Locken luonnontila?

No perkele, miten pärjäät nykyään?

asiasta tietämättömille/ajan säästämiseksi

http://filosofia.fi/node/6465, http://www.peda.net/veraja/projekti/centraali/jao/ryhma3/hanniku

Luonnontila on alun perin englantilaisen filosofin Thomas Hobbesin nimitys yhteiskuntasopimukseen perustuvan yhteiskuntafilosofiansa alkuasetelmalle, jossa valtiota ei (vielä) ole. Tällöin vallitsee ”kaikkien sota kaikkia vastaan". Tarkoitatko tämän suuntaista linjaa? Vastaus: ei toimi

John Locken mukaan taas jokaisella ihmisellä on luonnollisia oikeuksia, joihin kuuluu elämä, henkilökohtainen vapaus ja omistusoikeus. Hallituksen tärkein tehtävä oli suojella ihmisiä ja heidän omaisuutta. Locke väitti hallitusten saavan vain kansalta ja sen suostumuksella. Tämäntyyppistä ajatusta on esitetty jo ammoin Kiinassa.

Locken luonnontila on ihan erilainen kuin Hobbesin kaikkien sotatila kaikkia vastaan.

Lockella luonnontilassa olevat ihmiset elävät harmonisessa rauhassa toistensa kanssa, koska niukkuudesta johtuvaa kilpailua resursseista ei vielä ole.

Mutta kun väki lisääntyy, Locken mukaan syntyy kilpailua resursseista, jolloin tarvitaan järjestystä ylläpitävä voima. Valtion tehtävä on turvata sanottu järjestys ihmisten välille.

Omistusoikeuden tärken merkityksen ohella Locken ajattelussa tärkeää oli, millä tavalla omistusoikeus on hankittu. Kaiken omaisuuden tuli Locken mukaan olla hankittu omalla työllä ollakseen oikeudenmukaista muita kohtaan (niukkuudessa omaisuus on muilta pois).

Tästä seuraa, että kukaan ei saa rikastua työtä tekemättä, mikä oli itse asiassa radikaali ajatus. Jos Locke olisi pitänyt siitä kiinni periaatteellisesti, sen aikaisen aatelisen ja porvalillisenkin omaisuuden oikeutus puuttunut. Aateli oli pääosin perinyt omaisuutensa ja porvaleillakin oli runsaasti pääomatuloja omaan työhön perustuvan tulonmuodostuksen rinnalla.

Lockella ei sitten periaatteellinen kantti kestänyt mainittuja johtopäätöksi, joten hän keksi rahan käsitteestä rikastumisen periaatteen, joka oikeutti jokaista kasaamaan rahaa itselleen, kunhan se oli hankittu vaihdon kautta (esim. laillinen kaupankäynti). Tämä rikastumisen periaate tietenkin vesittää koko alkuperäisen ajatuksen omaisuuden perustumisesta omalle työlle, jolloin porvareiden rikkaudet ovatkin oikeutettuja köyhempiin kansaosiin verrattuna.

Kannatan Locken alkuperäistä ajatusta omaisuuden oikeutukselle eli työntekemisen eetosta. Suuret rikkaudet tulisi ottaa valtion valvontaan ainakin siten, että niitä ei käytettäisi pelkästään jonkin yksityisen tahon hyödyksi. Kommunismiin sanottu ajattelu ei johda, sillä jokaisella tulee olla oikeus työllään ansaita niin paljon kuin haluaa. Kimi Räikkönen on siten moljoonansa ansainnut.

Erityisesti pankkien ja vakuutusyhtiöiden toiminta näyttää Locken alkuperäisen ajatuksen kannalta epäettiisenä. Niiden johtaminen pitäisi antaa tarkasti valvotuille ja korkeaa moraalia omaaville henkilöille. Björn Wahlroos on kaukana tällaisesta henkilöstä ja hänet olisi erotettava heti Sammon johtotehtävistä.

Ihan hyvin voisi toimia. Pääasiana siinä saattaisikin olla juuri "oppi koulukuntien käsittämättömästä fraseologiasta." Hieman ehkä käsitystä hämmentää Locken "Treatrices of Governement". Mielenkiintoista on kuitenkin lukea käsityksiä, jotka verhotaan tosiaan fraseologiaan. Kun kysytään "mitä?", ei nykyajattelun teillä saada vastausta.