Tossa puhutaan paljo myöskii filosofiasta. Filosofia joutuu koville raamatun kanssa. Miten tässä nyt näin voi käydä?
http://www.kotipetripaavola.com/psykologiavastaanRaamatunusko.html
http://www.kotipetripaavola.com/psykologiavastaanRaamatunusko.html
Vastaukset 38
Vanhimmat
Tyypillistä uskonnollista retoriikkaa, jossa järkeillään itse järkeilyä huomaamatta, että syyllistytään samaan, josta kritisoidaan. Seurauksena on kaksinaismoralistisia kehäpäätelmiä, jossa oma subjektiivinen mielensisältö ulkoistetaan ja esitetään toisten esiintuomana retoriikkana
Täsmälleen sama asia toistuu, kun uskonnollisia teemoja esitetään tieteen kaapuun puettuna. Uskonnollisia dogmeja siis "tieteellistetään" ja näin luodaan uskottavaa kuvaa uskonnon totuudenmukaisuudesta. Tuollainen toiminta on mitä härskeintä vallan käyttöä, mikä ei ole suinkaan uutta uskonnonhistoriassa. Uskonnot eivät ole tiedettä. Niitä voidaan kuitenkin tutkia filosofisin ja tieteellisin menetelmin, kuten esimerkiksi teologisessa tiedekunnassa tehdään.
Eivät uskonnot ole tiedettä, mutta ei ole filosofiakaan. Filosofiat ovat vain jalostettuja uskontoja.
Molemmissa uskotaan, että todellisuudesta voidaan saada tietoa muun kuin empiirisen havainnon kautta. Ei voi. Siksi uskontoja on lukuisia, filosofioita lukuisia, mutta vain yksi tiede.
Toisaalta epätieteellinen jargon voi ihan hyvin olla tieteellisen tutkimuksen kohde, kuten esimerkiksi filosofian historiassa tai uskonnollisten oppien sisällön ja leviämisen tutkimuksessa, uskontotieteessä.
Onkohan olemassa mitään niin ennakkoasenteiden ja ennakkoluulojen, sekä erilaisten väärinymmärrysten ja virhekäsitysten rasittamaa asiaa kuin filosofia? Toisaalta tuollainen osoittaa, että filosofiaa ei opeteta, eikä sitä näin ollen myöskään tunneta.
"Filosofia" ja "filosofiat" ovat kaksi eri asiaa. Filosofia on tarkoin määritelty oppiaine. "Filosofiat" taas ovat aatepohjaisia ja elämänkatsomuksellisia asioita. Ne ovat lähinnä subjektiivisia ideologioita ja visioita, joita taas on lukematon määrä riippuen eri yksilöistä ja yhteisöistä.
Vaikka on olemassa tieteenfilosofia, niin filosofia ei ole varsinaisesti tiede, ainakaan eksaktissa mielessä. Ja vaikka on olemassa uskonnonfilosofia, niin filosofia ei ole uskontoa. Filosofia, ainakin oppiaineena, on keino määritellä ja tarkentaa eri asioita ja siten helpottaa ajattelua. Kuitenkin filosofiaa oppiaineena voidaan "tieteellistää" monin eri tavoin esimerkiksi käyttämällä logiikkaa ja huomioimalla empiiristen tutkimusten tulokset.
"Epätieteilijä", filosofia on kaikkea muuta kuin "tarkoin määritelty oppiaine".
Yliopistofilosofia sisältää logiikkaa ja matematiikkaa. Ne pitävät paikkansa kaikissa maailmoissa ja vaikka maailmaa ei olisikaan.
Muu filosofia on pääasiassa filosofian historiaa, siis selvitetään, mitä kukin on ajan kuluessa ajatellut.
Osa on myös rotupuhdasta filosofiaa, asoiden "selkeyttämistä" ja ajatuksen auttamista. Metsään menee. Kyseessä on vain kehittyneen ihmisen uskonto.
Luonnontieteellinen menetelmä vastaa kaikkiin kysymyksiin, jotka OVAT VASTATTAVISSA. Suurin osa kysymyksistä jää vastausta vaille tai on virheellisesti esitetty, esim. mikä on heliumin koko.
Kuten edellä kerroin "filosofia" ja "filosofiat" ovat eri asioita. Filosofialla tarkoitan vain ja ainoastaan tiedeyliopistossa määriteltyä oppiainetta. Ja vielä kerran, vaikka on olemassa filosofian historia, niin filosofia ei ole historiaa. Mielestäni kansanomainen määritelmäsi filosofiasta ei kestä kriittistä tarkastelua.
Mitä tulee mahdilliseen määrittelyn epätarkkuuteen filosofian kohdalla, niin eiköhän sama päde kaikkien oppiaineiden kohdalla. Ne kun ovat kaikki ihmisten tekemiä ja ihminen on monin tavoin vajavainen olento. Oletan kuitenkin, että esimerkiksi Helsingin Yliopiston tekemät määritelmät filosofiasta on tehty parhaan tiedon ja ymmärryksen pohjalta.
"Eivät uskonnot ole tiedettä, mutta ei ole filosofiakaan. Filosofiat ovat vain jalostettuja uskontoja. "
Pistät vähän liikaa mutkia suoraksi...
