Miksi sanotaan esim. että joku asuu Ruotsissa, mutta jos joku asuukin itänaapurissa, hän asuu Venäjällä eikä Venäjässä?
Miksi Venäjällä, miksei Venäjässä?
venskuli
275095
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Mietipä näitä:
Pohja-Pohjassa Lohja-Lohjalla
Lavia-Laviassa Luvia-Luvialla
Alastaro-Alastarolla Ylistaro-Ylistarossa
Ja mieti näitäkin:
Olen kusella / Olen kusessa
Osoitus suomen kielen alkeellisuudesta.
Ja venäjän kielen.
Venäjäksi sanotaan на Руси, mutta käytettäessä maan nykyistä nimeä, sanotaan в России.
Venäjäksi sanotaan myös на Украине. Itsenäistyttyään Ukraina on siirtynyt käyttämään в-prepositiota, koska sen kuvitellaan korostavan enemmän maan itsenäisyyttä ja sitä, että ollaan selkeiden rajojen sisällä. Venäläiset eivät ole muuttaneet käytäntöään, eivätkä he näköjään noita rajoja kunnioitakaan.
Viroksi "Venäjällä" on "Venemaal" (tai "Venes": Kiievi-Venes ym.).
Jatkokysymyksenä kysyttäköön miksi sanotaan Isossakyrössä eikä Iso-Kyrössä. Tai Uudellakadulla eikä Uusikadulla? Näistä varsinkin edellinen kuulostaa minun korvaani lähes vammaiselta. Ja nyt minut kivitettäköön koska menin moittimaan tätä muotoa. Sitten kun vastaavasti tulee eteen täysin kielisääntöjen vastaista tekstiä niin sitä puolustellaan ja selitellään kielen elämisellä.
Riippuu siitä, mikä muoto on aikanaan sattunut vakiintumaan. Tätä kielenhuoltoahan ei ole kovin kauan ollut, joten muodot ovat eläneet alkuaan kansan suussa. Ja sehän ei ole kovin vakaa säilytyspaikka.
Ja miksi sanotaan Oulaisissa ja Paraisissa, eikä Oulaisessa ja Paraisessa?
En tiedä miksi niin on, mutta niin on. Jotenkin kuulostaisi hassulta jos sanottaisi että asun Pohjankadussa. Tulee mieleen että hän on kadun sisällä. On tapana sanoa että asutaan Rovaniemellä, mutta ei se kuulostaisi niin omituiselta jos sanottaisi Rovaniemessä. Sanotaanhan että Asun Helsingissä, eikä Helsingillä. Tällainen tämä meidän kieli on, outo ja hankala. :) Tuollaisia asioita ei ulkomaalainen välttämättä helposti opi. Sanojen päätteet saattaa mennä miten sattuu.
Ei suomalainenkaan tiedä kaikkien paikkakuntien käytäntöä. Usein saa kuulla muotoja "Laukaalla" ja "Suolahdella", jotka ovat väärin. Sitä taas eivät muut kuin keskisuomalaiset välttämättä tiedä.
Osa noista selittynee paikannimissä mukanaolevien yleisnimien merkityksistä. Esimerkiksi olisi todella outoa sanoa asuvansa "Pyhäsalmessa" eikä "Pyhäsalmella", tai "Vantaassa" (joki) eikä "Vantaalla". Ja arvelisin, että osassa oudolta tuntuvista muodoista on juuri tämä tekijä mukana, vaikka asiaan vaikuttavan yleisnimen merkitys on jo unohtunut arkikielestä.
Mutta ei ole outoa sanoa asuvansa Suolahdessa. (Nykyään Äänekoskeen kuuluva entinen kauppala Keski-Suomessa).
Ulkosijojen käyttö Venäjä-nimestä on yksittäinen poikkeus, jolle ei liene muuta selitystä kuin että niin nimeä on totuttu taivuttamaan.
