Suomalainen ruokakulttuuri!

Todella satuttaa nämä edelläkirjoitetut vastaukset - ette sitten viitsinyt muuta kuin vittuilla ilman tietoa paremmasta.

Suomalainen ruoka-kulttuuri pohjautuu kuten muidenkin maiden siihen mitä metsästä saa eli sieniin, riistaan, marjoihin sekoitettuna siihen mitä on kasvatettu eli karjaan, juureksiin ja mausteisiin eri tavoin valmistettuna.

Moni kusee hunajaa jotain italian pasta-aterian perään, mutta samaa staffia on tehty kaikissa kulttuureissa eli tärkkelystä muodossa kuin toisessa, vähän yrttejä sekaan ja jos rahaa riitti tai oli omasta takaa niin erilaisia lihoja kypsennettyinä mukaan.

Näin aikoinaan italiailaisen neorealistisen elokuvan 50-luvulta, jossa torinoon saapuva köyhä veti naamaansa tyypillisen köyhän aterian eli makaroonia voilla ja leivänmuroilla (köyhän miehen parmesaani) viimeisilä sentivoiillaan ja jos kuvitellaan senkuvaavan italian rruokakulttuuria niin todella köyhällä pohjalla ollaan, mutta köyhällä ei ole valinnan varaa valita.

Mutta jos tämä olsi italialaisen ruokakulttuurin pehnanphjimmainen niin perunaa voisi kai kutsua suomalaisen ruokakulttuurin perusainekseksi vaikka niin moni tseffi yrittää sitä aina lykätä sivurooliin.

Suurin osa tseffeistä haluaa perunan katoavan miden annosten sekaan, mutta he eivät ymmärrä että peruna on parasta itsellään - ausien gary tekee mieluusti perunan makuista voivaahtoa kuten useimmat tseffit, mutta metsään menevät - peruna on vain rakenne ja hyvin vähän makua heidän kyhäelmissään, joten ne voi unohtaa saman tien.

Suomalainen ruoka-kulttuuri nojaa pääosin siihen mitä aluella tuotetaan ja miten se jalostetaan - länsi-suomessa ehka enemmän suoraan kayttöön kun taas itä.suomessa enemmän säilöntää maperän ja ilmaston mukaan.

Itseasiassa suomalainen ruokakulttuuri nykyään tai edes 20 -luvulla ei ole/ollut sen huonompaa kuin muuallakaan maailmassa - esim. keskiverto italiaano perhe varmaan vetää nassuunsa barillan pastaa saman valmistajan kastikkeen kera ja suurin osa suomalaisista hehkuttaa Kannisen mukaan a multo bene vaikka näin ei ole.

Ironisinta on, ettei edes italalaiset tiedä miten pasta tulee keittää - liian monta versiota tyydyttääkseen oikeastaan ketään ja silti yhteistä on vain puoliraa'an vehnän takertuva tuntu hampaisiin - kun näin tapahtuu niin keitä vielä minuutti, sillä tahmea vehnätaikina ei tunnu hyvältä ampaissa vaiika muut niin väittävätkin - oikeastaan maailma on äärimmäisyyksiin ra'an tavoittelsudessaan - pastakin pitäsi vetää nassuun ennenkuin vehnäkuviot edes koskettavat kuumaa vettä.

Pastan keitosta tuli mieleen, että miksi yksikän kattila ei kiehu ennen pastan lisäämistä ja silti neuvojen mukaan sen pitäisi kiehua .

Tässä välissä annan pienen vinkin spaketin keittoon - eli kattila on niin pieni,että spagetit sojottavat kattilan reunoilla ja ratkaisu on simppelisti että otat nipun spagettia hanskaan ja murrat ne keskeltä puoliksi ja sirottelet ne hyvinkiehuvaan, suolalla maustettuun veteen

perusasiathaltuun kirjoitti:

Todella satuttaa nämä edelläkirjoitetut vastaukset - ette sitten viitsinyt muuta kuin vittuilla ilman tietoa paremmasta.

Suomalainen ruoka-kulttuuri pohjautuu kuten muidenkin maiden siihen mitä metsästä saa eli sieniin, riistaan, marjoihin sekoitettuna siihen mitä on kasvatettu eli karjaan, juureksiin ja mausteisiin eri tavoin valmistettuna.

