yhdyssana

Lisään vielä. En ole koskaan kuullut tätä sanaa taivutettavan : vanhapiialle, vanhapiiaksi jne. Näin se ilmeisesti pitäisi sääntöjen mukaan kai mennä, mutta en vain ole ikinä kuullut sitä sanaa noin taivutettuna. Kyllä aina sanotaan niin että molemmat sanat taipuu ja myös kirjoitetaan yhteen.

Sinulla on käytössäsi aivan vääriä yhdyssanasääntöjä:

http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=386

Piia on ollut suosittu etunimi, maastamme löytyy VRK:n tilastojen mukaan kahdeksatta tuhatta nimenkantajaa. Nimi on ollut suosiossa lähinnä vuosien 1960–2000 välisenä aikana, joten valtaosaa Piioista ei voine pitää vielä vanhoinakaan.

Kolkuttaako omatuntoasi?

Olet oppinut tai keksinyt väärän yhdyssanasäännön, ja nyt ihmettelet, kun todellisuus ei vastaakaan sitä.

Yleispätevin yhdyssanasääntö on, että sanaliitossa kummankin osan alkutavulla on pääpaino, kun taas yhdyssanassa jälkiosan alkutavulla on vain sivupaino.

Tähänkin sääntöön on koko joukko poikkeuksia. Syynä on lähinnä se, että kielen sääntöihin on otettu joitakin muodollisia periaatteita, joilla kirjoitusasua on pyritty yhtenäistämään. Mutta useimpiin tapauksiin painotussääntö on riittävä. Tosin sen soveltaminen edellyttää, että osaa puhua suomea oikein...

Kyllä aloittajan mainitsema sääntö oli kansakoulussa 50-luvulla ihan yleinen. Olen sen itsekin sieltä sisäistänyt.
Täällä nykynuoriso ei vaan tunne entisiä oppeja, vaan uskoo ja käyttää kaikkia hassuja uusia temppuja, mitä nuoremmat kielikellojen ja oppikirjojen tekijät tekoviisaina ja julkisuudenkipeinä esittävät totena kaikkine teennäisyyksineen.

Korpelan mainitsema painotussääntö täytynee olla tuoreudessaan vasta tältä vuosikymmeneltä. Tai juuri itse keksitty? Se sekottaa ja romuttaa kaikki vanhat säännöt kokonaan. Ei hyvä.

Kyllä tuo aloittajan sääntö tepsi koulussa vielä 80-luvullakin, sen jälkeen en ole koulua käynyt, joten en tiedä, onko säännöt muuttuneet.

Ihan yleisesti neuvottiin, että jos ei tiedä, kirjoittaanko sanat yhteen vai erikseen, pitää ajatella, taipuuko molemmat vai vain jälkimmäinen sana. Jos vain jälkimmäinen taipuu, silloin kirjoitetaan yhteen.

Tuossa linkssä sanottiin muodon "isosiskolle" olevan uudempi malli. Ohhoh, kyllä minä vaan olen pienestä asti kuullut sanottavan "isosiskolle, isosiskoa, isosiskon..." jne samalla lailla kuin "isoveljen, isoveljelle, isoveljeä..."

Mutta ei tuo vanha perussääntö tosiaan ihan kaikissa tapauksissa päde. Onhan esim. lukusanat, kuten vaikkapa "kaksikymmentä." Ei todellakaan kirjoiteta, että kahden kymmenen vuoden kuluttua. Yhteen ne sanat kirjoitetaan, vaikka molemmat sanat taipuvat.

Tuo painotussääntö on kyllä aika hankala. Eivät kaikki välttämättä edes tunnista sanojen painotuksia, sen huomaa vasta vaikkapa ulkomaalaisen puheesta.