”Lapin yliopiston pääovi avautuu yhtä kankeasti kuin vuonna 2006, kun astuin siitä sisään ensimmäistä kertaa. Samana vuonna Mauri Ylä-Kotola aloitti yliopiston rehtorina. Yhdeksässä vuodessa on tapahtunut paljon. ...”
Näin kirjoittaa sanomalehti Lapin kansan kolumnisti Anna Ruohonen otsikolla 'Nyt pysyvintä on väliaikaisuus' torstaina 28.8.2014 ilmestyneessä kirjoitelmassaan. Itse olen aikanani vuosien ajan yrittänyt kiinnittää huomiota matematiikan lapsipuolen asemaan Lapin yliopistossa. Matematiikassa kysymys on sentään yhdestä nykyaikaisen tieteellisen tutkimuksen keskeisestä peruspilarista. On hankala ymmärtää, miten Lapin yliopisto voisi saavuttaa arvostetun aseman maailman tieteellisten tutkimuskeskusten joukossa, jos oppilaitoksessa koulutuksensa saaneiden ihmisten ymmärtämys kansakoulun oppimääräänkin aikanaan sisältyneistä 'ynnälaskun' alkeista on tätä tasoa. Käsitykseni mukaan humanistit ovat taipuvaisia myöntämään korkeimpia akateemisia oppiarvoja sellaisillekin henkilöille, jotka eivät suoriutuisi vanhan kansakoulun alkeellisistakaan laskutehtävistä. Suoraan sanoen humanistien ja muiden vouhottajien ajattelutapaa on vaikea ymmärtää. En yhtään ihmettele sitä, että länsimaisen kulttuurin ja sivistyksen historiaan niin merkittävästi vaikuttaneen henkilön, Jeesus Nasaretilaisen, syntymävuosikin, vuosi nolla, on aikanaan pudotettu kalenterista kokonaan pois.
Näin kirjoittaa sanomalehti Lapin kansan kolumnisti Anna Ruohonen otsikolla 'Nyt pysyvintä on väliaikaisuus' torstaina 28.8.2014 ilmestyneessä kirjoitelmassaan. Itse olen aikanani vuosien ajan yrittänyt kiinnittää huomiota matematiikan lapsipuolen asemaan Lapin yliopistossa. Matematiikassa kysymys on sentään yhdestä nykyaikaisen tieteellisen tutkimuksen keskeisestä peruspilarista. On hankala ymmärtää, miten Lapin yliopisto voisi saavuttaa arvostetun aseman maailman tieteellisten tutkimuskeskusten joukossa, jos oppilaitoksessa koulutuksensa saaneiden ihmisten ymmärtämys kansakoulun oppimääräänkin aikanaan sisältyneistä 'ynnälaskun' alkeista on tätä tasoa. Käsitykseni mukaan humanistit ovat taipuvaisia myöntämään korkeimpia akateemisia oppiarvoja sellaisillekin henkilöille, jotka eivät suoriutuisi vanhan kansakoulun alkeellisistakaan laskutehtävistä. Suoraan sanoen humanistien ja muiden vouhottajien ajattelutapaa on vaikea ymmärtää. En yhtään ihmettele sitä, että länsimaisen kulttuurin ja sivistyksen historiaan niin merkittävästi vaikuttaneen henkilön, Jeesus Nasaretilaisen, syntymävuosikin, vuosi nolla, on aikanaan pudotettu kalenterista kokonaan pois.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Loogisen ajattelun taitaja päättelee tuosta, ettei kirjoittajalla ole vasemmassa kädessä kuin neljä sormea, ja on ollut kesän 2006 sahalla kesätöissä. Käsivoimiltaan kuitenkin aika heiveröinen.
Yhdeksän vuotta vuodesta 2006
Tämä on ihan Matin oma tulkinta.
Yhdeksässä vuodessa on varmasti tapahtunut paljon, jopa enemmän kuin kahdeksassa tai seitsemässä.
Tässä viitataan yhdeksään vuoteen. Vuosiin 2006, 2007, 2008... 2014.
Vaikka aikajakso olisi alle 8 vuotta voi se jakaantua yhdeksälle eri vuodelle, ja on aivan luonnollista, ainakin humanistille, mainita vuosien lukumäärä.
Jos menen töihin joulukuussa gigantille joulumyyjäksi ja jatkan loppiaiseen saakka, niin katos kummaa minulla on ollut tuloja kahtena vuonna.
Ja naapureillesi/tuttavillesi kerrot sitten toimineesi myyjänä kahden vuoden ajan?
Minä ainakin leuhkin silloin v 2010 uudenvuoden päivänä, että olen elänyt viidellä eri vuosikymmenellä, vaikka iältäni olin 30 (syntynyt helmikuussa 69). En tosin väittänyt olevani 50.
.Siis tämä tapahtui v 2000.
Kyllähän tuo aikajana yhdeksän vuoden päälle asettuu kuten jo edelläkin todetaan; aloittajan ns.poliittinen tahto asiasta suuntautuu vaan ehkä tahalteenkin enemmän opponeeraavaan suuntaan mitä kolumnisti noin suunnilleen tarkoittaa :)
Mittojakin on kaikkea porvoon mitasta lähtien, fingerporillinen konjakkia, ruokaan voi laittaa hyppysellinen suolaa, tilkkanen tai loraus kermaa (myös liraus tai luraus jos haluaa tarkempia erotella). Ja yllätys yllätys: tälläiset jutut konteksteissaan toimivat jopa muodollisen matematiikan olemassaolosta ja sen aksioomista ja väitteistä huolimatta...
Pannaan tähän mukaan savolaisen isännän viljanidätyskoe:
- outko kokkeillu ittääkö
- panin par viikkoo sitten sokerloutaan
- onko jo noussu, paljoko iti
- sata suunnilleen
- ?
- olj siinä ihan tarppeeks
- montako jyvvee laitot, luvitko sinä ne
- en, koprallisen panin...
Kertokaapas tekin, jotka olette tänä syksynä aloittaneet matematiikan opintonne, joko olette kuluneen vuoden aikana ehtineet paljonkin oppia matematiikkaa?
En ole opiskelemassa, mutta matematiikka on kuin iso palapeli, jonka kokonaisuus ja merkitys hahmottuu vasta ajan kuluessa.
Pienemmistä osa-alueista kerrallaan on kuitenkin lähdettävä liikkeelle, yritettävä hanskata niitä välivaiheessa vaikka mekaanisesti, siitä ei pääse mihinkään
Kieliä lukeneet saattavat tietää myös, että saksalaisten viikko on "Acht Tagen".