Mikä on paineen vaikutus kastepisteeseen ja kondensoitumiseen?
TILANNE1:
Umpinaisessa säiliössä on ilmaa jonka kastepistelämpötila on 30 astetta. Säiliön ulkopuolella lämpötila on 10 astetta. Säiliössä on painetta 10 bar.
TILANNE2
Sama tilanne mutta painetta onkin vain 1bar
Eli, mikä on paineen vaikutus kosteuden tiivistymiseen putken sisäpinnalle?
Kummassa tapauksessa kosteutiivistyy helpommin?
TILANNE1:
Umpinaisessa säiliössä on ilmaa jonka kastepistelämpötila on 30 astetta. Säiliön ulkopuolella lämpötila on 10 astetta. Säiliössä on painetta 10 bar.
TILANNE2
Sama tilanne mutta painetta onkin vain 1bar
Eli, mikä on paineen vaikutus kosteuden tiivistymiseen putken sisäpinnalle?
Kummassa tapauksessa kosteutiivistyy helpommin?
Vastaukset 5
Vanhimmat
1: Jääkaapin koneisto puristaa kaasua kokoon -> kaasu nesteytyy. Nesteytetty kaasu johdetaan kaapin sisällä olevaan kennostoon paineenalennusventtiilin kautta, ja kaasun annetaan kiehua kennoston sisällä.
2: Autojen jäähdytysjärjestelmissä on erityiset painekorkit... Painekorkkien ansiosta jäähdytysneste ei kiehu edes 120 asteen lämmössä...
3: Höyryveturin boilerissa voi veden lämpötila olla reilusti yli 100 astetta, vaikka suuri osa vedestä on vielä nesteenä.
4: Jos astronautin avaruuspukuun tulisi reikä, ja ilma pääsisi vuotamaan avaruuteen, niin astronautin nesteet kiehuisivat.
Nämä mainitut seikat todistavat, että paineella on suuri merkitys kiehumiselle. Ja olotilalle ylipäätään. Korkeammassa paineessa kiehumiseen tarvitaan korkeampia lämpötiloja. Ja vastaavasti matalammassa paineessa kiehumiseen tarvitaan matalampia lämpötiloja.
Kaasun nesteytyminen noudattaa samaa logiikkaa. Kun kaasua puristetaan kokoon, niin lopulta kaasu nesteytyy.
Mutta kyse oli siitä kuinka ilmassa oleva kosteus käyttäytyy paineen mukaan. Ja jos paine vaikuttaa, niin millä lailla?
Kuinka käy ilman kastepisteelle/kondensoitumiselle, jos paine kymmenkertaistuu?
Itse en tiedä.
Ehkäpä tilanne on nyt se, että paineen laskiessa kaasussa on vähemmän vesihöyryä kuin alkutilanteessa, jolloin seurauksena on heikompi kondensaatiovuo (paineeseen luetaan mukaan siis myös vesihöyryn osapaine kaasussa).
Antamiesi lähtötietojen perusteella voisi päätellä myös, että säiliössä on suht. koht. kuivaa? RH voisi olla noin ...0.35(+-2) % ?
Kysyt arviolta ainakin kolmea asiaa samassa lauseessa.
Oletetaan astia, jonka tilavuus on 1 m3.
Tähän astiaan sopii vesihöyryä n. 30g 30 C lämpötilassa(valokuvamuistini ei ole täydellinen). Vesihöyryn maximi määrä on aivan riippumaton siitä, mitä muuta astiassa on
(olettaen, että paine on niin pieni, ettei ännijät pääse hyppimään silmille).
Oletetaan, että paine astiassa on 1 MPa.
Siirretään kaasu astiaan, jonka tilavuus on 10 m3, ja annetaan sen lämmetä 30 C lämpötilaan.
Tällöin paine on n. 100 kPa eli suunnilleen 1/10
alkuperäisestä paineesta. Vesihöyryä on edelleen 30 g. Suhteellinen kosteus on pudonnut suunnilleen kymmenenteen osaan ja samoin kastepiste.
Kastepiste ei tietenkään laske kymmenenteen osaansa.