Koko nykyinen länsimainen ajattelutapa perustuu hyvin pitkälle Raamatun Uuteen testamenttiin eli Jeesuksen sanomaan. Tämä pitää paikkansa myös ateistisen humanistin kohdalla.
Kaikki empiirisen tieteen perusolettamukset ja havaintojen tulkinnat ovat tietyssä mielessä puhdasta metafysiikkaa eli filosofiaa ja ne ovat myös uskomuksia koska niitä ei voi millään mahdollisella koejärjestelyllä todentaa. Matematiikka ja logiikka eivät ole empiirisiä tieteitä vaan seuraavat premisseistä jotka olettetaan tosiksi ja kaikki johtopäätökset seuraavat premisseistä.
"Molemmissa uskotaan, että todellisuudesta voidaan saada tietoa muun kuin empiirisen havainnon kautta."
Pelkkä empiirine havainto ei riitä vielä alkuunkaan. Ensin pitää muodostaa hypoteesi joka perustuu joihinkin oletuksiin ja havaintojen tulkintoihin. Ne havaintojen tulkinnat ja hypoteesin kehittäminen ovat filosofiaa ja metafysiikkaa.
"filosofioita lukuisia, mutta vain yksi tiede."
Tieteilijöillä on myös erilaisia näkemyksiä ja eri tapoja tulkita havaintoja ja tehdä hypoteeseja. Tieteen konsensus taas on vähän samanlainen juttu kuin puoluekuri eli julkisuuteen pyritään antamaan yhtenäinen tiedeyhteisön kanta vaikka tiedeyhteisön sisällä käydään säännönmukaisesti kiivaita taisteluita eri hypoteesien ja tulkintojen välillä.
Matematiikan sopivuus empiiristen havaintojen yhteyden löytämiseen on myös havainto. Emme tiedä, miksi matematiikkaa voi käyttää.
Tehdäänpä havaintoja miltä pohjalta tahansa, joko hypoteesin pohjalta, entisen tiedon pohjalta tai satunnaisesti, niitä tehdään TODELLISUUDESTA. On vain yksi todellisuus. Havainnot eivät ole erilaisia riippuen siitä, miltä pohjalta ne tehdään. En tietenkään puhu pseudotieteen pseudohavainnoinnista. Tarjoat GENEETTISTÄ VIRHEPÄÄTELMÄÄ.
Tieteen kehityksen vaiheita ei tule sekoittaa itse tieteeseen. Tieteellisiä havaintoja tulee arvioida VAIN empirian kannalta eikä tieteen alkuperän kannalta. Kyseessä on GENEETTINEN VIRHEPÄÄTELMÄ.
"Tehdäänpä havaintoja miltä pohjalta tahansa, joko hypoteesin pohjalta, entisen tiedon pohjalta tai satunnaisesti, niitä tehdään TODELLISUUDESTA. On vain yksi todellisuus."
Eiköhän tämä ole vain sinun mielipiteesi eikä tieteellisesti validi kanta.
Suurimpia harhakäsityksiä luonnontieteilijöiden ja filosofien keskuudessa.
Todellisuudesta kun emme voi oikeasti sanoa mitään.
Me voimme tehdä päätelmiä vain tekemistämme havainnoista. Me emme voi koskaan todistaa, että me teemme havaintoja itse todellisuudesta. Luonnontieteen metdoi on tarkin tunnettu menetelmä tehdä teoria havainnoista, siis tehdään havaintoja havainnoista. Se on ontologinen kehäpäätelmä. Tiede empiirisloogisena entiteettinä eroaa sokeasta uskosta juuri empiiristen havaintojen antaman varmuuden takia, mutta
Tiede on aina auttamatta ANTIREALISMIA.
Itse todellisuus pysyy aina logiikan ulkopuolella.
Siitä ei voi tieteellisesti puhua, ja Wittgensteinilaisittain siitä on vaiettava.
Moraali on myös logiikan premissien ulkopuolella ja siitäkin on vaiettava.
Toki voi myös uskoa sokeasti kristittyjen tavoin vaikkapa Jeesukseen aitona todellisuutena.
Vapaa tahtohan meillä kiistatta on.
Matemaattisesti voidaan kuitenkin vaikkapa laskea hyötyarvoja moraalisille valinnoille, mutta loogisesti moraalia ei voida mitenkään johtaa.
Sinäkin olet sanonut, että johtopäätöksissä ei voi olla mitään mitä ei ole premisseissä.
"There is no ought from is"
"Taavetti Home", en ole sanonut, että tieteelliset havainnot ovat todellisuutta, enkä sano. Olen sanonut, että tieteelliset havainnot tehdään TODELLISUUDESTA ja sanon jatkossakin.
Tieteellinen havainto ja sen mukana tieteellinen teoria on TODENNÄKÖISESTI yhä lähempänä todellisuutta tutkimuksen edetessä.
Todennäköisyyden kasvu on havaittavissa siitä, että luodaan yhä TARKEMPIA teorioita, jotka ovat ERI havainnoijien YHTÄLÄISTEN havaintojen mukaisia. Tiede päätyy yhteen ja vain yhteen teoriaan, muissa on osoitettavissa VIRHE. Mitään tieteellistä havaintoa tai teoriaa ei hyväksytä, jos se ei ole TOISTETTAVISSA.
