Itse en ole ikinä opiskellut/pohtinut filosofiaa sen kummemmin.
Kertokaas nyt sitten viisaat filosofit, että mikä on filosofian tarkoitus, onko sen tarkoitus johtaa johonkin vai olla vaan ympäripyöreää jaarittelua.
Itse tulin siihen tulokseen, että filosofinen ajattelu on melko ympäripyöreää eikä joda mihinkään konkreettiseen tai järkevään ratkaisuun logiikan kannalta.
Kertokaas nyt sitten viisaat filosofit, että mikä on filosofian tarkoitus, onko sen tarkoitus johtaa johonkin vai olla vaan ympäripyöreää jaarittelua.
Itse tulin siihen tulokseen, että filosofinen ajattelu on melko ympäripyöreää eikä joda mihinkään konkreettiseen tai järkevään ratkaisuun logiikan kannalta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Totuuden etsintä.
Ei sillä lopullista vastausta saa mihinkään, joka asian voi pyörittää mitenpäin vain. Vain minun mielipide...
Filosofia on jalostettua uskontoa. Filosofia uskoo, että tiedon hankkimiseksi on jokin muukin tie kuin tieteellinen havainto ja matemaattis-looginen teoria. Koska filosofia uskoo, että ajattelu tavoittaa tietoa, sen tulokset ovat moninaiset ja ristiriitaiset, aivan kuten uskonnonkin.
Todellisuudessa ainoat tiet tietoon ovat
a) Luodaan matemaattis-looginen teoria, joka varmennetaan havainnoin.
b) Tehdään havaintoja, joiden selittämiseksi luodaan matemaattis-looginen teoria.
Tieto maailmasta on aina enemmän tai vähemmän todennäköistä, ei koskaan varmaa, todennäköisyys
Pidät matemaattis-loogista yleispätevänä sen sukujen kautta, toisaalta niiden sukujen ja erottavien tekijöiden kautta. Jos matemaattis-looginen olisi aina varmaa, ei olisi epävarmaa, minkälaisia matemaattis-loogisten teorioiden selityksiä esimerkiksi tulevaisuudessa tullaan luomaan, tai on ollut, koska niiden todennäköisyys on täysi 1 ja kaikki ne kuuluvat sellaisten sukuun, joiden todennäköisyys on täysi 1.
Puhut matemaattis-loogisten teorioiden luomisesta, joten joko niiden luominen ei ole tietoa, tai sitten niiden kaikkien todennäköisyys on täysi 1, joten tiedämme kaikki tällaiset teoriat välittömästi. Jos emme tiedä niitä kaikkia välittömästi, niiden luominen ei ole tietoa valmiin tuotteen merkityksessä. Puhuit menetelmistä tietoon, joten joko (a.) matemaattis-loogisen teorian luomisen todennäköisyys on 1, tai sitten (b.) se syntyy havainnoista, tai sitten (c.) on jotakin, joka ei ole havainto, eikä matemaattis-looginen teoria, mutta synnyttää jälkimmäisen.
Jos matemaattis-looginen syntyy havainnoista, sellainen jonka todennäköisyys on täysi 1 syntyy sellaisesta, jonka todennäköisyys on aina
Matemaattinen ja looginen PÄÄTTELY on varmaa, ei matemaattis-looginen teoria, joka on laadittu selittämään havaintoja. Teorian todennäköisyys on aina < 1 kuten havaintojenkin.
Esimerkki. Planeettahavaintoja selitettiin aikaisemmin yhdistetyillä ympyräliikkeillä, siis matemaattis-loogisella teorialla. Kepler pääsi käsiksi Tyge Brahen tarkkoihin havaintoihin ja saattoi laskea, että planeettojen rata onkin ellipsi. Siis myös se on matemaattis-looginen teoria. Kummankin teorian, koska ne perustuvat havaintoihin, todennäkoisyys on < 1. Ellipsiteoria on todennäkoisempi kuin ympyräteoria, koska se perustuu tarkempiin havaintoihin.
Itse matematiikka tai logiikka ei perustu mihinkään havaintoon, ainoastaan päättelyyn. Niiden totuusarvo on täydet 1. Mutta jos niiden perusteella luodut teoriat pyrkivät selittämään luontoa, siis olevaa maailmaa, näiden teorioiden totuusarvo on < 1.
Suinkaan kaikki matemaattiset totuudet eivät kuvaa luontoa. Esimerkiksi äänen voimakkuus ei vähene matkan 3. potenssissa vaan 2. potenssissa. Todellisuus voidaan vain havainnoida. Toisinpäin näyttää (ainakin toistaiseksi) olevan, että kaikille havainnoille voidaan laatia joku matemaattis-looginen teoria.
