Miksi Venäjällä, miksei Venäjässä?

Mietipä näitä:
Pohja-Pohjassa Lohja-Lohjalla
Lavia-Laviassa Luvia-Luvialla
Alastaro-Alastarolla Ylistaro-Ylistarossa

Osoitus suomen kielen alkeellisuudesta.

Jatkokysymyksenä kysyttäköön miksi sanotaan Isossakyrössä eikä Iso-Kyrössä. Tai Uudellakadulla eikä Uusikadulla? Näistä varsinkin edellinen kuulostaa minun korvaani lähes vammaiselta. Ja nyt minut kivitettäköön koska menin moittimaan tätä muotoa. Sitten kun vastaavasti tulee eteen täysin kielisääntöjen vastaista tekstiä niin sitä puolustellaan ja selitellään kielen elämisellä.

Riippuu siitä, mikä muoto on aikanaan sattunut vakiintumaan. Tätä kielenhuoltoahan ei ole kovin kauan ollut, joten muodot ovat eläneet alkuaan kansan suussa. Ja sehän ei ole kovin vakaa säilytyspaikka.

Ja miksi sanotaan Oulaisissa ja Paraisissa, eikä Oulaisessa ja Paraisessa?

En tiedä miksi niin on, mutta niin on. Jotenkin kuulostaisi hassulta jos sanottaisi että asun Pohjankadussa. Tulee mieleen että hän on kadun sisällä. On tapana sanoa että asutaan Rovaniemellä, mutta ei se kuulostaisi niin omituiselta jos sanottaisi Rovaniemessä. Sanotaanhan että Asun Helsingissä, eikä Helsingillä. Tällainen tämä meidän kieli on, outo ja hankala. :) Tuollaisia asioita ei ulkomaalainen välttämättä helposti opi. Sanojen päätteet saattaa mennä miten sattuu.

Osa noista selittynee paikannimissä mukanaolevien yleisnimien merkityksistä. Esimerkiksi olisi todella outoa sanoa asuvansa "Pyhäsalmessa" eikä "Pyhäsalmella", tai "Vantaassa" (joki) eikä "Vantaalla". Ja arvelisin, että osassa oudolta tuntuvista muodoista on juuri tämä tekijä mukana, vaikka asiaan vaikuttavan yleisnimen merkitys on jo unohtunut arkikielestä.

Ulkosijojen käyttö Venäjä-nimestä on yksittäinen poikkeus, jolle ei liene muuta selitystä kuin että niin nimeä on totuttu taivuttamaan.

Vrt.
http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-suurin-osa-maiden-nimista-suomenkielisista-taivutetaan-adessiivissa
joka sanoo vain, että ”Venäjä on niitä harvoja maita, joiden nimi taivutetaan ulkopaikallissijoissa”. Siinä ei edes korosteta, että muut sellaiset maannimet ovat joko samalla saarten nimiä tai monikollisia tai maa-loppuisia, ja niitäkin osittain taivutetaan myös sisäsijoissa.

Iso suomen kielioppi tyytyy vain toteamaan nimen poikkeukselliseksi:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1242

Eräs selitysyritys voisi olla taivutuksen Venäjänmaa : Venäjänmaalla vaikutus. Mutta sekin on aika kaukaa haettu, eikä sille olisi rinnakkaisilmiöitä. Vrt. Saksanmaalla, mutta Saksassa, Tšekinmaalla t. Tšekinmaassa, mutta Tšekissä.

Toinen yritelmä voisi lähteä siitä, että Venäjä-nimen jä-loppu on vailla tyydyttävää selitystä – sillehän ei ole vastinetta esimerkiksi virossa (Vene) eikä esimerkiksi johdoksessa ”venäläinen”. Jos kyse on alkujaan jä-loppuisesta johdoksesta, joka viitannut maan asukkaaseen, niin aluksi olisi ehkä sanottu ”venäjillä” ’venäläisten luona, venäläisten keskuudessa’, ja tämä olisi jossain vaiheessa vaihtunut yksikkömuotoon, ja sitten ”Venäjä” olisi hahmotettu maan nimeksi. Tässäkin on kuitenkin lähinnä vain spekulaatiota spekulaation päällä.

Miten taipuu entinen kunta Vanaja?

Asutko mahdollisesti Espoolla tai Vantaassa?

Savolaisena olen kiinnittänyt huomiota lehdissä usein esiintyviin sikäläisten paikannimien vääriin taivutuksiin.

Ei Nilsiällä, vaan Nilsiässä.
Ei Rautavaarassa, vaan Rautavaaralla.
Ei Kaavissa, vaan Kaavilla.
Ei Tuusniemessä, vaan Tuusniemellä.
Jne.

Suomen kielessä nyt vaan nämä muodot ovat satunnaisesti vakiintuneet ilman mitään sitovaa sääntöä. Erittäin hankalaa ulkolaiselle suomen kielen opiskelijalle.

No, olin minä kyllä kalassa Rovaniemellä! Ihan pätevää.

En ole koskaan päässyt ymmärtämään logiikkaa, miksi sanotaan Torniossa mutta Ylitorniolla, vaikka paikkakunnat ovat vierekkäin. Toisaalta taas Alatorniossa...