Kun tekemällä tekeminen tarkoittaa väkisin vääntämistä, niin tarkoittaako pyytämällä pyytäminenkin jotain vastaavanlaista? Kun olen kuullut sanottavan: Minä pyytämällä pyydän, että...
Pyytämällä pyydetty
pyypyy
8381
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Joo...
Eikös metsästämisen synonyymi ole pyytäminen? Metsämies pyytää riistaa, sikäli mikäli minä mitään olen ymmärtänyt.
Pyitä pyydetään, hirviä hirvestetään ja sitä rataa.
En enää tiedä, ketuttaako minua vai jänistänkö minä niin että hirvittää.
Anteeksi, tarkoitin pyytämisellä pyyntöä, en metsästystä. Anteeksi myös tuo harhaanjohtava aloitus.
Kyllä se edellinen on tarkoituksellista harhailua...
Hyvä on. Sovitaan sitten niin.
Pyytämällä pyytäminen on korostettua, intensiivistä pyytämistä. Lauri Hakulisen "Suomen kielen rakenne ja kehitys" kuvaa tämäntapaiset rakenteet vartalontoiston (figura etymologica) erikoistapauksina: "Verbin muun taivutusmuodon ohessa esiintyy sen merkitystä tehostavana saman verbin akt. III infinitiivin yks. adessiivi; esim.: Ei annettu, vaikka pyytämällä pyysin (= 'kovasti, hartaasti pyysin')".
"Tekemällä tehty" on merkitykseltään osittain erikoistunut: se ei viittaa vain korostettuun, intensiiviseen tekemiseen vaan erityisesti "väkisin tekemiseen", tai kuten Hakulinen selittää: "Tämä runo vaikuttaa tekemällä tehdyltä (eikä innoituksen luomalta)."
"Iso suomen kielioppi" näyttää käsittelevän rakennetta varsin suppeasti:
"Huom. mAllA-rakennetta käytetään lisäksi ilman täydennyksiä teon intensiteettiä korostavassa rakenteessa V -mAllA V: Jonkin ajan kuluttua Jan alkoi vaatimalla vaatia, että menisin lääkäriin".
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=517
Raamatussa sanotaan "Näkemällä nähkää...", joten sananmuoto lienee peräisin jo satojen vuosien takaa.
Ilmaisutyyppi "pyytämällä pyytää" on todennäköisesti paljon vanhempi kuin kirjoitettu suomen kieli. Raamatunsuomennoksissa se on nuorempi.
Kohdassa Matt. 13:14 on kyllä nykyisessä (vuoden 1992) suomennoksessa "katsomalla katsokaa" ja sitä edellisessä (1930-luvun) suomennoksessa "näkemällä nähkää", mutta sitä edellisessä (vuoden 1776) suomennoksessa noudatetaan lähinnä Lutherin saksannoksen rakennetta: "Ja heissä täytetään Jesaiaan ennustus, joka sanoo: korvillanne pitää teidän kuuleman, ja ei ymmärtämän, ja nähden näkemän, ja ei äkkäämän." Tässä on hiukan outo epäsymmetria kuulemisessa ja näkemisessä; Luther kirjoitti johdonmukaisemmin: "Und über ihnen wird die Weissagung Jesajas erfüllet, die da sagt: Mit den Ohren werdet ihr hören und werdet es nicht verstehen, und mit sehenden Augen werdet ihr sehen und werdet es nicht vernehmen." Aiemmissa suomennoksissa on samantapainen linja; Agricolalla on: "Ja heisse teyteten Esaian noituus/ ioca sanoi/ Coruillan pite teiden cwleman/ ia ei ymmertämen/ ia näkeweisne pite teiden näkemen/ ia ei eckemen."
Raamatunsuomennoksiin on siis vasta 1900-luvulla tullut tähän kohtaan näkemällä nähdä -tyyppinen ilmaus. Aiemmin on ollut enemmän vieraisiin esikuviin perustuvia rakenteita. "Pitää nähden näkemän" ja "näkeweisne pite teiden näkemen" voitaneen tulkita kreikan ja latinan lauserakenteiden jäljittelyksi ( "blepontes blepsetes" ja "videntes videbitis, oikeastaan "näkevinä tulette näkemään").