Isoisäni (s. 1886) oli mm. veneitä tekevä puuseppä. Alettiin kaverin kanssa mittailemaan 1960-luvun alussa tehtyä, edelleen hyväkuntoista puuvenettä, pituus 12 metriä. Mitattiin 18 eri parametria, ja tehtiin CAD-mallinnus. Vene on suorastaan matemaattinen täsmällinen taideteos!
Miten ihmeessä pari vuotta kiertokoulua käynyt mies pystyy tuollaiseen, ja alkellisilla puusepän välineillä?
Miten ihmeessä pari vuotta kiertokoulua käynyt mies pystyy tuollaiseen, ja alkellisilla puusepän välineillä?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Taito on kehittynyt lukemattomien sukupolvien aikana ja se on siirtynyt aina sukupolvelta toiselle.
8-soutu?
Loiko matematiikka sen veneen, vai sovitako matematiikan siihen veneeseen.
Ihmisen aivot ovat tietokone, jotka tekevät päätöksiä laskutoimituksiin perustuen. Siksi ei ole yllätys, että harjaantunut taitaja pystyy tekemään matemaattisen tarkkoja taideteoksia.
Suo anteeksi, kirjoitin tämän kännissä. Toivottavasti vastasi kysymykseesi edes jollain tasolla.
Veneitten tekeminen ei ole paras esimerkki luomisen taidoista. Veneitten tekemisessä käytetään vanhoja apukaaria, mallineita ja jigejä, joiden ympärille ja avulla se vene kootaan. Voivat olla hyvinkin vanhoja, eli onhan ne joku tietysti aikanaan tehnyt nekin.
Ei kai se Gibbskään niitä veneitä muuten osaisi tehdä.
Meille nisäkkäille on kehittynyt tietoa ja vaistoa siitä, miten asiat sujuvat. Vähemmällä tiedolla ja vaistolla on päädytty sukupuuttoon.
Ajattelisin tässä tapauksessa niin, että jos isoisäsi ei ole saanut mitään valmiiksi pureskeltua ja siten hyväksi havaittua tietämystä veneen rakentamisesta, niin hän on ollut lahjakas ja ymmärtänyt miten fysiikka vedessä (ja purjeiden kanssa?) toimii. Siis ihan ilman mitään oppia; ja kehittänyt siitä taitojaan eteenpäin.
Ajattele gepardia, joka saalistaa savannilla. Se osaa hiipiä tarpeeksi, mutta ei liian lähelle saalistaan vaanimaan sitä. Se hyökkää sillä hetkellä kun on optimaalista (ei kukaan sitä opettanut, se osaa sen ilmankin), se hyökkää ja osaa kiihdyttää lihaksistonsa mukaillen saaliinsa liikkeitä (jälleen kukaan ei opettanut, se vain osaa sen), jos saalis jarruttaa tai kääntää suuntaa, se kääntää suuntaa saman tien (se vain osaa) ja jos se huomaa ettei se voi saavuttaa saalista, se osaa lopettaa ajoissa - aivan kuin olisi jokin laskuri päässä.
Niin siis, sanoisin että meillä nisäkkäillä on jonkinlainen "matikka-prosessori" aivoissamme jo kun synnymme.
Toivottavasti isoisänne taidot ovat siirtyneet teihin!
Kyllä ennenkin ollut tavallista älykkäämpiä ihmisiä. Koska silloin ei ollut niin hyviä kouluttautumismahdollisuuksia kuin nykyään, tuli entisaikojen neroista usein taitavia rakentajia, käsityöläisiä ja seppiä. Näissä ammateissa heillä oli mahdollisuus käyttää luovuuttaan.
Aikanaan tehtiin kirkkoihin ja muihin rakennuksiin valtavia holveja ilman että tiedettiin niiden matemaattista perustaa. Holvissa ideana on muoto johon ei synny leikkausjännityksiä, vain puristusta. Matemaattinen muoto on hyperbolinen kosini, jota ei tunnettu kauan sitten. Kuitenkin oli kehitetty keinot optimaalisten holvien laskemiseksi.
Holvien rakentamista kokeiltiin hyvin monilla holvityypeillä, ja jotkut pysyivät ylhäällä ja jotkut eivät. Mieluimmin käytettiin sitten tyyppejä, joiden tiedettiin pysyvän ylhäällä.
Motivaatioksi käytettiin lisäksi sääntöä, että joko holvin suunnittelija tai rakentaja poistaa ladotun tai muuratun holvin tukipuut. Todellista suunnittelija- ja rakentajavastuuta, jota soisi näkevänsä nykyisinkin.
Kyllä vanhojen puuseppien veneet (ja muutkin esineet)) ovat ihmetystä herättäviä matemaattisia luomuksia. Ihailtavammaksi asia tekee vielä se, että erityyppisiin vesistöihin on erityyppisen aallokon vuoksi kehittyneet omat venetyyppinsä. Esim. Suomenlahden ja Pohjanlahden meriveneet poikkeavat toisistaan, puhumattakaan savolaistyyppisestä järviveneestä.
Joillakin vain on "silmää", perinnetietoa ja kokemusta.
Mitä aloitta tarkoittaa sanomalla
>Mitattiin 18 eri parametria, ja tehtiin CAD-mallinnus. Vene on
>suorastaan matemaattinen täsmällinen taideteos!
En täysin ymmärrä mitä tällä tarkoitetaan.
Mikä tekee veeneestä matemaattisen täsmällisen taideteoksen?
Veikkaan, että symmetrisyys sekä kaarien ja kylkien jouhevuus.
Jälkimmäinen näkyy mm. pintojen kaarevuuksissa ja niiden muutoksissa.
Veneen on varmaan syytä olla vasen-oikeasymmetrinen mutta ei välttämättä muuten. Esim. optimiratkaisussa perä ja keula ovat usein erinäköiset. Tuo juohevuus on aika epämääräinen termi. Tärkeitä ominaisuuksia ovat varmaan vakaus ja hydrodynaamisuus. Aloittaja ei kerro, onko tuo CAD-mallinnus koskenut noita asioita. Optimimuodot ovat varmaan löytyneet pitkäaikaisen kokemuksen perusteella ja siirtynyt perimätietona. Erityyppisillä veneillä nuo optimiparametrit ovat erilaiset.