Moni kusee hunajaa jotain italian pasta-aterian perään, mutta samaa staffia on tehty kaikissa kulttuureissa eli tärkkelystä muodossa kuin toisessa, vähän yrttejä sekaan ja jos rahaa riitti tai oli omasta takaa niin erilaisia lihoja kypsennettyinä mukaan.

Näin aikoinaan italiailaisen neorealistisen elokuvan 50-luvulta, jossa torinoon saapuva köyhä veti naamaansa tyypillisen köyhän aterian eli makaroonia voilla ja leivänmuroilla (köyhän miehen parmesaani) viimeisilä sentivoiillaan ja jos kuvitellaan senkuvaavan italian rruokakulttuuria niin todella köyhällä pohjalla ollaan, mutta köyhällä ei ole valinnan varaa valita.

Mutta jos tämä olsi italialaisen ruokakulttuurin pehnanphjimmainen niin perunaa voisi kai kutsua suomalaisen ruokakulttuurin perusainekseksi vaikka niin moni tseffi yrittää sitä aina lykätä sivurooliin.

Suurin osa tseffeistä haluaa perunan katoavan miden annosten sekaan, mutta he eivät ymmärrä että peruna on parasta itsellään - ausien gary tekee mieluusti perunan makuista voivaahtoa kuten useimmat tseffit, mutta metsään menevät - peruna on vain rakenne ja hyvin vähän makua heidän kyhäelmissään, joten ne voi unohtaa saman tien.

Suomalainen ruoka-kulttuuri nojaa pääosin siihen mitä aluella tuotetaan ja miten se jalostetaan - länsi-suomessa ehka enemmän suoraan kayttöön kun taas itä.suomessa enemmän säilöntää maperän ja ilmaston mukaan.

Itseasiassa suomalainen ruokakulttuuri nykyään tai edes 20 -luvulla ei ole/ollut sen huonompaa kuin muuallakaan maailmassa - esim. keskiverto italiaano perhe varmaan vetää nassuunsa barillan pastaa saman valmistajan kastikkeen kera ja suurin osa suomalaisista hehkuttaa Kannisen mukaan a multo bene vaikka näin ei ole.

Ironisinta on, ettei edes italalaiset tiedä miten pasta tulee keittää - liian monta versiota tyydyttääkseen oikeastaan ketään ja silti yhteistä on vain puoliraa'an vehnän takertuva tuntu hampaisiin - kun näin tapahtuu niin keitä vielä minuutti, sillä tahmea vehnätaikina ei tunnu hyvältä ampaissa vaiika muut niin väittävätkin - oikeastaan maailma on äärimmäisyyksiin ra'an tavoittelsudessaan - pastakin pitäsi vetää nassuun ennenkuin vehnäkuviot edes koskettavat kuumaa vettä.

Pastan keitosta tuli mieleen, että miksi yksikän kattila ei kiehu ennen pastan lisäämistä ja silti neuvojen mukaan sen pitäisi kiehua .

Tässä välissä annan pienen vinkin spaketin keittoon - eli kattila on niin pieni,että spagetit sojottavat kattilan reunoilla ja ratkaisu on simppelisti että otat nipun spagettia hanskaan ja murrat ne keskeltä puoliksi ja sirottelet ne hyvinkiehuvaan, suolalla maustettuun veteen

Ja sun pointti on? Keksi parempi trolli.

jjfjfjfjjfjfj kirjoitti:

Ja sun pointti on? Keksi parempi trolli.

Pointti oli, että vaikka kuinka hihistelisi niin ne perusmaut ovat tärkeintä eli Suomessa pehmeät, kauan kypsytetyt maut toisin kuin esim. aasialaisessa ruoassa, missä lähinnä etikka, soijakastike, kalakastike, terävät mausteet (inkivääri, chili, pippurit jne..) nopeasti wokilla valmistettuina ovat se ruoan maku.

Mistä sitten kukin pitää on yksilökohtaista, mutta tuskin kukaan voi pitää kauppakeskusten alakerran hapanimeliä hajuja koukuttavina.