ja EU,n rahalla, loppujen tullessa ilmastoaneista.
Aika massiivinen tekele.
"Korealaisen LG-elektroniikkayhtiön valmistama akku sijoitetaan 30 kertaa 17 metrin suuruiseen halliin kylän tuulivoimapuiston viereen. Akun hinta on 13 miljoonaa euroa. Investoinnista 40 prosenttia katetaan Brandenburgin osavaltion ja EU:n tuella."
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/euroopan-suurin-akku-sähköisti-pikkukylän-saksassa-1.74092?localLinksEnabled=false
Aika massiivinen tekele.
"Korealaisen LG-elektroniikkayhtiön valmistama akku sijoitetaan 30 kertaa 17 metrin suuruiseen halliin kylän tuulivoimapuiston viereen. Akun hinta on 13 miljoonaa euroa. Investoinnista 40 prosenttia katetaan Brandenburgin osavaltion ja EU:n tuella."
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/euroopan-suurin-akku-sähköisti-pikkukylän-saksassa-1.74092?localLinksEnabled=false
Vastaukset 19
Vanhimmat
"Kylään rakennetaan Euroopan suurin akku, jonka kapasiteetti on 10 megawattia."
Mitähän tuolla tarkoitetaan? 10 MWh?
Jos noin, niin mikäli akku "tuottaa" joka päivä kapasiteettinsa verran sähköä, ja kestää 3650 latauskertaa, siis 10 vuotta, niin sen antaman sähkön hinta on n. 36 senttiä kilowattitunnilta. Ei siis kannattaisi ainakaan Suomessa.
Täsmällisemmillä tiedoilla saisi toki täsmällisemmän tuloksen, vaan koskapa mitkään tuulivoimayhtiötkään eivät tuollaisia ole Suomeen pystyttäneet, hinta ei voine olla kymmenesosaa edellä laskemastani. Jos vaikka akusto kestäisikin enemmän latauskertoja, siihen käytännössä menisi sitten pitempi aika, joka maksaisi investoinnin korkoina.
Kyllähän tuo akuston kustannus näyttää ylihintaiselta ja sitten sähkökin
vastaavasti tulee hintoihinsa.
Tuossa pikaisesti laskin että jos akkuvaraston tekisi tänne Suomeen
niillä hinnoilla joilla sain akut omaan sähköautoon niin akkukustannus
tekee vain 3,3 miljoonaa 10 megawattitunnin sähkövarastoon.
Tuollaisessa projektissa tulee mukaan monenlaista kätten päällepanijaa,
viisastelevia konsultteja sun muita sekaannusta aiheuttavaa rahastajaa,
ja niimpä 10 miljoonaa lisähintaa.
No tarvitaanhan akkujen lisäksi hinnakasta tehoelektroniikkaa sun muuta,
ja amiksen väkeä toteuttamaan sähkötyöt.
Toimittajareppanat eivät tajua tehon ja enrgian eroa. Ehkä siihen akkuun saadaan se 10 MWhsähköenergiaa, joka syntyy, kun vaikkapa yksi 3,3 MW:n tuulimylly pyörii täydellä teholla 3 tuntia. "Hirmunen" on siis sähkövarasto, mutta omiaanhan tuhlaavat siksi, että satunnaisenergiantuotannolla (tuuli aurinko) ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa tällainen megakallis energiavarastointi on ainoa mahdollisuus. Tuulivoiman kustannuksia siis koko roska.
Itävalta, Sveitsi ja vaikkapa Englanti on hoitanut säädettävyyttä tehokkaasti rakentamalla pumppuvoimaloita, kuten tämä Dinorwig Walesissa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dinorwig_Power_Station
Sen perässä on 6 kpl 300 MW:n vesiturbiineja (uusin Olkiluodon ydinvoimala on 1500 MW, mutta vanhat paljon vähemmän)). Aika rapsakahti lähtee siitä sähköä, jos kelit tyyntyvät tai joku iso laitos putoaa verkosta.
Suomeenkin piti Vaarunvuorelle tulla tuomoinen laitos, mutta vihreät estivät senkin hankkeen, kuten kaikki järkevät asiat. Sähkö tulee töpseleistä ja se on heidän käsityksensä maksimi näistä energia- asioista -valitettavasti.
Toimittajareppanat eivät tajua tehon ja enrgian eroa. Ehkä siihen akkuun saadaan se 10 MWhsähköenergiaa, joka syntyy, kun vaikkapa yksi 3,3 MW:n tuulimylly pyörii täydellä teholla 3 tuntia. "Hirmunen" on siis sähkövarasto, mutta omiaanhan tuhlaavat siksi, että satunnaisenergiantuotannolla (tuuli aurinko) ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa tällainen megakallis energiavarastointi on ainoa mahdollisuus. Tuulivoiman kustannuksia siis koko roska.