Olen sanonut. että johtopäätöksissä ei voi olla mitään, mitä ei
ole premisseissä. Siis tieteellä ei voi olla moraalista kantaa, koska luonnolla, sen kohteella, ei myöskään ole moraalista kantaa. Tiede voi kertoa suurella todennäköisyydellä, miten asiat ovat, ei miten niiden tulisi olla.
Olet oikeassa, että voidaan laskea hyötyarvoja "moraalisille" valinnoille, mutta luonto ei sano, miten tulisi valita.
Luonnontiede on tullut siihen tulokseen, että VAPAATA TAHTOA EI OLE. Luonto on stokastinen, siis satunnainen. Ei ole mahdollisuutta edes periaatteessa laskea tulevaisuutta, mutta luonto etenee yhdellä ja vain yhdellä tavalla, joka on JÄLKIKÄTEEN todettavissa.
Luonto on siis samankaltainen kuin arpajaiset. Ei ole mahdollista laskea, mikä arpa valitaan seuraavaksi, mutta se on todettavissa jälkeen päin. Arpajaisissa ei ole mitään "vapaata".
Korostettakoon edelleen, että en sano omia mielipiteitäni, vaan referoin tiedeyhteison konsensusta.:)
"Korostettakoon edelleen, että en sano omia mielipiteitäni, vaan referoin tiedeyhteison konsensusta.:)
Arpajaisissa ei ole mitään "vapaata"."
Huono vitsi:)
Vapaa tahto tarkoittaa nimenomaan sitä, että voi valita jostain, vaikka reunaehtoja olisikin paljon. Ihminen ei voisi valita vapaasti ilman tätä indeterminismiä. Luultavasti katsot sinäkin oikealle ja vasemmalle ennen tien ylitystä. Se on vapaan tahdon ansiota.
Tiedeyhteisöhän ei ota kantaa asioihin joista ei voi tieteellisesti puhua.
Vapaa tahto ei ole sellainen, vaan indeterminismi käytännössä on vapaan tahdon eräänlainen määritelmä.
"There is no problem imagining that the three traditional mental faculties of reason - perception, conception, and comprehension - are all carried on deterministically in a physical brain where quantum events do not interfere with normal operations.
There is also no problem imagining a role for randomness in the brain in the form of quantum level noise. Noise can introduce random errors into stored memories. Noise could create random associations of ideas during memory recall. This randomness may be driven by microscopic fluctuations that are amplified to the macroscopic level.
Our Macro Mind needs the Micro Mind for the free action items and thoughts in an Agenda of alternative possibilities to be de-liberated by the will. The random Micro Mind is the "free" in free will and the source of human creativity. The adequately determined Macro Mind is the "will" in free will that de-liberates, choosing actions for which we can be morally responsible."
http://www.informationphilosopher.com/freedom/indeterminism.html
"Tiede päätyy yhteen ja vain yhteen teoriaan, muissa on osoitettavissa VIRHE. Mitään tieteellistä havaintoa tai teoriaa ei hyväksytä, jos se ei ole TOISTETTAVISSA."
Ensinnäkin mikä todistaa sen, että tieteellisest havainnot tehdään todellisuudesta? Tieteelliset havainnot tehdään kokeista, jotka havainnoidaan ihmisen tietoisuudessa. Se, että onko se toistettava ei vielä takaa sitä, että se olisi todellisuutta. Toki, voidaan olettaa, että tieteellinen havainto ja sen teoria todennäköisesti lähenee todellisuutta, mutta: Mikään ei loogisesti tee siitä ikinä todellisuutta. Se on vain ihmisen oma mielivaltainen oletus.
Toki, tieteellinen teoria on ylivertainen ihmisen subjektiivisita havainnoista tehtävä teoria. Se on siis ylivertainen ANTIREALISTINEN teoria.
Se, että kaikki toimii on vain suuri ihme ja sattuma, mutta mitään tekemistä sillä ei ole välttämättä sen kanssa, että tiede kuvaisi itse aitoa todellisuutta.
Voimme varmasti sanoa vain sen, että tiede kuvaa tekemistämme havainnoista saatavaa "todellisuutta", siis antirealistista todellisuutta.
"Tiede voi kertoa suurella todennäköisyydellä, miten asiat ovat, ei miten niiden tulisi olla."
Tai tiede voi kertoa miten havaitsemamme asiat ovat.
Tämä no ought from is on siitä vekkuli, että siinä sanotaan ettei johtopäätöksissä voi olla mitään mitä ei ole premisseissä, mutta:
Se ei selitä emergenssi-ilmiötä. Kokonaisuus voi olla enemmän kuin osiensa summa, joten premisseissä voi olla enemmän informaatiota kuin antaisi olettaa. Alkuräjähdykseenkin sisältyi ilmeisesti informaatiota ihmisestä, tosin kuten satunnaislukugeneraattorissa. Se ilmenee vasta tietyillä parametreillä.
Luonnon stokastisuus luo sitä informaatiota. Emme voi toisaalta mitenkään päätellä miten tulevaisuudessa käy, mutta jotenkin siinä käy.
