Ettei totuus unohtuisi!

90-Luvulla uutiset kertoivat vähän väliä etelän jäiden vähenemisestä ilmaston lämpenemisen myötä. Oli paljon hienoja ennusteita miten ensin merijäät katoaa ja sen jälkeen myös etelämantereen jäät katoaisivat ja kuinka paljon merivedet nousevat tämän ilmiön myötä.

Nyt noista ennusteista on kulunut noin 20 vuotta ja voitaisiin katsoa, että missä mennään:

http://sunshinehours.wordpress.com/2014/09/19/antarctic-sea-ice-area-resumes-skyrocketing-climb-day-259/
15111
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Hirviö rakentaa nyt muinaisuuden hämärään ihmehässäkän jota sitten pieksää.
Muistan hyvin mitä asiasta puhuttiin ja kirjoitettiin ja voipa sanoa että hänen hirmuisuutensa muistaa huonosti.
Aina on ollut kyse "tästä voi seurata" , "on pelättävissä että" tyyppisistä puheista.

Mitäs onkaan tapahtunut ?
Etelämantereen jäämassa on alkanut vähentyä jäätiköiden purkautuessa
entistä vauhdikkaammin merijääksi.
Mantereen päällä on näkynyt viime ajatkin lämpötilan anomalia yläsuuntaan,
ja niin edelleen.
Hönötykselle ei ole mitään aihetta ja hattua täytyy nostaa muinaisille
tiedehemmoille.

Tuon Jeesuksen toisen tulemisen ennustajat ovat menestyneet paljon
huonommin...
Varmuutta puheissa on kuitenkin aina riittänyt, ja ei puhettakaan että olisi
myönnetty edes että "suattaapa hyvinnii" taikka "josko tuo rietas".

Äänestä
  • Jos jään lämpötila nousisi peräti asteen verran, niin paljonko jäämassan virtausnopeus kasvaa?

    Jos vertaat tulosta siihen, paljonko lumisateiden määrät vaihtelevat, niin kumpi on mannerjääikön määrän kannalta merkittävämpi muutos? Lämpötilan muutos vai sademäärän muutos?

    Toivotaan, että Metsäveli vastaa selkeästi ja oikein...

    Äänestä

  • Kuumailmapuhallin kirjoitti:

    Jos jään lämpötila nousisi peräti asteen verran, niin paljonko jäämassan virtausnopeus kasvaa?

    Jos vertaat tulosta siihen, paljonko lumisateiden määrät vaihtelevat, niin kumpi on mannerjääikön määrän kannalta merkittävämpi muutos? Lämpötilan muutos vai sademäärän muutos?

    Toivotaan, että Metsäveli vastaa selkeästi ja oikein...

    Tarvitaan laskelma, paljonko ylimääräistä energiaa tarvitaan lämmittämään koko etelämantereen jäämassa yhdellä asteella.
    Ja tieto siitä, mistä se ylimääräinen energia yhtä äkkiä tulisi.

    Äänestä

  • odotellaan selitys kirjoitti:

    Tarvitaan laskelma, paljonko ylimääräistä energiaa tarvitaan lämmittämään koko etelämantereen jäämassa yhdellä asteella.
    Ja tieto siitä, mistä se ylimääräinen energia yhtä äkkiä tulisi.

    Minua askarrutta myös se paljonko esimerkiksi asteen parin keskilämpötilan muutoksella menee aikaa kun se tunkeutuu kilometrien jäämassan läpi sinne pohjalle.

    Äänestä

Kun siellä Etelämantereen jäätiköllä on jatkuvasti kovat pakkaset niin mistä kautta se lämpö pääsee hiipimään sinne jäähän ja miten se salakavala jäässä pesivä lämpö siirtää sen jään mereen

Kun Etelämantereen ympärillä merijää kasvaa talvella niin oletko metsäveli sitä mieltä, että mannerjäätä purkautuu enemmän mereen talviaikaan?

