Jos aurinkoon törmäytettäisiin suuri määrä happea, palaisiko auringossa oleva vety?
Voiko aurinko palaa
park chemist
575
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Se palaa kokoajan nytkin.
Ei se pala. Se hehkuu lähinnä ydinfuusion tuottamalla lämmöllä.
Kysymystä voisi yleistää: Yhdistyvätkö vety ja happi Auringon lämpötilassa ja paineessa?
Paine tietenkin suurenee keskustaa kohden ja Aurinko sisältää myös mm. heliumia.
uringon säteily perustuu siihen, että aurinko itsessään on jättimäinen ydinvoimalaitos, jonka energiantuotto perustuu fuusioreaktioihin, siis samaan kuin vetypommissa. Kaikki taivaalla tuikkivat tähdet ovat samanlaisia ydinvoimaloita kuin Aurinkommekin.
Fuusioreaktiossa vetyatomit sulautuvat yhteen muodostaen heliumatomeja. Joka sekunti auringossa palaa 600 miljoonaa tonnia vetyä ja suoraan säteilyksi siitä muuttuu noin 4 miljoonaa tonnia materiaa.
Maapallolla elämä ja ilmakehän sääilmiöt saavat viimekädessä käyttövoimansa auringosta. Elämää ylläpidetään siis kosmisella ydinenergialla. Auringon ydinvoimala on ollut toiminnassa suunnilleen 4-5 miljardia vuotta ja tulee olemaan käynnissä vielä saman verran.
Tähtiä on maailmankaikkeuden alkuajoista (noin 15 miljardia vuotta sitten) syttynyt ja sammunut. Näiden taivaallisten ydinvoimalaitosten jätteistä on syntynyt maailmankaikkeuden kaikki heliumia raskaammat alkuaineet. Siis myös se materia mistä ihminen koostuu. Voidaan myös siten sanoa, että ihminen on koostettu ydinjätteistÄ. lukekaa idiootit ja opiskelkaa..oppikaa..palsta täynnä kollimaattoreita ja muita taliaivoija.
Tavallaan aurinkomme "palaa" (en tarkoita tällä palamisreaktiota) sitten kun heliumin määrä kasvaa vedyn fuusioreaktion seurauksena niin suureksi, että se alkaa luhistamaan auringon sisäosia kasaan gravitaation voimasta.
Tällöin fuusioreaktio auringon sisäosissa kiihtyy lämpötilan ja tiheyden kasvaessa voimakkaasti. Tämä auringon voimistunut toiminta näkyy ulospäin auringon uloimpien osien laajenemisen ympäröivään avaruuteen. Aurinko nielaisee lopulta ainakin Merkuriuksen ja Venuksen sisäänsä. Ne sulavat eikä Telluskaan selviä tästä auringon tuhovoimasta elinkelpoisena.
Auringon laajeneminen tapahtuu noin 1,5 miljardin vuoden kuluttua, joten sitä ennen ihmiskunnan on syytä kehittää tähtien väliseen matkustamiseen keinoja, jotta voimme vaihtaa tähtikuntaa.
Lopulta auringon ulko-osat räjähtävät pois ja jäljelle jää valkoinen kääpiö. Sen sammumiseen voi sitten mennä ainakin 100 miljardia vuotta.