Sanoisin siis niin, että johtopäätöksissä voi jollain todennäköisyydellä olla kuitenkin jotain mitä ei ole premisseissä emergentisti!!
Tämän perustelee informaatioentropia eli indeterminismi.
"Taavetti Home", emmergenssi on vain ihmisen kuvitelmassa, ei todellisesti olemassa. Kokonaisuus on osiensa summa. Niin kauan, kuin kuvittelet emergenssin reaaliseksi luonnon ominaisuudeksi, etkä hyväksy reduktiota, menet koko ajan harhaan.
Informaatio ei voi lisääntyä, paikallisesti kyllä, mutta kokonaisinformaatio voi vain vähetä. Informaatio on aina sidottu materiaan. Ei ole materiatonta informaatiota.
Että alkuräjähdykseen sisältyi informaatiota ihmisestä, on epäselvästi ja harhaanjohtavasti sanottu. Ihminen, kuten muukin luonto, on syntynyt SATTUMOISTEN mutaatioiden ja ympäristön suorittamien valintojen tuloksena.
Tieteestä voi lukea rivien välistä tietoteorian, vaikkei sitä "tietoteoriaksi" tarvitse sanoakaan. Olion saama tieto luonnosta on ainakin osittain todempi kuin täysin satunnainen tieto. Muuten olio ei voi adaptoitua ympäristöönsä.
Jos heittäydytään filosofiseksi, olet jo lähellä solipsismia, kun spekuloit, ettei tiede "loogisesti" tavoita "todellista luontoa". Ei ole vastattavissa kysymykseen, mitä luonto perimmiltään on. jotakin se kuitenkin on. Yleensäkään empiirinen havainto EI TÄYTÄ loogisen täyttä varmuutta.
Tiede ei tunne tarvetta luokitella tai nimetä tieteellistä teoriaa "antirealistiseksi" tai muuksi. Riittää. että tieteessä on vain YKSI teoria. Nimeämiset ovat filosofian eri suuntauksista nousevaa näennäistietoutta.
Itse asiassa en pitänyt lauseestasi "Huono vitsi". Kun sanon, ettei ole "vapaata" tahtoa, en vitsaile, vaan kerron siitä, mihin luonnontiede on päätynyt.
Näytät kehittyneen siitä, mitä edellisellä nimimerkilläsi väitit. Silti sinulla on vielä filosofin harhakäsityksiä luonnontieteestä. Näistä käsityksistä et voi päästä filosofiateitse, ainoastaan opiskelemalla perusteellisesti luonnontieteitä.
Siihen ihmisen aika taas ei riitä, jos on lopen rakastunut filosofiaan. Pidän sinua jo menetettynä tapauksena, mutta niinhän muutkin filosofit ovat osoittautuneet olevan.
Ei varmaan ole aihetta enempään. Hyvää syksyä sinulle! :)
Siis moderni tiede ei ole enää konkreettisesti "aistein" havaittavissa ja talonpoikaisjärjellä selitettävissä. Energian geometria selitetään niin, että havaintoarvot elävät abstraktissa funktioavaruudessa. Sillähän ei ole fysikaalista merkitystä sinänsä, paitsi satumaisen hyvä empiiristen havaintojen selitysvoima.
Se, että osaa laskea laskuja ei tarkoita että ymmärtäisi itse ilmiötä syvällisesti tai osaisi valmistaa käytännön sovelluksia teoriasta. Ei sitä atomipommiakaan pelkästään teoreettiset fyysikot tehneet, vaan mukana oli paljon kokeellisia fyysikoita, insinöörejä, jotka saivat sen pommin rakennettua. Se pommi on filosofiselta kannalta hyvä esimerkki. Se on mahdollinen todiste teoriasta, muttei välttämättömyys. Samaan tulokseen olisi voinut päästä kokeilemalla sattumalta. Omasta mielestäni matematiikalla tai logiikalla ei ole validiteettia filosofiaa enempää jos se ei vastaa fyysisiä havaintoja.
Siksi on tehtävä ero matemaattisen fysiikan ja matematiikan/logiikan välillä.
Jälkimmäinen on pelkkää filosofiaa, jota kuitenkin sanot kaikista maailmoista riippuumattomaksi substanssittomaksi ikuiseksi totuudeksi.
Se on valetta jos mikä. Matematiikassahan voidaan mielivaltaisesti ajatella jopa eri mahtavuuksien äärettömyyksiä. Kuitenkin fyysisessä maailmassa tulee rajat vastaan suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan kohdalla. Ei ole mitään informaatiota, joka olisi valonnopeutta nopeampaa, eikä hitaampaa kuin
hitain mahd nopeus= planck s/universumin ikä=lyhin mahd.pituus/pisin mahd.aika.
Informaatiolla on siis rajat. Näiden rajojen ulkopuolella pelleily on matematiikkaa/filosofiaa.
Toinen vale on se, ettei meillä olisi vapaata tahtoa ja se olisi tiedeyhteisön konsensus. Tiedeyhteisön konsensus hyväksyy fysiikan, siis matemaattisesta fysiikasta ja empiirisistä havainnoista seuraaavan indeterminismin.
