Nykyään tuntuisi olevan käytäntö, että sanoja käytetään ajattelamatta loppuun niiden merkitystä. Samankaltaiset sanat, joissa on samoja kirjaimia otetaan johonkin käyttöön ja siellä ne pysyvät kuin tatti.
Esimerkkejä:
Palautusjuoma, joka pitäisi olla palautumisjuoma, koska sanat "palauttaa" ja "palautua" merkitsevät eri asioita.
"Taantumus", "taantumuksellinen" ja toisaalta "taantuminen"
"Määritys" ja "määritelmä"
ja niin edelleen.
Keksikää lisää
Esimerkkejä:
Palautusjuoma, joka pitäisi olla palautumisjuoma, koska sanat "palauttaa" ja "palautua" merkitsevät eri asioita.
"Taantumus", "taantumuksellinen" ja toisaalta "taantuminen"
"Määritys" ja "määritelmä"
ja niin edelleen.
Keksikää lisää
Vastaukset 21
Vanhimmat
Hyvä havainto!
"Lähiaikoina" merkityksessä 'viime aikoina' on myös yksi näistä.
Eivätkös nuo kaksi ole kuitenkin synonyymejä?
Ei. "Lähiaikoina" viittaa tulevaan ja "viime aikoina" menneeseen.
Kieltämättä selkeämpi, mutta lähimenneisyydessä ja lähitulevaisuudessa ovat molemmat lähiaikoja.
Monet luulevat ilmeisesti niin, mutta perinteisesti ne eivät ole olleet synonyymejä: "viime aikoina" viittaa menneiseen aikaan, "lähiaikoina" taas tulevaan. Merkitysten sekaantuminen johtunee kielentuntemuksen vähentymisestä, mikä puolestaan johtunee siitä, että enää ei lueta kovin paljon perinteistä suomalaista kaunokirjallisuutta.
Olisiko se nyt kuitenkaan täysin käännöskirjallisuudenkaan syy, että näin on käynyt?
Onhan näitä:
ylämäki" merkityksessä 'vastamäki' - oikea merkitys on 'mäen yläosa'
"alamaki" merkityksessä 'myötämäki' - oikea merkitys 'mäen alaosa'
"katto" merkityksessä 'sisäkatto, laipio" - oikea sana olisi tietenkin "laipio".
"pouta" merkityksessä 'aurinkoinen sää'
"kustantaa" merkityksessä 'olla hintana, maksaa jotakin'
"rengas" kun tarkoitetaan "pyörä" (eli rengas vanne keskiö) – saatetaan puhua "renkaan kiinnityspulteista".
Joskus myös toisin päin: sanotaan "pyörä" kun tarkoitetaan "rengas" – saatetaan puhua "pyörän puhkeamisesta".
"tuoksu" kun tarkoitetaan "haju"
"edullinen" kun tarkoitetaan "halpa" – halvin ei useinkaan ole se edullisin
En ole koskaan kuullut renkaan kiinnityspulteista enkä pyörän puhkeamisesta.
Aivan outoa.
Molemmat olen joutunut lukemaan mm. Helsingin Sanomista.
Sinä olisi pitänyt kirjoittaa "Palautusjuoma, jonka pitäisi..."
Et taida tietää, mitä termi ”väärät ystävät” (false friends, faux amis) tarkoittaa kielitieteessä. Tulet siis käyttäneeksi sanoja holtittomasti, vastustaessasi sanojen holtitonta käyttöä. Ah niin tavallista...
KVG false friends.
Haa! Hän on siis kielitieteilijä?
Kohtalainen yleissivistys ilman varsinaisia kielitieteen opintoja kyllä riittää termin tuntemiseen. Termi tarkoittaa sukukielissä olevia samanlaisia/lähes samanlaisia sanoja, joilla on eri merkitys.
Esimerkki:
So sprach der alte Greis, und Tränen traten ihm in Augen, als er in der Finsterniss sass.
Så sprack den gamla grisen, och tranorna trampade honom i ögonen, när han satt på fönsternischen.