Itävalta, Sveitsi ja vaikkapa Englanti on hoitanut säädettävyyttä tehokkaasti rakentamalla pumppuvoimaloita, kuten tämä Dinorwig Walesissa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dinorwig_Power_Station
Sen perässä on 6 kpl 300 MW:n vesiturbiineja (uusin Olkiluodon ydinvoimala on 1500 MW, mutta vanhat paljon vähemmän)). Aika rapsakahti lähtee siitä sähköä, jos kelit tyyntyvät tai joku iso laitos putoaa verkosta.
Suomeenkin piti Vaarunvuorelle tulla tuomoinen laitos, mutta vihreät estivät senkin hankkeen, kuten kaikki järkevät asiat. Sähkö tulee töpseleistä ja se on heidän käsityksensä maksimi näistä energia- asioista -valitettavasti.
Kun akkujen elinikä on sen 5-7 vuotta, niin mitäs sitten?
Ajatellaan, että Suomessa tehtäisiin ilmaston vuoksi 1000 vastaavaa akkulaitosta.
Mikä määrä ongelmajätettä niistä tulisi aina 5:n vuoden välein ja millä hinnalla ne hävittäisiin?
Entä jos samalla kaavalla joka maa maailmassa tekisi saman eli laitoksia olisi 1,4 miljonaa kpl.
Kestäiskö maailman ekologia sitä?
No johan ne rakensi siirtoverkon akkuun kun kylän sähköverkon piti olla omillaan, eli lataavat akun siirtoverkosta halvemmalla ja myyvät kalliimmalla biosähköhinnalla.
http://www.talouselama.fi/uutiset/kommentti saksalainen satu uusiutuvasta energiasta kuulostaa kauniilta mutta todellisuus on karmea/a2272279
Voi voi.
Tätä nämä viherhihhulit haluaa.
Kun homma tulee munille oikein kunnolla, niin alkaa piipitys "tarkoitus oli hyvä ja haluttiin huomiota luonnontilaan".
Paljonko on "30 kertaa 17 metrin suuruiseen halliin " tilavuudeltaan, eli montako tonnia siinä on päästötöntä Litiumia?
Kyseinen 10 megawattitunnin akkupaketti sisältää litiumia noin 800 kiloa.
Omassa sähkömopoautossa on noin kilo litiumia, jolla pääsee 120 kilometriä
kertalatauksella
Mitä sitten hirmuiseen halliin tulee, niin Kiinassa saavat sopimaan
5 MW tunnin paketin rekkaan ja missä hätä tulee niin eikun rekka paikalle.
Kaikki vuorikemian prosessit pyrkivät olemaan samantapaisia ja eipä
litiumin erottaminen merkittävää eroa tee energian kulutuksessa.
Akussa oleva litium on tallessa ja apinansuku voi kierrättää tätä
maailman tappiin.
Tuossa Saksan akussa on kyse LiFePo4 tyypistä joka kestää päälle
10 vuotta käyttöä, jonka jälkeen siinä on tallella alkuperäisestä
kapasiteetista noin 80 %
Näitä akkuja on ollut apinansuvun käytössä vasta noin 6 vuotta, ja
ei vielä osata sanoa kuinka pitkään ne kestävät.
Silloin kun ensimmäisiä tuli markkinoille, niin valmistaja varovasti
lupaili että 5 vuotta ne ainakin kestävät.
Tässä välillä on tapahtunut kaikenlaista edistystä ja eräs paha moka
valmistuksessa on poistunut kokonaan.
Nyt epäillään vahvasti että vasta jossain 20 -30 vuoden jälkeen kannattaa
akun litium panna uudelleen kiertoon.
Riippuu kyllä siitä miten rankassa käytössä akku on.
Rankassa autokäytössä jossa akku puretaan "tyhjäksi", löytyy akusta
2000 purkauskerran jälkeen vielä 80 % alkuperäisestä kapasiteetista.
Eipä muuta kuin pikkuisen lisää akkuja rinnalle ja entiset pelittää
vielä ainakin toisen puolen lisää.
Eipä tuo litiumin valmistaminen taida olla kovin ympäristöystävällistä:
"Litiummineraalit sisältävät tyypillisesti noin 1–3 painoprosenttia litiumia ja erityisesti spodumeenimalmi rikastetaan vaahdottamalla[9]. Tämän jälkeen mineraali liuotetaan rikkihappoon tai kuumennetaan kalsiumkarbonaatin kanssa ja muodostuva litiumsuola uutetaan vedellä tai käytetään ioninvaihtoprosessia. Ioninvaihtoprosessissa malmia kuumennetaan natrium- tai kaliumyhdisteen kanssa, jolloin muodostuu veteen liukenevia litiumyhdisteitä. Esimerkiksi kaliumsulfaattia käytettäessä muodostuu litiumsulfaattia. Ennen näitä prosesseja α-spodumeeni ja α-lepidoliitti muunnetaan kuumentamalla 1100 °C:n lämpötilassa hauraammiksi β-muodoikseen."