Se viittaa vahvasti, vaikkakaan ei suoraan, vapaaseen tahtoon, toki reunaehtoja on paljon, mutta vapaa tahdon mahdollistaa nimenomaan EI-deterministinen systeemi.
Kolmas vale koskee emergenssiä.
Emergenssi on empiirinen FAKTA. Toisin sanoen on ilmiöitä, joissa kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Esimerkiksi ilmiö aika on lomittumis-ilmiön emergentti ominaisuus. Toisin sanoen sinulle matematiikan summa-aksioomat ja integrointi ovat liian syvälle juurtuneita "totuuksia". Et halua edes ymmärtää sellaista missä kokonaisuus olisi niiden vastaisesti enemmän kuin osiensa summa. Luonto kun toimii vain siten kuin se toimii, ei niin kuin filosofia tai matematiikka haluaisi sen toimivan. Toki Faktamme ovat empiriaan perustuvia ja siten ANTIREALISTISIA, mutta ne ovat tarkimpia mahdollisia faktoja.
KAIKKI Muu on empiriaan perustumatonta huuhaata, kuten myös empiriaan perustumattomat väitteet esim.matematiikassa tai logiikassa.
Aristoteles rakensi oman työnsä ja ajattelunsa mielestä, järjestä ja ajattelusta häntä aikaisempien eläneiden filosofien tutkimusten perustalle. Aristoteleen sanotaan kirjoittaneen ensimmäisen teoksen psykologian historiassa, jonka nimi oli Para Psykhe (sielusta). Tässä teoksessaan hän toi esille ensimmäiset opit ja periaatteet järjen tutkimisesta, jotka vaikuttivat ratkaisevasti psykologian historian kehitykseen, sillä Aristoteleen vaikutus ulottuu nykyajan psykologien ajatusmaailmaan asti.
Kreikkalaisen filosofi Theodorus sanotaan edustaneen ateismia, sillä hän vastusti yleisiä uskonnollisia uskomuksia. Mutta useimmat kreikkalaiset filosofit uskoivat, että ihminen oli yhteydessä jumalallisen vaikutuksen kanssa. Sokrates kuitenkin kyseenalaisti jumalallisen tahdon lepyttämisen ja oli sitä mieltä, että ihmisen käyttäytymisen ja tarpeen olla hyvä ihminen löytyy enemmänkin persoonallisen onnellisuuden etsimisen kautta.
Teoksessaan Para Psykhe, Aristoteleen psykologiassa hän ehdotti, että mieli oli ensimmäinen jumalallinen voima tai alkuperäinen syy kehon toimintojen olemassaololle. Hän ajatteli, että tämän jumalallisuuden kautta ihmisillä oli ainutlaatuinen kyky ajatella ja luoda asioita. Siksi hänen mielestään ihmisen sielu oli perimmäinen linkki jumalallisuuteen ja siksi mieli ja järki kykenevät toimimaan itsenäisesti ihmisen kehossa.
Kysymykset elämän alkuperästä ovat kautta aikain kiehtoneet ihmisen mieltä. Järjen ja filosofian naturalistiset mallit ja ajatukset elämän alkuperästä voidaan jäljittää 300-400 eKr. aikaiseen antiikin Kreikkaan. Platon ja Aristoteleen filosofisilla ajatuksilla on ollut ehkä kaikkein suurin vaikutus nykyiseen länsimaiseen ajatteluun. Heidän idealistiset näkemykset ovat laskeneet perustuksia naturalistiseen käsitykseen elämän synnystä.
Platon ja Aristoteleen idealistisilla näkemyksillä on ollut syvällinen vaikutus biologiaan. Aristoteles "tieteellisen biologian isä" opetti elämänmuotojen kehittymisestä sekä elämänmuotojen alkuperästä. Kreikkalaisten filosofien perusopetukset ja ajatukset elämänmuotojen alkuperästä on periytynyt 1700-1800 luvulta aina nykypäivään asti. Charles Darwinin kautta Kreikan antiikista lähtöisin olevat ajatukset saivat yleisen hyväksynnän nykyajan yhteiskunnissa. Toki 1700-1800 luvun tiedemiehet sekä heidän jälkeensä tulleet sukupolvet ovat kehittäneet naturalistisesta maailmankuvasta ateismiin perustuvan evoluutioteorian. Se on kuitenkin selvää, että nykyaikaisen evoluutioteorian perustuksia kehiteltiin jo antiikin Kreikassa.
Antiikin Kreikassa uskottiin elämänmuotojen tiettyyn kehitykseen sekä siinä ohessa jumaluuksiin. Nykyajan ateismiin perustava oppi elämän kehittymisestä on poistanut Jumalan kokonaan sekä korvannut sen elämänmuotojen kehitysteorialla, joka on tapahtunut ilman älyä, sillä heidän mukaansa asiat ovat tapahtuneet sattumanvaraisesti elämänmuotojen kehittymisessä ja muodostumisessa.
"xiperia", nykyisen tieteen validiutta ei voi arvioida sen synnyn perusteella. Kyseessä on geneettinen virhepäätelmä.