Äänestä

Nytpäs vaaditaan metsäveljeltä vähän liikaa näin äkkiseltään.
Kun ei ole mitenkään hirmuisesti kiinnostanut jäätikön sisäinen dynamiikka.
Ihan yleinen empiirisen viisarin seuranta on riittänyt, ja sehän
kertoo että massaa häipyy ja paljon.
Kukaan ei ole tietääkseni väittänyt että jäätikön sisälämpötila olisi
merkittävästi noussut ?
Sensijaan tiedetään että rannikon jäätiköt ovat ohentuneet siinä määrin
että merivesi alkaa niitä kelluttaa aina vaan kauempana kohti sisämaata.
Trendi jatkuu edelleen, kuin myös jäävuorten lisääntyminen merellä
kellumassa,
Eli jäätiköt liikkuvat nopeammin ulospäin ja poikivat jäävuoria mereen.

Jäätiköiden ohentuminen tapahtuu myös ilman sulamista, kun jäätikön
pinnan taso kallistuu lisää meren suuntaan.
Tämä gradientin muutos lisää jäätikön sisäistä virtausta, ja tällä tarkoitan
sitä että jää virtaa kuin erittäin sitkeä neste kun siihen kohdistuu
jokin voima.
Gradientti eli korkeusero on tällaisen voiman syy.
Kun jäätikkö alkaa kerran virrata, niin se samalla alkaa tuottaa itse
lisää liikkumiseensa tarvittavaa energiaa.
Tämän jälkeen lämpötiloilla on enää marginaalinen vaikutus jatkon
suhteen.

Etelän jäätiköiden käyttäytymisessä juuri tämä on pelkona.
Eli kun purkautuminen alkaa, se ei pysähdy satoihin vuosiin.
Suuri määrä lisävettä mereen vaikuttaa kuin ketjureaktio ydinpommissa.
Yhä suurempi jäämassa kelluu, purkautuminen kiihtyy, gradientti
kasvaa josta syystä purkautumisnopeus kiihtyy lisää, ja niin edelleen.
On kyseessä itseään ruokkivasta koneesta joka ei kysy lämpötiloilta mitään.
Jäätiköiden korkeuden tuoma potentiaalienergia vain purkautuu.

En väitä että näin tapahtuu, - ei kaikki ydinpommitkaan räjähdä.
Jäätikkö on kuitekin olemassa ja ladattu omalla energialla.
Onko syytä pelleillä ja hönöttää?

Äänestä
  • "Etelän jäätiköiden käyttäytymisessä juuri tämä on pelkona.
    Eli kun purkautuminen alkaa, se ei pysähdy satoihin vuosiin.
    Suuri määrä lisävettä mereen vaikuttaa kuin ketjureaktio ydinpommissa.
    Yhä suurempi jäämassa kelluu, purkautuminen kiihtyy, gradientti
    kasvaa josta syystä purkautumisnopeus kiihtyy lisää, ja niin edelleen.
    On kyseessä itseään ruokkivasta koneesta joka ei kysy lämpötiloilta mitään.
    Jäätiköiden korkeuden tuoma potentiaalienergia vain purkautuu."

    Samoin käy limukkapullolle. Sinne kun tipauttaa jääpalan ja korkki tiukasti kiinni, niin se alkaa kiehumaan ja ylikuumentua, kunnes räjähtää.
    Jääpalan ympärillä alkaa hiilidioksidia vapautua ja tästä syystä alkaa paine pullossa kasvaa. Kun paine ei pääse mihinkään ja muovinen pullo alkaa paisua ja venyä. Tämä venyminen tuottaa lisää lämpöä pullon kuorelle, jolloin kiihtyvästi alkaa kuoren pinnalla vapautua lisää hiilidioksidia. Koska hiilidioksidi absorptoi lampöä, niin se jatkaa lämpenemistään kiihtyvästi ja silloin ketjureaktio on valmis. Lopulta pullo on kuumentunut ja paine kasvanut niin paljon, että pullo räjähtää ja kiehuvat limukat lentävät pitkin huonetta. Varsinainen vappupommi!

    - SeliSeliMetsäveli

    Äänestä

  • Lohkeavat jäähyllyt lisäävät kelluvia jäälauttoja, eivät mannerjään laajuutta.

    Äänestä

  • Greenmannille sama kysymys kuin metsäveljelle. Lohkeaako sitä jäätä enemmän talvella vai kesällä ja miksi merijää kasvaa joka puolella etelämannerta eikä vain siellä länsiosan jäähyllyjen kohdalla?

    Äänestä

  • jäätävää keliä kirjoitti:

    Greenmannille sama kysymys kuin metsäveljelle. Lohkeaako sitä jäätä enemmän talvella vai kesällä ja miksi merijää kasvaa joka puolella etelämannerta eikä vain siellä länsiosan jäähyllyjen kohdalla?

