Ymmärtämisongelmia seuraavissa:
1. Mitä eroa on heikoilla (dipoli-dipoli, dispersiovoimat, vetysidos) ja vahvoilla (ionisidos, kovalenttinen sidos, metallisidos) sidoksilla?
2. voiko heikot sidokset olla kovalenttisiä?
3. Miksi on heikoja ja vahvoja sidoksia erikseen? Miksei ne vaan voi olla sidoksia noin niinku yleisesti?
1. Mitä eroa on heikoilla (dipoli-dipoli, dispersiovoimat, vetysidos) ja vahvoilla (ionisidos, kovalenttinen sidos, metallisidos) sidoksilla?
2. voiko heikot sidokset olla kovalenttisiä?
3. Miksi on heikoja ja vahvoja sidoksia erikseen? Miksei ne vaan voi olla sidoksia noin niinku yleisesti?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ne kun nyt niinku vaan on niinku sidoksii noin niinku yleisestii
1. ja 2. lue kirjasta.
3. Miksi on heikoja ja vahvoja sidoksia erikseen?
Miksi ei? Atomit ovat mitä ovat ja niiden ominaisuudet tulevat siitä mitä atomit ovat.
"Miksei ne vaan voi olla sidoksia noin niinku yleisesti? "
Viittaan edelleen 3. kohdan vastaukseeni. Atomin ominaisuudet ovat mitä ovat. Ja asiat kannattaa opettaa niinkuin ne on. Paremmin opetuspedagogiaa tuneva voisi selittää seikkaperäisemmin miksi asiat kannattaa opetettaessa eritellä ja selittää helppotajuisesti mutta kysymysrakenteestasi päättelen ettei menisi oppi perille.
Ääh, en oikein tunne tätä termistöä mutta kovalentissa sidoksessa muistaakseni
kaksi atomia jakaa saman elektronin. Ts. Sama elektroni pörrää kahden atomin välillä. Dipoli-dipoli taas johtuu siitä, että molekyylit ovat "muodoltaan epäsymmetrisiä" (ei niillä oikeasti mitään muotoa ole) ja siksi toisen molekyylin positiivinen pää vetää puoleensa toisen samnalaisen molekyylin negatiivista päätä. Kuten esim. vesimolekyylissa.
Mielestäni kovalentti sidos on kova, siis suhteellisen stabiili.
3. Voi ne ajatella erikseen mutta niissä on kysymys hieman erilaisista fysikaalisista konfiguraatioista. Tämä kolmas lienee oma kysymyksesi? :)