Veteen liukeneva litium käsitellään natriumkarbonaatilla, jolloin saadaan niukkaliukoista litiumkarbonaattia, joka reagoi suolahapon kanssa muodostaen litiumkloridia. Litiumkloridi sulatetaan ja sen joukkoon on lisätty kaliumkloridia sulamispisteen alentamiseksi. Tyypillisesti litiumkloridia on 45–55 painoprosenttia, jolloin seoksen sulamispiste on 400–460 °C. Sulaa metallikloridiseosta elektrolysoidaan sähkövirralla, jolloin litium pelkistyy metalliksi."
Jotain rotia Vaarunvuorelta.
Sen ajan ympäristöihmiset taistelivat luonnon puolesta kun nykypäivän vihreät haluavat tuhota luonnon pelastaessaan sitä.
http://personal.inet.fi/luonto/vaarun.vuori/
No olkaa puolestani apinan sukua ja pilatkaa luontonne litiumia
louhimalla, mutta elkää vikiskö.
Ympäristöystävällisempää olisi laittaa bensaa tankkiin jolloin ei tarvitsisi
kalenteria edetäkseen pelkän nopeusmittarin riittäessä.
http://www.theguardian.com/environment/2012/aug/07/china-rare-earth-village-pollution
Linkin artikkelin ongelmat eivät ole litiumista johtuvia.
Selvä piittaamattomuus on helposti hoidettavan ongelman takana,
- eikä kemian keinoin ratkaisemattomasta ongelmasta.
Kyse on kylläkin sähköautoihin sun muihin vekottimiin käytettävien
kestomagneettien valmistukseen tarvittavien raaka aineiden saamisesta.
Omasta sähköautosta ei noita magneetteja löydy lainkaan, koska sen
moottori on vanha kunnon tasavirtapeli.
Sähkömopostani kyllä moisia löytyy kilon verran.
Nyt on lisäksi kehitetty moottorityyppi joka ei tarvitse koko roskaa.
Japsit tekee jo niitä täyttä häkää.
Kivihiili on halpaa siitä syystä, ettei sen hinnassa ole ilmastokatastrofin, luonnon tuhoamisen ja ihmisen terveyden menetyksen hintaa: http://static.iltalehti.fi/ulkomaat/sumu1j0611MH_503_ul.jpg
Meinaako idiootti että ekomopoiluun, kinnretöintiin ja tuurirupelliin käytetyt luonnonvarat ovat päästöttömiä rupellisähkön ollessa ilmaista ja päästöntä?
Ihminen on maapallon loinen.
Jos edullinen ja nopeasti toimiva akku tulisi markkinoille, niithän varmaan lisättäisiin jokaiseen muuntamoon, jos ei pienempiinkin kohteisiin.
Nykyhinnoilla on edullisempaa rakentaa vaikka hake- tai pellettivoimaloita, joita hajasijoittelemalla ei sitten tarvita satsauksia verkon vahvistamiseen, joka tarve tulee, mikäli toisella puolella maata tuulee ja toisella tarvitaan sähköä.
Kuvastaa kuitenkin teknologian siitymistä Euroopasta toisaanne, ettei tuokaan akkuasema ollut tärkeimiltä osiltaan eurooppalainen. Vihreä aate on lyönyt pahasti juuri Euroopan teollisuutta.
Jos Saksassa on yksi kannattamaton akkuasema pystytetty, niin ei se koko konkurssissa kuitenkaan ole iso asia, jos tämän kustannuksista otetaan opiksi.
Mitenkä toimisi Sydneyn kokoisessa kaupungissa, asukkaita noin 4 miljoonaa. Tarvittaisiin 30769 akkua antamaan sähköä pelkästään asukkaille, businekeset päälle. Yhden akun pinta-ala noin 510 m2. Tarvittaisiin aika paljon tilaa, jota ei ole helposti saatavilla. Taisi olla taas yksi niitä AGW hörhöjen aivopieruja.
Tuohon vielä lisäksi ne 74 ropelia yhtä akkua kohti ja aurinkopalneeleita ja biokaasuvoimaloita.
Kuulostaa miellyttävltä paikalta asua, ja kalliilta myös.
Kuinka suuren alan pelkästään nuo 2 276 906 tuulivoimalaa vaatii?
Ja kuka tuon maksaisi? Veronmaksajat? Saattaisi veronmaksajat äkkiä äänestää jaloillaan ja muuttaa naapurikaupunkiin, jossa energia-asiat hoidetaan edullisella kivihiilellä, tai puhtaalla ydinvoimalla.