Yleissivistys, sanoi eräs lukion opettajani, on se, mitä jää mieleen, kun on unohdettu kaikki, mitä on opittu. Ajatus kai oli, että yleissivistys ei ole irrallsten faktojen ja faktoidien tietämistä, vaan jotain näkemyksellisempää.
Yhtä kaikki ”väärät ystävät” tarkoittavat eri kielten sanoja, jotka muistuttavat toisiaan mutta eivät tarkoita samaa. Kyse ei siis välttämättä ole sukukielistä. ”Väärien ystävien” yksi alalaji on kyllä sellainen, että samaa alkuperää olevat sanat tarkoittavat aivan eri asioita.
Kun luiette tuota aloitusta, niin eihä siinä sanota "faux amix" tms. vaan väärät ystävät suomen kielessä. Ihan järkevä päättely. Varmaan "faux amis" olisi mainittu ja vielä kielet, joita on tarkoitus kästiellä.
"katto" merkityksessä 'sisäkatto, laipio" - oikea sana olisi tietenkin "laipio".
Tämä lämmittää sisäsuomalaisen rakennusmiehen mieltä. Laipio on todellakin se ainoa oikea ilmaisu yläpohjasta/sisäkatosta.
Mitenhän tämän suurimmassa osassa Suomea käytettävän "laipio" ilmaisun saisi kirjakieliseen käyttöön rakennusterminä näiden kömpelöiden yhdyssanojen tilalle? Nythän "laipio"-sanaa käytetään joidenkin marginaalisten veneilyharrastajien parissa jostakin laivan tai huviveneen sisäosan rakenteesta.
Keljuttaa niin vietävästi, että suomen kirjakieleen on otettu näitä kapealla rannikkoalueella käytettyjä pöhköjä ilmaisuja ja sivuutettu varsinkin nämä itämurteiset lyhyet ja osuvat ilmaisut.
Itseäni raivostuttaa erityisesti kiusaus-sanan lisääntynyt käyttö kiusaamista tarkoitettaessa (koulukiusaus vs. koulukiusaaminen).
Tunnen aina kiusausta puuttua tällaiseen kielen kiusaamiseen.
Jotenkin uskaltaisin väittää, että valtaenemmistö suomalaisista EI tiedä sanaa "laipio" lainkaan käytettävän rakennusten yhteydessä vaan, mikäli yleensä tuntee sanan, ymmärtää sillä nimenomaan laivojen/veneiden väliseiniä.
Itse en, vaikka olenkin alkujaan sisämaasta, ole ennen tätä vuotta ikinä kuullut tuota rakennuksiin liittyvää merkitystä. Ja ikää on sentään jo yli 50.
"Jotenkin uskaltaisin väittää, että valtaenemmistö suomalaisista EI tiedä sanaa "laipio" lainkaan käytettävän rakennusten yhteydessä vaan, mikäli yleensä tuntee sanan, ymmärtää sillä nimenomaan laivojen/veneiden väliseiniä."
Laivanrakennuksella ja varsinkin ja sen suomenkielisellä termistöllä on maassamme todella lyhyt historia. Laipio-sana on ollut käytössä satoja vuosia ennen, kuin suomenkieliset alkoivat laivoja tai kannellisia veneitä rakentaa.
Voi olla totta, että nykyään paljolti Etelä-Suomen suurkaupunkeihin pakkautuneesta väestöstä enemmistö ei enää käytä "laipio" sanaa sen oikeassa merkityksessä. Nämä rannikkokaistaleelta kotoisin olleet vaikuttajat kun aikoinaan suosivat omia murteitaan suomen kielen kirjakieltä kehittäessään ja kaappasivat "laipio" sanankin lukumäärältään marginaalista ryhmää edustavien veneilijöiden/laivureiden termistöön. Joku vastinehan ruotsinkielisille termeille piti keksiä.
On kuitenkin muistettava, että laipio tarkoittaa koko valtavalla Sisä-Suomen alueella rakennuksen yläpohjaa. Sitä se tarkoittaa varsinkin itämurteiden alueella. ja jos harvaanasuttu Lappi jätetään laskuista pois, edustaa itämurteiden alue ylivoimaisesti suurinta aluetta maamme pinta-alasta.