Sillä, että kyseessä on päättely, ei ole sinänsä väliä. Kuitenkin myös kaikki yksistään matemaattiset ja loogiset päättelyt tiedettäisiin erottavien tekijöiden kanssa, jos ne tiedettäisiin todennäköisyydellä 1. Jälkikäteen voidaan sanoa yksittäistapauksesta, että sen todennäköisyys oli 1, koska jos perustat ovat välttämättömiä, kuten esimerkiksi se, että sivujen yhteismitattomuuden vastakohta on välttämättä epätosi, oletamme tietävämme myös kaikki sellaisesta johdettavat johtopäätökset välttämättöminä, koska pidämme päättelyä sellaisena. Perustan varmuudesta ei kuitenkaan seuraa, että kaikki siitä johdettava on johdettua, vaan että se on varmaa, jos se on johdettua. Jos kaikki matemaattinen ja looginen päättely tiedettäisiin todennäköisyydellä 1, tietäisimme kaiken matemaattisen ja loogisen päättelyn välittömästi niiden erottavien tekijöiden kanssa, emmekä vain sukua. Kuitenkaan kaikkea matemaattista ja loogista päättelyä ei tiedetä sellaisena, joten kuinka olisi varmaa, millaisia ne ovat? Ongelma on siinä, että ajattelet matemaattisen ja loogisen päättelyn yleiskäsitteen olevan sama, kuin mikä tahansa sellainen päätelmä.
Itse asiassa kerroin tiedemaailman konsensuskäsityksestä, en ole lisännyt siihen mitään omaani. En tiedä, miksi filosofisesti suuntautuneet eivät käsitä, että matematiikka ei kerro mitään todellisuudesta, mutta sitä voidaan käyttää todellisuuden kuvauksessa sikäli kuin havainnot sopivat teoriaan.
Joka tapauksessa kuvasin luonnontieteen hylkäävän kannan filosofointiin ja luonnontieteellisen metodin. Hyvää loppukesää! :)
Kyllä esimerkiksi sellainen perustelu on esitetty filosofisesti suuntautuneiden keskuudessa, että matematiikka ei sinällään kerro todellisuudesta, koska pelkän matematiikan perustalta ei ole selitettävissä, missä kaikista matemaattisesti mahdollisista maailmoista elämme. Koska matematiikka ei itse muodosta erottavaa tekijää, jonka mukaan sen suvussa on todellisuutta kuvailevia ja kuvailemattomia matematiikan lajeja, se ei ole kyseisen erottavan tekijän syy. Koska erottava tekijä ei ole matemaattisen suvussa, kyseessä ei ole edes matemaattinen laji. Esimerkiksi jokin matemaattinen kuvailu kertoo todellisuudesta vain yhdistelmässä mittalaitteiden kanssa, jotka eivät ole vain matemaattisia, niin että jonkin matemaattisen kuvailun tuleminen todellisuudesta kertovaksi ei perustu vain matematiikkaan, vaan mittalaitteiden kehitykseen.
Filosofia ei ole uskontoa, ainakaan kristinuskoa. Filosofia omaa alkuperänsä pitkälti kreikkalaisessa teologiassa. Kristinuskon μωρίᾳ ja stultitia, eli hullutus ei siihen sovi. Luther jo sanoi, että kristityksi ei voi tulla, ellei luovu Aristoteleesta. Kuitenkaan Akvinolainenkaan ei ajatellut, että Aristoteleen filosofia on uskonnossa ensisijaista, vaan että filosofiaa voidaan käyttää tuhoamaan vastalauseita. Filosofia ei Akvinolaiselle perustele uskoa, mutta vähentää esteitä uskon tieltä. "Tämän maailman viisaus (σοφια) on näet Jumalan silmissä hulluutta". Kuitenkaan σοφια ja φιλοσοφία, eli viisaus ja viisauden rakastaminen eivät välttämättä ole sama asia. Sillä mistä isästä ja äidistä rakkaus on syntynyt? Eräs kreikkalainen tarina kertoo, että rikkaudesta ja köyhyydestä. Syntymältään rakkaus ei ole kuolematon, eikä kuolevainen, samana päivänä hän kukoistaa elossa, hetkenä jolloin hänellä on yllinkyllin rikkautta, mutta toisena hän on kuolemassa ja jälleen heräämässä isänsä luonnon voimasta. Kuitenkin rikkaus, jonka hän saa, pakenee häntä jatkuvasti, niin että rakkaus ei ole koskaan vailla köyhyyttä tai rikkautta, niin että hän on viisauden, eli σοφίαn, ja tietämättömyyden välissä.