Valitsen vaihtoehdon Filosofia, koska raamatunfilosofia on erittäin vaikeaselkoista ja tulkinnanvaraista eli jokainen voi tulkita asiat miten ne näkee, toisaalta mikä muu asia on vuodattanut verta ja tuottanut tuskaa vain vallan ja rikkauksien takia... Joillekkin taas tuonut toivoa paremmasta huomisesta, vaikka tietäisi että tilanne ei siitä parane.
Sokrates, platon yms. olivat sentään persoonallisia, omien ajatusten esiintuomisia.
"kun raha kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa(ko)"
Filosofia ja uskonto kuuluvat samaan lajiin. Molemmissa subjektiivinen tunne "minän" olemassaolosta ja useimmissa muodoissa "vapaasta tahdosta" voittavat tieteelliset todisteet.
Filosofin tunne on niin voimakas, että se nousee havaintoa tärkeämmäksi. Vain tunne rakentaa kuvan erillistä substanssia olevasta psyykestä, vitaalivoimasta tai emergenssistä. On kuitenkin havaittu vain aine/energia.
"Filosofia ja uskonto kuuluvat samaan lajiin."
Eikä kovin kaukana noista ole tiedekään kun kaikki tieteen oletukset ovat myös uskomuksia eikä myöskään havainto ole mikään yksiselitteinen asia ilman tulkinnanvaraa.
"Molemmissa subjektiivinen tunne "minän" olemassaolosta ja useimmissa muodoissa "vapaasta tahdosta" voittavat tieteelliset todisteet."
Helppohan se on noita olkiukkoja rakennella filosofiasta ja sen jälkeen osoittaa ne "vääriksi". Itseäsikö yrität vakuuttaa?
"On kuitenkin havaittu vain aine/energia. "
Missä se havaitseminen tapahtuu ja mikä/kuka havaitsee? Sekä 'aine' että 'energia' ovat vertauskuvia. Itse asiassa meillä on vain informaatiota jota tietoisuus käsittelee. Osa tuosta informaatiosta eli tajunnansisällöstä käyttäytyy sillä tavalla säännönmukaisesti että se voidaan mallintaa matemaattisesti ja sitä kutsutaan "aineeksi" tai sitten joissain tapauksissa "energiaksi".
Ei havaintoa ilman havaitsijaa eikä tiedettä ilman tietoisuutta. Tietoisuus sinänsä ei voi suoraan olla havaintojen kohteena koska se on havaintojen subjekti.
Mitä tulee aiheen otsikkoon niin Raamattua kirjana on useita kertoja vahvasti editoitu vuosisatojen aikana ja kuten kaikesta kaunokirjallis-historiallisesta tekstistä siitä voi tehdä lukemattomia erilaisia ja jopa toisiinsa nähden ristiriitaisia tulkintoja.
Filosofiassa sinänsä ei ole mitään oppeja eikä dogmeja vaan sen lähinnä systemaattista epäilyä, spekulointia ja analyysia johon vaikuttavat usein myös kunkin ajan tieteelliset teoriat. Filosofia on parhaimmillaan vallitsevien oletusten ja tulkintojen kyseenalaistamista suhteessa nykyisen kulttuurin ja tieteen maailmankuvaan. Tiede ilman filosofiaa on sokea.
Mikä ihmeen filosofia. Eihän sinun oppiesi mukaan ole mitään filosofiaa. On vain sinun tietoisuutesi subjektiivinen käsitys filosofiasta. Et voi tietää, mitä todellinen filosofia olisi.
Muiden käsityksestä sinulla ei ole välitöntä havaintoa. Tuskinpa vain heitäkään on olemassa, ei kai sinun kehoasikaan, sillä sinulla on aineellisesta vain mielesi subjektiivinen havainto.
Ainoa, mikä on varmasti olemassa, on sinun tietoisuutesi. Muu on hyvin, hyvin epävarmaa.
Älä jätä ajattelua puoliväliin.
"Ainoa, mikä on varmasti olemassa, on tietoisuus ja sen sisällöt. Muu on epävarmaa."
Tuo pitää paikkansa ( mutta korjattuna kuten yllä) . Ei minun ole mikään pakko olettaa että minun tietoisuuteni on ainoa olemassaoleva vaikka se onkin ainoa asia mistä minulla on välitöntä tietoa. Tuo on vasta kaiken filosofian lähtökohta jota ei voi kumota.
"Älä jätä ajattelua puoliväliin. "
Sitä samaa sinulle. :-)
Julkilausumistasi asioista johtuu välttämättömasti, että joudutaan solipsismiin.
"Julkilausumistasi asioista johtuu välttämättömasti, että joudutaan solipsismiin."
Solipsismi on filosofisena metodologiana paljon tarkempi työkalu kuin lokaali realismi jossa oletetaan havainnot jo annettuina ja jonkinlaisena varmana tietona aineellisesta todelisuudesta.
Minä tiedän että kaikki mitä havaitsen suodattuu aina minun tietoisuuteni kautta ja siellä piilee kaiken tieteen ja tiedon virhemahdollisuus. Jo filosofi Kant aikoinaan oli sitä mieltä että tietoisuus (tai aivot) jäsentää kaiken aistihavainnon ajan ja paikan koordinaatistoon. Lokaali realismi olettaa että se aika ja paikka on todellisuuden ominaisuus eikä vain tapa millä tulkitsemme aistihavaintoja.
