Kuinka päästä psykologiksi?

Siis reitti psykologiksi kulkee siten, että ensin ylioppilaaksi, sitten jonkun kaupungin yliopiston psykologian laitoksen valintakokeisiin osallistumaan. Riittävän hyvä menestys kokeessa ja sitten vain yliopisto-opintoja ahkerasti joitakin vuosia. Erikoistuminen (virallinen) psykologiksi tulon jälkeen.

Osoitteesta metafor.fi bongasin tällaisen selostuksen eri psykologian laitosten painopistealueista faq-kohdasta (ensin siis jonkun aiheesta esittämä kysymys ja sitten valmennusfirman antama vastaus):
4. TUTKISKELTUANI ERI YLIOPISTOJEN PSYKOLOGIAN LAITOSTEN SIVUJA, EN OIKEIN PÄÄSSYT SELVYYTEEN, MITKÄ ovat niiden erikoistumisalueet. Eli voisitteko lähettää lyhykäisyydeSsään minulle tiedot niistä eli mitkä ovat vahvoja alueita kussakin laitoksessa.

VASTAUS
Ehkä aluksi on hyvä sanoa muutama sana tuosta erikoistumisesta. Eri psykologian laitoksilla on luonnollisesti omat painopistealueensa tutkimuksenteossa ja opetuksessa, joista eri laitosten www-sivuillakin kerrotaan. Tämän lisäksi kaikilla psykologian laitoksilla on erinäinen määrä vähemmän virallisia painotuksia, jotka ovat rakentuneet lähinnä yksittäisten laitoksilla työskentelevien tutkijoiden mielenkiinnon varaan. Psykologian maisterin perustutkintoa suoritettaessa ei kuitenkaan mitään virallista erikoistumista ole mahdollista tehdä.

Tiettyihin teemoihin erikoistumista voi yksittäisen opiskelijan näkökulmasta tapahtua omien kurssivalintojen kautta (jos olet kiinnostunut esim. kliinisestä psykologiasta, valitset mahdollisimman paljon siihen teemaan liittyviä kursseja) sekä valitsemalla tutkielmiensa aihealueet haluamistaan teemoista. Tavallisesti toki tutkielman teko osana jotain olemassa olevaa laitoksen tutkimusryhmää on antoisaa, koska samasta teemasta kiinnostuneita on useita. Valmiit ryhmät, joihin voi mennä mukaan, ovat usein hyvä alku erityisesti tutkijan urasta haaveileville

Psykologian alalla Suomessa virallinen ammatillinen erikoistuminen tapahtuu vasta perustutkinnon suorittamisen jälkeen. Puhutaan erikoispsykologin ammatillisesta lisensiaatin tutkinnosta. Opinto-ohjelmaan pääsyä anotaan erikseen ja eräs keskeinen kriteeri on erikoistumisalueeseen nähden sopiva työkokemus, jota on oltava joitakin vuosia. Erikoispsykologiksi voi valmistua viidellä eri alueella: työn ja organisaatioiden psykologia, terveyspsykologia, psykoterapia, neuropsykologia ja kehitys- ja kasvatuspsykologia.

Missä tahansa yliopistossa psykologian maisterin perustutkintoaan suorittaakaan, mahdollistavat erilaiset vaihtosopimukset opintokokonaisuuksien suorittamisen muuallakin. Tämä pätee niin Suomessa kuin joiltain osin kansainvälisestikin. Lisääntyvässä määrin ohjausta tutkielmiinsa on mahdollista saada mielenkiintoisista teemoista myös yliopistojen ulkopuolelta. Erityisesti liike-elämä on on viime vuosina osoittanut kasvavaa kiinnostusta psykologista asiantuntemusta kohtaan.

Edellä kerrotusta huolimatta tässä kuitenkin jonkinlainen yhteenveto siitä, mitä eri psykologian laitokset kertovat painotuksistaan. Maininnat ovat suuntaa antavia, eivätkä kerro esim. aihealueiden keskeisyydestä osana kunkin laitoksen toimintaa. Tarkempia tietoja eri aihealueiden merkityksestä osana laitosten toimintaa löydät sattumanvaraisesti laitosten omilta sivuilta. Linkit eri laitosten sivuille tästä.

Helsinki: kognitiivinen aivotutkimus, työmuisti ja tarkkaavaisuus, liikennetutkimus, terveyteen liittyvä elämän laatu, neuropsykologia, soveltava kognitiotiede, liikenne gerontologia, psykososiaaliset tekijät terveyttä edistävinä tekijöinä, psykofysiologia, arkipäiväinen ajattelu, kulttuurien välinen arvotutkimus, koronaaritaudin behavioraliset riskitekijät, näkötutkimus, motivaatio ja strategiat, persoonallisuus ja hyvinvointi, psykologinen trauma (vapaasti suomennetut nimet tutkimusryhmille)

Jyväskylä: persoonallisuus- ja sosiaalipsykologia, kehityspsykologia, neuropsykologia, psykofysiologia, fysiologinen psykologia ja kliininen psykologia sekä ihmisen kehitykseen (ja sen riskitekijöihin), oppimiseen ja kehityksen interventioihin liittyvät aiheet

Joensuu: ammatinvalinta ja ohjaus, elämänkulun tutkimus, korkeakoulututkimus, luovuuden ja koulutettavuuden tutkimus sekä psykologinen naistutkimus

Tampere: tiedonkäsittelyn psykologia ja aivomekanismit, emootiot, terveys ja mielenterveys, kuntoutuksen vaikuttavuus, organisaatiopsykologia sekä liikennepsykologia

Turku: Oppimisen ja kognitiivisten prosessien tutkiminen (viime aikoina täydentynyt neurotieteellisellä lähestymistavalla), terveyspsykologian erityisaloja, kehityspsykologia, aggression tutkimus ja työ- ja organisaatiopsykologia, mielenterveys ja sitä uhkaavat tekijät ihmisen kehitysvaiheissa sekä liikennekäyttäytyminen

esim. työterveyshuolto, lapset/nuoret, ett kantsii yrittää vaan. Oisinpa mä aikoinani pitänyt pääni ja mennyt lukioon. Muista ett sä tiiät ITE MIKÄ SULLE ON PARASTA JA MIHIN SÄ PYSTYT. ÄLÄ ANNA KENENKÄÄN TOISEN VAIKUTTAA SIIHEN MITÄ SÄ HALUUT, NYT ON KYSE SUN TULEVAISUUDESTA.