Mitä tarkoittaa esim. "lötjö" nimessä Lötjönen? Hämäläinen, Suomalainen, Karjalainen ja Ruotsalainen ovat heti ymmärrettäviä. Onko olemassa hakuteosta, jossa selostettaisiin suomalaisia sukunimiä ja niiden merkityksiä?
Sukunimen merkityssisältö?
11+4
112493
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hauskoja kysymyksiä.
Mitähän tarkoittaa "könö" nimessä Könönen? Onko muukalainen vain suomalaisittain kirjoitettu muugalainen?
Tuolta voi katsoa: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi85s.htm
lopussa on lähdeteos mainittu
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja ”Sukunimet” lienee kattavin esitys aiheesta. Sen on julkaistu useassa muodossa, mm. ”Joka kodin suuren nimikirjan” osana.
Nimen ”Lötjönen” osa ”lötjö” ei tietenkään itsessään tarkoita mitään. Kysehän on nimestä. Ei nimen ”Virtanen” osa ”virta” itsessään tarkoita mitään, vaan nimellä sellaisenaan on merkitys (käyttö) nimenä. Eri asia on, että ”virta” on muussa käytössä ja että nimi ”Virtanen” perustuu alkuaan yleisnimeen ”virta”.
Kysymys on siis nimen alkuperästä, ei sen osien merkityksistä. Nimestä ”Lötjönen” mainittu teos toteaa, että alkuperää ei tunneta. Se mainitsee mahdollisen, mutta kaukaa haetun selityksen, jonka mukaan lähtökohta olisi ollut nimen ”Vladimir” arkimuodon ”Volodja” suomalaistunut muunnelma. Toiseksi mahdollisuudeksi se mainitsee, että nimi voisi johtua kuvailevasta liikanimestä, vrt.murresanoihin ”lötjöttää”, ”lötjäkkä”, ”lötjäke”. Tällöin alkuperä olisi siis jonkinlainen velttouteen tms. viittaava liikanimi. Tähän voisi vielä lisätä, että eihän nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.
Jostain syystä rupesi naurattamaan ajatus siitä, että nimen Lötjönen "lähtökohta olisi ollut nimen ”Vladimir” arkimuodon ”Volodja” suomalaistunut muunnelma".
Vladimir? Ettei sittenkin vaikka Tsaikovski?
Nauru toki pidentää ikää, mutta todellisuudessa varsin suuri osa suomalaisista sukunimistä perustuu vieraskieliseen etunimeen, ja joukossa on myös venäläisiä nimiä. Esimerkiksi ”Kaurila” ja ”Kauranen” perustuvat nimeen ”Gabriel”, joskin ”Kauranen” on muodostunut myös toiselta pohjalta, levikiltään länsisuomalaisena nimenä, joka on mahdollisesti kaura-sanan johdos.
Lötjösen osalta vain selitys edellyttää liian monia epäuskottavia yksityiskohtia.
Volodja on venäläisen etunimen Vladimir ns. hellittelymuoto, ja lausutaan "vlatja" tai "vlotja" eli on ihan mahdollista, että nimi on tuosta aikojen saatossa suomalaistunut Lötjöksi ja sittemmin vielä Lötjöseksi.
Tsaikovski on sukunimi ja sillä on omat juurensa, mistä alkunsa saanut.
Kaurilan voi hyvin käsittää tulleen venäläisestä Gavrilasta, joka pohjautuu siis kansainväliseen nimeen Gabriel.
Voisikohan vaikka sellaisen paikkakunnan kuin Juvan nimi alun perin tulla venäläisestä nimestä Ivan? Kenties joku Ivan siellä joskus muinoin ollut sen verrran huomattava henkilö, että aluetta on alettu kutsua hänen nimellään. Venäjän ja karjalan kielellä lausuttunahan alun i-kirjain lausutaan hieman kuin siinä olisi edessä j-kirjain.
Kirjastoista löytyy useitakin kirjoja, joissa on käsitelty suomalaisten nimien, niin etu-, suku- kuin paikannimienkin alkuperää. Ihan mielenkiintoisia opuksia.
"Volodja" kyllä lausutaan lähinnä "Valodja" – ensimmäinen vokaali ”heikkenee” a:n tapaiseksi mutta ei suinkaan häviä, eikä d missään tapauksessa äänny soinnittomana. Sen sijaan karjalan kielessä tai suomen kaakkoismurteissa nimi saattaa esiintyä muodossa ”Volotja”, ja sellaisesta olisi voinut periaatteessa irrota ”Lotja” jne. Lötjönen-nimen kehittyminen tätä kautta on kuitenkin varsin epätodennäköistä.
Ivan-nimessä ei äänny mitään j-äännettä, vaan siinä on kyllä alussa ihan i-vokaali.
Kirjassa ”Sukunimet” on pitkähkö selostus Juva-tyyppisistä sukunimistä (s.v. Juvonen). Sen mukaan yksi selitys on, että ne johtuvat Johannes-nimiperheen ortodoksisesta muodosta Ioann, joka on toki samaa perhettä kuin nykyvenäjän Ivan. Siinäkään ei ole j-äännettä, mutta suomalaisen korviin venäjän vokaaliyhdistelmä io kuulostaa usein jo:lta, onhan Iosif Stalinistakin suomessa väännetty Josif.
Kirja kuitenkin toteaa, että pitäjännimi Juva, ruotsikiksi Jockas, on luontevaa yhdistää Ruotsista kulkeutuneisiin Johannes-nimen muotoihin kuten Jogan, Jogha ja Jovan. Vokaali u saattaisi olla peräisin jostain ruotsin kielen muodosta tai sitten suomessa o:sta kehittynyt, onhan juhannus-sanakin kehittynyt Johannes-nimestä.
Ja se on kumma että Hämäläisiä on Savossa paljon, mutta ei Hämeessä. Juureni ovat Jaakkimassa. Siellä oli Lötjösiä. Lötjö kuulostaa vieraskieliseltä sanalta. Olisiko venäjä alkuperäiskieli?
Lötjönen kuulostaa ihan hienolta aatelisnimeltä. Ovatkohan mahdollisesti aateliskalenterissa.
Tuo mun omatekoinen arveluni Juvasta ja Ivanista perustuu ihan vaan omaan kuulomuistiin ; mulla on ystäviä Venäjällä, ja heihin kuuluu vanhempi mies nimeltä Ivan ja nuorempi Igor. Olen kuunnellut, miten he sikäläiset nuo nimet lausuvat, ja Igor -nimi lausutaan hyvin terävästi ja selkeästi iillä (vain yksi i, ei niin kuin joskus kuulee suomalaisten sanovan Iigor). Mutta Ivan kuulostaa heidän puheessaan ihan kuin sanoisivat Jvan. Siitä tuo mulle vain juolahti mieleen.