Kuulkaas alan ihmiset. Kun rakennusta katetaan tiilillä, päreillä tai vaikka lasilaatoilla, homma on aloitettava räystäältä, siis alareunasta. Näin syntyy pinta, jolla valuva sadevesi ei tunkeudu valmiin katteen läpi saumojen kautta. Tähän asti kaikki on selvää.
Johtuuko se, että katontekijä tietää edellämainitun asian, geeniperimästä vai yksilön elinaikanaan hankkimasta opista? Sateenkestävän talon rakentaminen on kuitenkin ihmiskunnassa niin vanha taito, että se olisi saattanut jo "pesiytyä" geenitasolle. Ja voisiko ihmisyhteisöstä löytää aikuisen yksilön, joka aloittaisi työn katon harjalta?
Johtuuko se, että katontekijä tietää edellämainitun asian, geeniperimästä vai yksilön elinaikanaan hankkimasta opista? Sateenkestävän talon rakentaminen on kuitenkin ihmiskunnassa niin vanha taito, että se olisi saattanut jo "pesiytyä" geenitasolle. Ja voisiko ihmisyhteisöstä löytää aikuisen yksilön, joka aloittaisi työn katon harjalta?
Vastaukset 10
Vanhimmat
No kerronpa sinulle. Katon tekeminen aloitetaan sen takia räystäiltä koska tiilien, päreiden ym latominen päällekkäin ei onnistu jos se aloitetaan ylhäältä. Ylemmän tiilen alaosa jää alemman tiilen päälle suojaamaan vedeltä, ya know.
Kyllä jep opittu taitohan se ilmiselvästi on. Aina näin tehdään. Ei asiasta voi hakea mitään syvällisempää merkitystä koska jotkut vanhatkin tavat pohjautuvat aivan järkiperäisiin syihin.
Kyllä tiilikaton voi latoa ylhäältä alaspäinkin; tosin se homma menee aika vaikeaksi kun joutuu nostamaan ylemmän rivin tiilet jotta saa alemmat asennettua paikallaan. Joku ummikko voisi niinkin siihen toimeen ryhtyä ajattelemattomuudessaan. (Olen aikoinaan asentanut useita tiilikattoja joten tiedän :-\
Hankitut ominaisuudet eivät periydy.
Hankitut ominaisuudet eivät periydy.
Vain mutaatio voi periytyä.
Lukekaa biologiaa...
Eipä kummoista keskustelua syntynyt. Ajattelin kysäistä asiaa täällä, koska erästä piharakennusta kattaessamme apumieheni väitti osaamisemme perustuvan geneettiseen muistiin. Minusta geenijutun vetäminen moisen homman pohjaksi oli hiukan liian korkealentoista. Yleinen elämänkokemus riittää periaatteen ymmärtämiseksi ja hyvät työohjeet ja huolellisuus hoitavat loput.
Jos apumiehesi puhe perustui hänen omaan kokemukseensa eikä ohimennen kuulemiinsa viisauksiin, luulen hänen sekoittaneen käsitteet ja tarkoittaneen sanatonta tietoa (tacit knowledge). Tarkoittaa että hän osaa työn niin, ettei tarvitse joka tiilen kohdalla enää tietoisesti ajatella miten sen asettaa.
Sama ilmiö toimii vaikkapa kävellessä: ei aikuisen ihmisen tarvitse ajatella miten jalka siirretään toisen eteen.
Yksi tapa lähestyä ongelmaa olisi miettyä miksi jotkut eläimet, joiden käyttäytymisen emme katso perustuvan juuri muuhun kuin perittyihin vaistotoimintoihin, rakentavat "järkeviä" pesiä.
Esimerkiksi lintujen pesien täytyy olla tarkoituksenmukaisia ja jotkut signaalimerkitykset omaavia. Ajatus, että ihmiselläkin - joka ei ehkä pitkään pitkään aikaan ole tullut toimeen paljaan taivaan alla - olisi joitakin perittyjä valmiuksia pesänrakennustouhuissaan, ei tunnu ihan vieraalta.
Enpä turhaan tullut lukemaan kommentteja vielä muutaman päivän kuluttuakin! Näkökulmassasi ON järkeä. En tietenkään tullut filosofian areenalle kyselemään, miten katto tehdään, vaan mistä katontekotaito on ihmisyksilön tapauksessa peräisin. Kiitos tärkeästä puheenvuorostasi!
Sellaisesta katemateriaalista kun Icopali
Decra. Siinä asennus tapahtuu harjalta räystäälle?
Vaikka se tuntuu hullulta niin näin se vaan on.
En ole. Olen kyllä kattanut bitumihuovalla, jonka yhtenäinen kaista ulottui harjalta räystäälle, joten siivu oli kiva mitata sopivaksi, kantaa tötterönä katonharjalle ja pyöräyttää tulemaan kohti räystästä. Siinä se: ylhäältä aloitettu vedenpitävä kate!
Toinen esimerkki poikkeuksesta. Pieni kasvihuone, jonka katto oli kokoamisohjeen mukaan aloitettava alaosasta. Hanslankarin mukaan ohjeessa TÄYTYI olla virhe, joten kiinnitimme alimman kateruudun ensin. Tässä vaiheessa paljastui niksi, joka pakotti meidät irroittamaan jo asentamamme kattokappaleen ja noudattamaan alkuperäistä ohjetta. Lopputulos on aivan oikeaoppinen katonlape, vaikka työtapa oli järjenvastainen.
huopakaton voi tehdä ylhäältä alaspäin (rulla).