Kumpi totta, uni vai valvetila?

ei miun unet näin tarkkoja ole

"Ainakin niin unessa, kuin valveilla ollessaankin tuntuu kulloinenkin tila täydeltä todelta.
Entä näkymät ja näyt huumetripissä, vai selvinpäin? Taitaa molemmat olla tilassaan yhtä totta. "

Uni ja huumekokemukset ovat yksityistä datastreamiä kun taas valvetodellisuus on kollektiivista datastreamiä. Molemmat (yksityinen & yhteinen) ovat tavallaan tietoisuuden simuloimia "pelimaailmoja" eikä niitä siinä tietoisuuden tilassa ollessa pysty erottamaan toisistaan muuta kuin vertaamalla - molemmat ovat "aineellisia" ja "tosia".

http://www.my-big-toe.com/

https://www.youtube.com/user/twcjr44/videos?view=0

Minä saatan, ja joskus vain saatan jos oivallan, erottaa unen ja valvetilan siten, että jos epäilen näkeväni unta, otan eteeni numerosarjan, ja katson sitä kaksi kertaa peräkkäin n. 1-2 sekunnin välein. Jos ja kun huomaan numerosarjojen vaihtuvan, tajuan olevani unessa. Esimerkiksi professori Samuel Kaski soveltaa samaa menetelmää kirjainsarjoihin.

"Jos ja kun huomaan numerosarjojen vaihtuvan, tajuan olevani unessa. "

Aika lähellä sitten sinulla tuo unikokemus on arkitajuntaasi jos kerran tarvitset tuon tyyppistä konstia ja lylipäätänsä pystyt sitä soveltamaan. Tuota voisi kutsua jo jonkinlaiseksi lucid-dream kokemukseksi. Oletko kokeillut mitä kaikkea muuta pystyt tekemään unissasi tahdonalaisesti?

Aika jännää että aivot pystyvät luomaan noinkin todentuntuisen maailman ihan itsekseen. Eipä tuosta ole pitkä harppaus siihen että voisimme olettaa arkitodellisuuden olevan samalla tavalla luotu mutta yhdessä muiden samassa "simulaatiossa" uneksivien kanssa. Meitä on yli 7 miljardia uneksijaa ( kaikki eläimet joilla on tietoisuus). samassa kollektiivisessa unessa.Lopputulos on aika kaoottinen eikä kunkin oman tahdon mukainen varmaan siksi.

" Eipä tuosta ole pitkä harppaus siihen että voisimme olettaa arkitodellisuuden olevan samalla tavalla luotu mutta yhdessä muiden samassa "simulaatiossa" uneksivien kanssa."

Kyllä meillä hereillä ollessaankin on niin erilainen näkemys/kokemus eri asioista. Tuskin on kahta ihmistä jotka näkevät hereillä ollessaan asiat hyvin samankaltaisina. Maailma näyttää kaikille siis enemmän tai vähemmän erilaiselta.

Jos joukolle ihmisiä juotetaan saman verran viinaa, niin onko heillä silloin muuntunut - kollektiivinen kokemus maailmasta?

"Kyllä meillä hereillä ollessaankin on niin erilainen näkemys/kokemus eri asioista. "

Niin tietenkin koska jokaisella on erilainen perspektiivi siihen kokonaisuuteen. Jokainen tietoisuus on oman maailmansa keskipiste ja suhteuttaa kaiken kokemansa itseensä.


"Jos joukolle ihmisiä juotetaan saman verran viinaa, niin onko heillä silloin muuntunut - kollektiivinen kokemus maailmasta? "

Jokainen kokee sen oman kokemuksensa tietysti mutta vuorovaikutusta voi tapahtua ja tapahtuu eri tietoisuuksien välillä. Se kollektiivinen kokemus on eräänlainen konsensus jonka perusteella päättelemme olemmeko unessa vai valvetilassa, hullu vain täysjärkinen yms.

eikai nuo unet ole kuin aivojen tapa ratkaista päivän aikana / tai joskus sattuneita tilanteita omalla tavallaan..

Että kumpiko totta? Tietysti uni. Joka muuta väittää, on todistusvelvollinen.

Olen tätä miettinyt itse monesti ja mukavaa, että muutkin miettivät.

Ajattelen asian seuraavasti (ja älkää tuomitko, jos oma ajatuksenne poikkeaa tästä, en ole esittämässä mitään totuutta, vain ajatukseni tästä asiasta):

Ensiksi fysiologiselta kannalta, ihminen viettää unessa kai noin 1/3 elämästään, ei mikään vähäinen määrä ja siksikin on tämä on mielenkiintoista. Ts. 90 vuotias mies on nukkunut 30 vuotta!
Eräs seikka mikä minua on askarruttanut on se, että valveilla ollessaan ihmisellä on kaikki aistinsa käytössä ja uskon, että näiden aistien aivoille antama syöte, jollei dominoi käyttäytymistämme, niin ainakin on hyvin tärkeässä
roolissa. Ja tämä on täysin päinvastaista uni-tilalle, jolloinka (syvässä unessa) kaikki aistit ovat lukitut, emme aisti yhtään mitään - sen sijaan aivot ajavat tavallaan "vapaalla", koska ne eivät saa syötettä ulkopuolisesta maailmasta.

Silti, kuten joku jo totesikin, molemmat tilat tuntuvat sillä hetkellä täydellisen tosilta - emme kyseenalaista unessa ollessamme uniemme havaintoja sen enempää kuin valveilla ollessamme valvetilan havaintoja. Molemmat ovat yhtälailla totta sillä hetkellä.
Miksi me sitten nukumme ylipäätään? Miksi joudumme viettämään tuon kolmanneksen elämästämme aivan erilaisessa todellisuudessa (taisin nyt antaa oman vastaukseni alkuperäiseen kysymykseen:) ?
Ehkä fysiologiamme on sellaista, että se vaatii palautumista - antaa aivojen rullata ilman syötettä ja antaa aistien levätä, kenties?