Vrt.
http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-suurin-osa-maiden-nimista-suomenkielisista-taivutetaan-adessiivissa
joka sanoo vain, että ”Venäjä on niitä harvoja maita, joiden nimi taivutetaan ulkopaikallissijoissa”. Siinä ei edes korosteta, että muut sellaiset maannimet ovat joko samalla saarten nimiä tai monikollisia tai maa-loppuisia, ja niitäkin osittain taivutetaan myös sisäsijoissa.
Iso suomen kielioppi tyytyy vain toteamaan nimen poikkeukselliseksi:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1242
Eräs selitysyritys voisi olla taivutuksen Venäjänmaa : Venäjänmaalla vaikutus. Mutta sekin on aika kaukaa haettu, eikä sille olisi rinnakkaisilmiöitä. Vrt. Saksanmaalla, mutta Saksassa, Tšekinmaalla t. Tšekinmaassa, mutta Tšekissä.
Toinen yritelmä voisi lähteä siitä, että Venäjä-nimen jä-loppu on vailla tyydyttävää selitystä – sillehän ei ole vastinetta esimerkiksi virossa (Vene) eikä esimerkiksi johdoksessa ”venäläinen”. Jos kyse on alkujaan jä-loppuisesta johdoksesta, joka viitannut maan asukkaaseen, niin aluksi olisi ehkä sanottu ”venäjillä” ’venäläisten luona, venäläisten keskuudessa’, ja tämä olisi jossain vaiheessa vaihtunut yksikkömuotoon, ja sitten ”Venäjä” olisi hahmotettu maan nimeksi. Tässäkin on kuitenkin lähinnä vain spekulaatiota spekulaation päällä.
Miten taipuu entinen kunta Vanaja?
Vanaja puuttuu oheiselta Kotuksen listalta.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461
Vanaja-autoista kertovan Wikipedia-artikkelin kirjoittaja näkyy käyttävän taivutusmuotoa ”Vanajalla”.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanajan_Autotehdas
Asutko mahdollisesti Espoolla tai Vantaassa?
Savolaisena olen kiinnittänyt huomiota lehdissä usein esiintyviin sikäläisten paikannimien vääriin taivutuksiin.
Ei Nilsiällä, vaan Nilsiässä.
Ei Rautavaarassa, vaan Rautavaaralla.
Ei Kaavissa, vaan Kaavilla.
Ei Tuusniemessä, vaan Tuusniemellä.
Jne.
Onhan aivan selvä ero, onko mökki niemessä vai niemellä, ainakin minun kielitajuni mukaan. Niemessä oleva on joko niemen kärjessä tai ainakin lähellä sitä. Niemellä oleva on taas lähempänä niemen tyveä.
Minun kielitajuni mukaan "niemellä" tarkoittaa 'niemen lähettyvillä'. Esimerkiksi "Kalastelee niemellä = niemen rannassa".
Minä kyllä kalastelisin pelkästään nimen lähettyvillä. Niemellä ei pysty kalastamaan, mikäli siellä ei satu olemaan lampea.
Vekkulia on sekin, että ollaan Joensuussa, vaikka itse kaupunki onkin joen suulla, eikö vain?
Ja vene on kalastamisessa aivan turha kapine. Veneestä kun ei kannata kalastaa, ja jos kalastaa veneen lähellä, mihin sitä venettä tarvitsee.
Suomen kielessä nyt vaan nämä muodot ovat satunnaisesti vakiintuneet ilman mitään sitovaa sääntöä. Erittäin hankalaa ulkolaiselle suomen kielen opiskelijalle.
Kyllä nykyään satunnaisuudet ovat hankalia myös kotilaiselle suomen kielen opiskelijalle.
Kotilainen taitaa olla suomen kielen kannalta jo varttunut tieteenharjoittaja eikä niinkään opiskelija, mutta niinhän sitä sanotaan, että ”oppia ikä kaikki”.
http://www.suomensuojelija.fi/about/
Pointtisi toki tajusin ☺
Voihan katsoa täältä: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461
No, olin minä kyllä kalassa Rovaniemellä! Ihan pätevää.
En ole koskaan päässyt ymmärtämään logiikkaa, miksi sanotaan Torniossa mutta Ylitorniolla, vaikka paikkakunnat ovat vierekkäin. Toisaalta taas Alatorniossa...