Olen vähän aikaa miettinyt erästä asiaa. Olen aina sanonut "samalla aallonpituudella", mutta yleensä ihmiset tuntuvat sanovan "samalla aaltopituudella". Googlekin on sitä mieltä, että jälkimmäinen on sanonnan oikeampi kirjoitusasu. Osaako joku selittää, miksi asia on näin?
(Sanonta luonnollisesti on napattu fysiikasta, jossa säteilyllä (aaltoliikkeellä) on aallonpituus. En ole fysiikassa kuullut puhuttavan aaltopituudesta.)
Miksi sanotaan "samalla aaltopituudella"?
eitajuu
9
2638
Vastaukset
- radiomafia
Itselleni tulee aallonpituudesta mieleen aallon pituus, mutta aaltopituudesta pelkästään aaltojen välinen etäisyys.
Amplitudi vaikuttaa aallon pituuteen, mutta ei aaltopituuteen. Puhekielessä genetiivi- ja akkusatiivialkuiset yhdyssanat pyrkivät muuttumaan nominatiivialkuisiksi. Aaltopituus on yksi esimerkki tästä, mutta vastaavia tapauksia on lukemattomia.
Pari kolme päivää sitten HS esitteli opiskelijoiden kehittämän laitteen, jolla on tarkoitus tuhota luteita. Artikkelissa käytettiin järjestelmällisesti termiä "ludetappaja". Nettilehdessä tämä on sittemmin korjattu "luteentappajaksi" paitsi kuvatekstissä, jossa "ludetappaja" yhä kummittelee.- yksimonista
Vesikeitin ja tuulilasipyyhkijä?
Tappolaitteella lienee tarkoitus murhata useampikin lude, joten kutsuisin värkkiä luteidentappajaksi. yksimonista kirjoitti:
Vesikeitin ja tuulilasipyyhkijä?
Tappolaitteella lienee tarkoitus murhata useampikin lude, joten kutsuisin värkkiä luteidentappajaksi.Turhan pitkä sana. Luteet kuolevat kuitenkin yksi kerrallaan.
Sairaanhoitaja hoitaa useita sairaita mutta yleensä yhtä kerrallaan. Sanoisitko "sairaidenhoitajaksi"?
Panssarintorjuntatykki voi torjua useita panssareita, kuitenkin vain yhtä kerrallaan. Oletko kuullut "panssarientorjuntatykeistä"?
Tämäntyyppisissä sanoissa on siis tapana käyttää yksikköä, vaikka kohteita olisi useita.- kirjaskorpioni
Hakro kirjoitti:
Turhan pitkä sana. Luteet kuolevat kuitenkin yksi kerrallaan.
Sairaanhoitaja hoitaa useita sairaita mutta yleensä yhtä kerrallaan. Sanoisitko "sairaidenhoitajaksi"?
Panssarintorjuntatykki voi torjua useita panssareita, kuitenkin vain yhtä kerrallaan. Oletko kuullut "panssarientorjuntatykeistä"?
Tämäntyyppisissä sanoissa on siis tapana käyttää yksikköä, vaikka kohteita olisi useita.Amplitudilla tarkoitetaan aallon heilahduslaajuutta, ts. korkeutta, ei pituutta.
Tässä tapauksessa nominatiivialkuinen ”aaltopituus” on kuitenkin vanhempi. Sitä käyttää muun muassa noin sadan vuoden takainen ”Tietosanakirja” (s.v. Aaltoliike): http://runeberg.org/tieto/1/0013.html
1930-luvun ”Pienessä tietosanakirjassa” on kuitenkin ”aallonpituus”: http://runeberg.org/pieni/1/0012.html
Muutoksen lienee aiheuttanut joidenkin kielimiesten harjoittama kielenparantelu, jossa nominatiivialkuisia sanoja on yritetty vaihtaa genetiivialkuisiksi, ks. katsausta ”Nominatiivi vai genetiivi yhdyssanan alussa?”