Suhteellisuusteoria on jo muuttanut käsitystämme ajasta eli se on havaitsijasta riippuvainen. Kvanttifysiikka menee vielä pidemmälle ja olettaa myös paikan ei-absoluuttiseksi. Tietyssä mielessä kvanttifysiikka on non-lokaalisuutensa takia solipsistisen metodologian aikaansaannos.
Kvanttifysiikka ei ole lainannut jostakin filosofisesta suunnasta, vaan se perustuu havaintoihin.
"Kvanttifysiikka ei ole lainannut jostakin filosofisesta suunnasta, vaan se perustuu havaintoihin. "
Miten se kvanttifysiikka syntyy suoraan havainnoista ilman havaintojen tulkintaa ja hypoteesin muodostusta?
Oikeampi tulkinta lienee että kvanttifyysikot ovat saaneet vaikutteita mm. Kantin filosofiasta muodostaessaan teorioitaan kvanttifysiikan ilmiöistä. Tämän ovat monet avoimesti myöntäneetkin. Kaikki tiede perustuu filosofiaan. Pelkkä havainto ei ole vielä mitään sellaisenaan.
Tiedemies voi saada vaikutteita vaikka TV:ohjelmasta tai autonajosta. Tämä on hypoteesin geneettinen puoli. Hypoteesin geneettinen puoli ei vaikuta sen totuusarvoon.
"Tiedemies voi saada vaikutteita vaikka TV:ohjelmasta tai autonajosta. Tämä on hypoteesin geneettinen puoli."
Se on ihan yksi lysti onko jonkun teorian esittäjä viralliselta ammatiltaan tai statukseltaan tieteilijä vai filosofi. Ei filosofialla ja tieteellä ole mitään periaatteellista eroa tässä suhteessa. Sama ihminen voi olla sekä filosofi että tieteilijä (esim. Einstein ja monet muut fyysikot). Tieteilijä on aina myös filosofi jos hän esittää oletuksia ja tulkintoja todellisuudesta ja filosofi on myös ainakin silloin tieteilijä jos hän vertaa ajatuksiaan havaintoihin kuten yleensä tapahtuu. Aikoja sitten kuolleiden filosofien ajatuksia ei voi sinänsä verrata nykyiseeen tieteeseen ja sitten siitä päätellä jotain filosofiasta yleensä.
Sinä väitit näin:
"Kvanttifysiikka ei ole lainannut jostakin filosofisesta suunnasta, vaan se perustuu havaintoihin. "
Vaikutteiden saamisella ja ideoiden lainaamisella ei ole mitään eroa.
"Hypoteesin geneettinen puoli ei vaikuta sen totuusarvoon. "
Havainnolla sinänsä ei ole minkäänlaista totuusarvoa. Vain kielellisloogisilla lauseilla voi olla totuusarvo.
Hypoteesi on matemaattis-looginen lause, jonka totuusarvo on joko tosi tai epätosi. Hypoteesin geneettinen puoli ei vaikuta sen totuusarvoon.
"Hypoteesi on matemaattis-looginen lause, jonka totuusarvo on joko tosi tai epätosi."
Juuri näin.
"Hypoteesin geneettinen puoli ei vaikuta sen totuusarvoon. "
Ei niin.
Tiedemaailma on kanssasi erimieltä. Hypoteesin geneettinen puoli ei vaikuta sen totuusarvoon. Päinvastainen on geneetinen virhepäätelmä.
Suosittelen tutustumista tiedemaailmaan. Omasta puolestani keskustelu on päättynyt.
"Tiedemaailma on kanssasi erimieltä. Hypoteesin geneettinen puoli ei vaikuta sen totuusarvoon. Päinvastainen on geneetinen virhepäätelmä."
Sinulle suosittelen luetun ymmärtämisen kehittämistä. Juurihan edellisessä viestissä olin kanssasi täsmälleen samaa mieltä joka asiasta.
"Suosittelen tutustumista tiedemaailmaan. "
Ei näköjään kannata ainakaan sinun tavallasi. Se näköjään pehmentää aivot lopullisesti.
"Omasta puolestani keskustelu on päättynyt. "
Kiitos. Vihdoinkin!
Täytynee tehdä poikkeus aikomukseeni lopettaa keskustelu.
Jos katsot vielä viimeistä lausettasi edellisestä viestistä. Ensin siteerasit minun lausettani, sitten sanoit: "Ei niin." Tämän voi tulkita vallitsevan kielenkäytön mukaan lauseeni kielloksi, kuten olin tehnyt.
Sen lisäksi, että puhe aivojen pehmenemisestä on sopimaton, se on myös henkilöön kohdistuva argumentti, siis virhepäätelmä. Olet näköjään ottanut myös tunteet mukaan. Ne eivät kuulu tieteelliseen keskusteluun.
"Jos katsot vielä viimeistä lausettasi edellisestä viestistä. Ensin siteerasit minun lausettani, sitten sanoit: "Ei niin." Tämän voi tulkita vallitsevan kielenkäytön mukaan lauseeni kielloksi, kuten olin tehnyt."
