onko se vähän samankaltainen juttu kuin ioni? vai päinvastainen. ja miten isotoopit liittyvät ydinsäteilyyn
mikä isotooppi
bambuheimolapsi
71023
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mutta isotoopit ovat saman alkuaineen eri neutronisia muotoja ts. eri määrä neutroneja, mutta protoneja ja elektroneja samat määrät.
Kysy kemisteiltä, ehkä ne osaa selittää paremmin!?
Tuskinpa kemistit tietävät sen kummemmin. Katsoskun alkuaineen eri isotoopeilla on samat kemialliset ominaisuudet ja siten eri isotoopeilla ei ole heille arvoa ;)
Elikkä, saman alkuaineen atomeilla voi olla eri määrä neutroneita. Jotkut isotoopit voivat olla epästabiileja jolloin ne hajoavat spontaanisti ajan kuluessa pienemmiksi atomeiksi. Tälläiset isotoopit ovat radioaktiivisia. Aikaa, jossa puolet tuollaisista isotoopeista hajoaa spontaanisti kutsutaan puoliintumisajaksi.
Esimerkiksi vedyllä on 3 eri isotooppia:
1. tavallinen vety, jolla on 1 protoni ja ei neutroneita.
2. deuterium, jolla on lisäksi 1 neutroni
3. tritium, jolla on 2 neutronia. Tritium on radioaktiivinen isotooppi.
älkää olko liian objektiivisia, oli virhe mainita samassa lauseessa ionia.
kyllä mä tiiän kaiken muun tosta tekstistä mutta sen isotoopin vain halusin tietää.
ja asia ymmärretty piste
Muistaakseni Ionit ovat sähköisesti varautuneita, eli niillä on joko liikaa, tai liian vähän elektroneita.
Isotoopit taas ovat atomeita jossa on eri määrä neutroneita. Esimerkiksi uraani-235 tai -238; numero tarkoittaa ytimessä olevien protonien ja neutronien kokonaismäärää, eli protonit, joita on aina sama määrä niinkauan kun puhutaan uraanista, ja neutronit lasketaan yhteen. -238 on muistaakseni epästabiilimpi ja siksi tuppaa hajoamaan saadessaan yhden neutronin lisää, eli muuttuessaan uraani-239:si, joka on todella epästabiili isotooppi ja edes valo ei ehdi kovin kauas, ennenkuin atomi halkeaa. Tuloksena on parin neutronin häviäminen, eli muutos energiaksi, vapaana rynnistäviä neutroneita ja uutta ainetta, eli aineiden isotooppeja.
Kun puhutaan isotoopeista radioaktiivisessa mielessä, tarkoitetaan yleensä epästabiileita isotooppeja. Eli esim. luonnon uraani, josta kai noin 98-99% on uraani-235:ttä, hajoilee itsekseen luonnossa. Tuloksena on uusia aineita (eri määrä protoneita, kuin alkuperäisessä aineessa), jotka eivät ole stabiileja. Radon on tälläinen uraanin hajoamisketjusta syntyvä aine. Radonin puoliintumisaika on kai jotain 50+ vuotta. Ja koska ne eivät ole stabiileja, niistä lähtee hajotessaan säteilyä ja tämä aiheuttaa mm. taustasäteilyn jota nousee kaikkialta maaperästä. Eli jos kuulet niitä Cesium-91 (vai oliko se 95?) varoituksia, tarkoitetaan epästabiilia Cesium isotooppia, joka luovuttaa säteilyä muuttuessaan harmittomammaksi aineeksi.
Tosiaan neutronisäteilytyksessä U-238 kaappaa neutroneita ja kahden beeta-hajoamisen kautta muuttuu plutoniumiksi. U-235 taas kaappa neutroneita helpommin ja hajoaa kahdeksi keskiraskaaksi atomiksi (eli varsinainen ydinreaktio voimaloissa). Itsessään U-235 on hiukan aktiivisempi, mutta molemmilla tosi pitkä puoliintumisaika.
"esim. luonnon uraani, josta kai noin 98-99% on uraani-235:ttä,"
Ja sitten varsinainen pilkunus...ta tieto, eli U-235:tä on luonnonuraanista 0,7 %.
Ulkomuistista isotoopit väärinpäin.
Kiitos korjauksesta.
Näin ihan ulkomuistista myöskin, eikös tuon radonin puoliintumisaika ole 3,8 päivää..?