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2370
Muutospyrkimysten menestys on vaihdellut. Useimmat ovat epäonnistuneet, mutta osa on onnistunut ainakin puoliksi, niin että kieleen on luotu pysyvä epävakaus. Tämä onkin kielenmestaroinnille tyypillistä.
Nykyisissä sanakirjoissa ”aallonpituus” ja ”aaltopituus” mainitaan rinnakkaissanoina ilman normatiivista kannanottoa, enempää kuin se yhdenlainen kannanotto, joka sisältyy siihen, että ”aallonpituus” on päähakusanana. Ja tokihan se onkin loogisempi. Aallonpituus on aallon pituus (aaltoliikkeen yhden aallon pituus, ei vain jokin aaltoon liittyvä pituus), ja vain ilmauksen termiluonteen takia se kirjoitetaan yhdyssanaksi.
Google-vertailut ovat entistäkin epäluotettavampia, muttta jotain kertonee se, että "aallonpituus" antaa noin 45 000 osumaa, "aaltopituus" vain vajaat 6 000. (Ilman lainausmerkkejä tulos on erilainen, koska silloin Googlen tekemä haku on väljempi.)
Toisaalta ilmauksessa ”samalla aaltopituudella” nominatiivialkuisuus on varsin tavallinen. Syynä lienee, että tämä metaforinen ilmaus syntyi samoihin aikoihin kuin radio yleistyi, ja silloin ”aaltopituus” oli vielä tavallinen. Myöhemmin fysiikassa ym. otettiin yleisesti käyttöön kielenhuoltajien tyrkyttämä ”aallonpituus”, mutta yleiskielisessä sanonnassa muutos löi itsensä läpi heikommin. Metaforan alkuperäinen merkitys hämärtyi, ja se jäi ”vain sanonnaksi” eikä enää kuvaannolliseksi ilmaukseksi, joka viittaa yhteisen tai oikean aallonpituuden löytämiseen radiovastaanottimesta tai -lähettimestä. Hämärtymiseen ehkä vaikutti vähän sekin, että radioiden säätimissä ei ole aallonpituuden (yksikkö metri, m) asteikkoja vaan taajuuden (yksikkö hertsi, Hz) asteikkoja – siis valitaan taajuus, ja aallonpituus määräytyy sen mukaan.
- laineenkorkeus
Eiköhän tuo ole peräisin radioaalloista, samoilla aalloilla, samalla aallonpituudella.
- gtrrgvncghj
Joskus jokin radioasema mainosti itseään omassa lähetyksessään tyyliin "kuuntelet Radio Perheensutia aallonpituudella 9X.X megahertsiä."
Vähänkin jos tajuaisi peruskoulufysiikasta, ei sanoisi noin. X edellä = jokin numero.- gtrrgvncghj
Saattoi olla "aaltopituudellakin".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Näin Enter-napilla tehdään miljardi euroa - Helsingissä
"Ei se nyt niin kovin ihmeelliseltä näytä. Tavallinen nappi, musta muovinpala, joka kököttää parikymppiä maksavan mustan2018744- 685705
- 245287
Perussuomalaiset kirjoittaa vain positiivisista uutisista
Ei tarvitse palstaa paljon seurata, kun sen huomaa. Joka ainoa positiivinen uutinen Suomen taloudesta tai ylipäätään, ni375166Jätä minut rauhaan
En pidä sinusta. Lopeta seuraaminen. Älä tulkitse keskustelutaitoa tai ystävällisyyttä miksikään sellaiseksi mitä ne eiv385001Ben Z: "SDP ei ole ollut 50 vuoteen näin huolissaan velasta"
"– Olen ollut eduskunnassa noin 50 vuotta, eikä SDP ole koskaan ollut niin huolissaan velasta kuin nyt. Se on tietysti h774909- 624443
- 434117
Mitä luulet, miten Martina Aitolehti pärjää Erikoisjoukoissa?
Kohujulkkis, yrittäjä ja hyvinvointivalmentaja Martina Aitolehti on mukana Erikoisjoukot-realityssä. Erikoisjoukot on493413- 493095