Niin kyllä mä sen huomasin jälkeenpäin että sen voi käsittää kahdella tavalla ja sinä käsitit sen nimenomaan väärin. Tässäkin pienessä tapauksessa huomaa kuin tärkeää on aistihavaintojen tulkinta ja kuinka helposti ne voidaan tulkita väärin.
"Sen lisäksi, että puhe aivojen pehmenemisestä on sopimaton, se on myös henkilöön kohdistuva argumentti, siis virhepäätelmä."
Ei se ole henkilöön eli sinuun (minulle olet anonyymi keskustelija) kohdistuva argumentti vaan koko ns. tiedeuskovaisten tai tiedefanien porukkaan kohdistuva vaikutelma jonka minä olen saanut lukiessani tämän ja muiden tiedepalstojen keskusteluja.
Tiedeuskovaiset (ei siis tieteen tekijät itse välttämättä aina) ovat kuten muutkin uskovaiset eli omaksuvat ideoita kritiikittömästi kunhan ne ovat vain jonkun heidän kunnioittamansa tai palvomansa auktoriteetin lausumia (kuten Valtaoja tai Enqvist Suomessa jotka molemmat ovat harvinaisen avuttomia suhteessa filosofiaan eli omiin oletuksiinsa ja tulkintoihinsa).
"Olet näköjään ottanut myös tunteet mukaan. Ne eivät kuulu tieteelliseen keskusteluun. "
Tunteet kuuluvat kaikkeen inhimilliseen toimintaan ja kyllä ne näkyvät useimmissa tieteellisissä keskusteluissa varsin yleisesti. Ihmisillä on taipumus samaistua uskomuksiinsa.
Usko auttaa mielenterveysongelmista vapaaksi.
Älkääs nyt unohtako tätä: monen uskonnon taustalla on uskonnonfilosofia. Käytännössä uskonto on VAIN julkisivu sille taustalla olevalle uskonnonfilosofialle.
Myös tieteen julkisivun taustalla on tieteenfilosofia. Vain tyhmä tai erityisen rohkea tiedemies uskaltaa poiketa yleisesti hyväksytystä tieteenfilosofiasta.
Poikkeaminen linjasta voi merkitä sitäkin, että koko akateeminen ura ja yhteys muuhun tiedemaailmaan katkeaa.
Toisinajattelu on tunnetuisti vaikeaa ja vaatii rohkeutta.
"vähän faktaa", ei luonnontieteen takana ole "tieteen filosofiaa", vaikka filosofit näin pyrkivät väittämään.
Luonnontiede etenee AINOATA mahdollista tietä, tekee havaintoja ja pukee ne loogismatemaattiseen hypoteesiin/teoriaan.
Myös loogismatemaattisen soveltuvuus on havainto. Ei ole muuta tietä tietoon. Filosofiat taas uskovat, että myös ajatusteitse voisi saada tietoa olevasta. Tällainen "tiede" kyllä tarvitsee tieteenfilosofiaa.
Raamatussa on myös pähkähulluja juttuja, mutta onhan siellä niitä joitakin viisaitakin kohtia mitä lainailla.
Tarkoitatko niitä vähiä viisaita kohtia, jotka ovat muutenkin ihmiskunnan tiedossa?
Raamatun viisaus voittaa ihmisen filosohvian.
Molemmat ovat Jumalasta lähtöisin, mutta raamattu ei itse asiassa ole viisauden kirja, vaan moraalin ja etiikan. Profeetta Danielin kirjassa kerrotaan, että Jumala lähettää oman viisautensa ja voimansa ajan. Tuo viisauden aika oli 490-0 eKr ja Voiman aika 0-490 jKr. Sen jälkeen ne ovat vuorotelleet 490 vuoden sykleissä.
Apostoli Paavali kertoo minkä vuoksi Jumalan viisautta esitelleet filosofit hylättiin. He alkoivat pitämään Jumalan viisautta ja antamaa valoa täysin omana viisautenaan eli eivät antaneet kunniaa muille lähteille ja Jumalalle.
Toinen seikka on, että Koraanin mukaan kukaan ei voi ylittää Profeettaa (SAAS) tuotetun sanan määrässä. Hän tuotti Koraanin (yli 500 sivua) ja Sunnan (yli 600 000 sanaa). On ilmeistä, että eräät filosofit mahdollisesti tuotannollaan ylittivät tuon ja sen vuoksi on kadonnut paljon antiikin tekstejä. Suomessa uskoisin esim. Eino Leinon tuotannon olevan laajuudeltaan vertailukelpoista Profeetan (SAAS) tuotannon kanssa.
Eli filosfien viisaus on Jumalan SALLIMUKSEN aiheuttamaa, vaikka he alkoivat pitää itseään viisaina Jumalan asemesta. Voittavatko filosofit siis viisaudessa Raamatun? Tietenkin voittavat. Raamattu on ohje, kuritus, nuhde, oikaisu, moraali, etiikka, mutta eipä juuri viisaus. Jopa raamatun ulkopuolelle jätetyistä kirjoista eräät olivat filosfien tuotantoa, vaikka kertoivat Jeesusksesta ja nuo ovat viisaampia tekstejä kuin ne mitä raamattuun valikoitui.