Mutta sitten takaisin alkuperäiseen kysymykseen, kumpi on totta?
Mielestäni molemmat ovat subjektiivisia kokemuksia ja siten molemmat ovat totta, meille itsellemme. Heijastuuko valveen maailma uniin vai päin vastoin? Suosittelen lukemaan Kafkaa, hän on mielestäni osunut tämän aiheen ytimeen tarkemmin kuin kukaan muu.

Valvetila on sitkeä uni ja usein vielä painajainen.

Totta ja totta. On totta että ajattelet, mutta on eri asia tehdä jotakin konkreettista.
Veistäpä unessasi veneentappi todisteeksi.

"Totta ja totta. On totta että ajattelet, mutta on eri asia tehdä jotakin konkreettista."

No unessakin voi veistellä veneentappeja siellä se on ihan yhtä konkreettista.

"Otapa kuva todisteeksi. "

Voihan sitä unessakin ottaa kuvia ja näyttää muille. Vasta kun olet herännyt siitä unesta huomaat että se oli unta - et välttämättä ennen. Tämä ei tietenkään koske kaikkea unennäköä vaan niitä kaikkein todentuntuisempia.

Huomaamme, että vain hyvin pieni osa niin valveajattelusta kuin unennäöstäkin on todellisen tapahtuman kelaamista.

Jos arvelemme joutuvamme keskusteluun, käymme läpi valtavan määrän toisen mahdollisia lauseita ja kuhunkin sopivia vastauksia ollaksemme mahdollisimman hyvin valmistautuneita tulevaan,

Kehittyneen ajattelun, kuin myös unen, eräs funktio on siis valmentautuminen. Unessa eräät aistimien ja aivojen osat ovat poiskytkeytyneitä. Toiset toimivat valvetilaa vilkkaammin.

Voi olla, että osa hermostoa tarvitsee lepoa ja palautumista, osa tiiviimpää toimintaa, mutta arvauksiahan ne toistaiseksi ovat.

Joka tapauksessa valmentautumisfunktio on ilmeinen. Meidän tarvitsee todellisuudessa tehdä vähemmän kuin "alemmat eläimet", koska meillä on ajattelukyky.

Kyllä ne ovat kokijalleen yhtä tosia kaikki tilat. Unitila ja trippi, samankaltainen kokijan päänsisäinen todellisuus. Hereillä oleminen on ympäröivän maailman kokemista todeksi. Se todellisuus voidaan jakaa muidenkin kanssa, vaikka jokainen havaitsee asiat omalta kantiltaan. Jokaisella meillä on hivenen oma todellisuus.

Aloittajan esittämä kysymys on tärkeä. Mielestäni sekä uni-, että ns. valvetila ovat todellisia, niin kauan kuin ne kestävät. Molemmat ovat aivojen tms. tuottamia simulaatioita. Lisäksi voi olla tiloja, joissa ihminen on ns. valveilla vaikka näkee myös samanaikaisesti unta.

Näkökantaa, jonka mukaan vain ns. valvetila olisi totta voidaan toki yrittää perustella sillä, että silloin ihminen vastaanottaa intersubjektiivisesti yhdenmukaisesti tulkittavissa olevaa informaatiota aistiensa kautta ns. ulkoisesta maailmasta. Tuohon näkökantaan liittyy kuitenkin ainakin kolme ongelmaa:

1) Ihmisen aivot tulkitsevat aisti-informaation, joten ihmisellä ei valvetilassakaan ole suoraa yhteyttä ns. ulkoiseen maailmaan. Ihminen ei koskaan koe suoraan esimerkiksi valoa, vaan vain simulaation valosta, jonka simulaation aivot tuottavat. Aivojen rakenne ja tila ovat siis määräävässä asemassa tulkintoja tehtäessä.

2) Lisäksi on ikuisuuskysymys siitä, voiko asioita olla ylipäätään olemassa irrallaan kokemuksesta. Voidaan ajatella, että unessa ihmisen aivot työstävät aistien kautta aiemmin vastaanotettua informaatiota, jolloin laadullisesti tuo informaatio ei ole erilaista kuin se, jota vastaanotetaan aistien kautta ns. valvetilassa. Kyse on vain siitä, että unessa ihmisellä on eri näkökulma tuohon informaatioon.

3) Tulkinnatkaan eivät ole intersubjektiivisesti yhdenmukaisia jos havaitsijoiden aivot ovat eri tiloissa. Havainnoitaessa satunnaista data-stream:ia henkilöt hahmottavat siinä todennäköisemmin asioita, jotka ovat heille ennestään tuttuja kuin asioita, jotka eivät ole heille ennestään tuttuja. Suhteellisen yhdenmukainen tuttujen asioiden havainnointi on vain seurausta lapsuudesta asti jatkuneesta huomion kiinnittämisestä tyypillisesti samoihin asioihin.

Olen kuullut että se ero unissa ja valetilassa on että uni tapahtuu ihmisen aivoissa, ja valetila tapahtuu Jumalan kaikkialla olevassa aivoissa..

Unet tuntuu vain todelta ennen kuin niistä herää. Niistä voi herätä jo silloin kun näkee unta, tai sitten kun herää "todellisuuteen".

Tämän tiedän ainakin melkoisella varmuudella: mielen harhat ovat yleisiä.