    Ja vielä metsäveljelle ja greenmannille seuraava kysymys.

    Oletteko miettineet mikä on tuollaisen etelämantereen jäätikön viiveet. Esimerkiksi jään muodostuminen sataneesta lumesta kestää siellä paikasta riippuen 100 - 1000 vuotta. Jään päällä on noin 100 metriä paksu lumikerros, joka on hyvä eriste.Tästä syystä asteen tai parin asteen keskilämpötilan muutos ilmassa ei varmaan hetkauta lyhyellä aikataululla tilannetta mihinkään suuntaan.

    Ja tässä se kysymys. Jos mannerjäätikön purkautuminen mereen on lisääntynyt niinkuin väitätte niin voisiko se ollaa seurausta esimerkiksi keskiajan lämpökauden tai sitä seuranneen pienen jääkauden aiheuttamista muutoksista etelämantereen ilmastossa?

    Äänestä

  • jäätävää keliä kirjoitti:

    Ja vielä metsäveljelle ja greenmannille seuraava kysymys.

    Oletteko miettineet mikä on tuollaisen etelämantereen jäätikön viiveet. Esimerkiksi jään muodostuminen sataneesta lumesta kestää siellä paikasta riippuen 100 - 1000 vuotta. Jään päällä on noin 100 metriä paksu lumikerros, joka on hyvä eriste.Tästä syystä asteen tai parin asteen keskilämpötilan muutos ilmassa ei varmaan hetkauta lyhyellä aikataululla tilannetta mihinkään suuntaan.

    Ja tässä se kysymys. Jos mannerjäätikön purkautuminen mereen on lisääntynyt niinkuin väitätte niin voisiko se ollaa seurausta esimerkiksi keskiajan lämpökauden tai sitä seuranneen pienen jääkauden aiheuttamista muutoksista etelämantereen ilmastossa?

    Kyllähän se periaatteessa voisi olla noinkin.
    Itsekin pähkäilin että onko jään purkausnopeusdessa pitkiä
    syklejä, eli jokin jäätikkö aloittaa nopean tyhjenemisen jonkun
    kynnysarvon ylitettyään, - vähän kuin pajatsopelissä ikään.
    Tämä vain pitäisi voida jotenkin todistaa, mikä on kyllä vähää vaille
    mahdotonta.
    Tulee mieleen että dome alueiden porausnäytteistä jäljitettäisiin
    jokin helposti näkyvä vuosilusto, jonka korkeusasemaa sitten verrattaisiin
    eri jäätiköiden syöttöalueita otettuihin näytteisiin.
    Teoreettiset muinaiset jäätikön ryntäykset luultavasti paljastuisivat
    suuresta määrästä näytteitä.

    Äänestä

Spennaa nyt vähän höpö höpö, ethän sinä enää ymmärrä edes suomenkieltä.
Lue hitaammin ja useaan kertaan ennenkuin teet lisämokia.

Äänestä
  • Kerrotko miten lohjennut jäälautta on mannerjäätä?

    Äänestä

Kannattaa lukea, mitä Barak Obaman ensimmäisen kauden ympäristöasiantuntija tohtori Steven E. Koonin kirjoittaa The Wall Street Journalissa kertoessaan IPCC:n pahimmista mokista: "The models roughly describe the shrinking extent of Arctic sea ice observed over the past two decades, but they fail to describe the comparable growth of Antarctic sea ice, which is now at a record high."

On suositeltavaa lukea koko artikkeli. Se saattaa avata monen alarmistin silmät: http://online.wsj.com/articles/climate-science-is-not-settled-1411143565

Äänestä

Ketjusta on poistettu 20 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Hirmu Hohheli kirjoitti:

90-Luvulla uutiset kertoivat vähän väliä etelän jäiden vähenemisestä ilmaston lämpenemisen myötä. Oli paljon hienoja ennusteita miten ensin merijäät katoaa ja sen jälkeen myös etelämantereen jäät katoaisivat ja kuinka paljon merivedet nousevat tämän ilmiön myötä.

Nyt noista ennusteista on kulunut noin 20 vuotta ja voitaisiin katsoa, että missä mennään:

http://sunshinehours.wordpress.com/2014/09/19/antarctic-sea-ice-area-resumes-skyrocketing-climb-day-259/

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu