"
Vastaus 1: Voi ajatella.

Kysymys 2: "Tekeekö [viehtymys?] söpöistä eläimistä arvokkaampia [ihmisten silmissä]?"
Vastaus 2: Yleensä tekee.

Ihmiseen on ilmeisesti sisäänrakennettu taipumus suojella isopäisiä ja silmäisiä olentoja.

Uskovat väittävät että ihmisiin on myös rakennettu sisäinen tarve uskoa Jumaliin.

Minä näkisin sen niin päin että ihmiset pelkäävät kuolemaa ja lohduttavat itseään kuoleman jälkeisellä elämällä ja että Jumala on siinä kuoleman pelon lievityksessä tarpeessa vain ylimääräinen lisä.

Väittäisin että Jumalaan uskomiseen syynä on 90% kuoleman pelkoa, 9% tietämättömyyttä ja 1% muita sekalaisia syitä.

Useiden henkilöiden kohdalla jumalkaipuu on mitä todennäköisimmin kieroutunutta munankaipuuta, tästä esimerkkinä pappi M.Koivisto.

Väärikäsitys syntynee siinä, kun esim uskova uskoo muidenkin uskovan tavallaan, koska hän on itse niin vakuuttunut oman uskonsa oikeassa olemisesta.

Sama kuin kissanpoikasista kovasti tykkäävä olisi aivan varma, että kaikki muutkin tykkää kissanpoikasista.

Jos joku ei voi käsittää kuin oman näkökulmansa niin sitten hän ei vaan voi.