Miksi mitään on?

Useimmista ihmisistä tuntuu luontevammalta, ettei mitään olisi koskaan missään, kuin että on tai on syntynyt maailmankaikkeus. Tietysti ihmisen käsityskyky on syntynyt evoluution mukana, eikä tällä asialla ole mitään virkaa geenialleelien runsastumisen kannalta.

Mutta asia kuitenkin vaivaa monia. Voisiko kuvitella, että joskus löytyisi ratkaisu tai osoitettaisiin kysymys väärin asetetuksi?
11177
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Tuo otsikon kysymys on aika hyvä... Tai hyvästä tiedä mutta aika aivot nyrjäyttävä. Muistan itse jo kymmeniä vuosia sitten lapsena miettineeni samalla tapaa, miksi on olemassa mitään/ kaikki mitä on, ja jos ei olisi niin mitä v..... se ei mitään sitten on/olisi.

Alkuräjähdyksen kanssa (kuulemma) sama juttu. Se ei tapahtunut missään tyhjässä "ei missään" tilassa, missään suurella pimeällä tyhjällä näyttämöllä, vaan kaikkeus vaan alkoi ajanlaskunsa. Kyllä on v.... vaikee yrittää kuvitella tuota että mitä se "ei mitään" on minne putkahtaa se jokin joka vasta on jotakin.

Äänestä

Eikös Rannanjärvi tokaissut ennen . Kukkaan ei oo mikkään !

Äänestä

Vastausta tuskin koskaan saadaan kysymykseesi, koska kysymyksesi ei käsittele sitä, jota tiede kykenee käsittelemään. Tiede voi tutkia ainoastaan maailmankaikkeuttamme. Miksi maailmankaikkeus on -kysymys koskee sellaista, joka on maailmankaikkeutemme ulkopuolella. Jotain, joka olisi ajan, aineen, energian, niitä säätelevien luonnonlakien ja kaiken havaintomaailmamme ulkopuolella.

Kysymykseen voidaan antaa vain erilaisia arvauksia, mutta vastausta, joka perustusi mihinkään faktaan emme voi saada.

Vaikka maailmankaikkeus tuntuu ehkä ihmisen älyn perusteella epätodennäköiseltä tai jopa mahdottomalta, sillä ei ole merkitystä, koska maailmankaikkeus on kuitenkin olemassa ja tutkittavissa. Saamme menetelmien kehittyessä ja uusien oivallusten avulla siitä yhä enemmän selville. Miksi maailmankaikkeuden synty tuntuu oudolle, on osoitus lähinnä vain siitä, että tämä lajimme ei ole kovin älykäs. Olemme kehittyneet oivaltaviksi metsästäjä-keräilijöiksi, emme maailmankaikkeuden tai ajan ulottuvuuden ymmärtäjiksi, emmekä ainakaan jonkun mahdollisen maailmankaikkeutemme ulkopuolisen oivaltajiksi.

Kysymys ei siis ole väärä. Se vain ei ole kysymys joka käsittelisi tätä maailmankaikkeutamme, sitä jota tiede voi tutkia. Kysymys on vastaava kuin vaikka kysymys Jumalan hiusten väristä tai tonttujen tai keijukaisten ikäjakaumasta. Noihin voi vastailla ja arvailla, mutta tiede ei siihen koskaan kykene. Vastailut ovat teologian, taiteen, viihteen tai huumorin alaa.

Äänestä
  • Kiitos, kosmologisti. Näin minäkin olen ajatellut. On aivan selvä, ettei se ole tieteellinen kysymys.

    Äänestä

Vastaus tuohon kysymykseen on ollut olemassa jo tuhansua vuosia uskonnoissa. Ei ole mahdollista että olisi "ei mitään", koska jos se olisi, niin se ei olisi "ei mitään".

Tämä "ei mitään" olisi myös "kaikki" samalla kun se olisi "ei mitään", koska se olisi kaikki mitä on olemassa. "Ei mitään" on paradoksaalinen "olemassaolo", kuten uskonnot selittävät, ja tämän takia siitä syntyy tietoisuutta (olemassaolo) ja materiaa. Tiede on todistanut että materia on yli 99.9% (100%) tyhjyyttä.

Äänestä
  • Johan oli sekavaa jupinaa.

    Äänestä

  • iug08ygy8 kirjoitti:

    Johan oli sekavaa jupinaa.

    Minusta taas tuo oli harvinaisen selkeästi kiteytetty. Jos asioita miettii riittävän pitkään, niin tuo on ainoa johtopäätös, johon voi ihmisaivoilla päätyä.

    Äänestä

  • Acedia kirjoitti:

    Minusta taas tuo oli harvinaisen selkeästi kiteytetty. Jos asioita miettii riittävän pitkään, niin tuo on ainoa johtopäätös, johon voi ihmisaivoilla päätyä.

    Kyökkifilosofiaa.

    Äänestä

Minusta tuohon on aivan looginen vastaus. Ensin on kuitenkin määriteltävä että mitä on tietoisuus.
Paras määritelmä tietoisuudelle on seuraava, Tietoisuus on universumin informaation polttopiste, määritelmään sisältyy automaattisesti toteamus että minä/yksilö käsitys on harhaa koska yksin tyhjässä avaruudessa ei voisi tietää edes olevansa olemassa.
Edellinen määritelmä on melkoista fysikaalista faktaa että myös monen filosofian päätepiste.
"mitään on siis olemassa" koska universumista on tietoinen olemassaolostaan, tietoisuus=universumi, fakta.

Seuraava asia mikä pitää määritellä on,, mitä on todellisuus.
Mitä on todellisuus? onko todellisuus vain tämä hetki kun elää ja kokee? vai jotain muuta.
Minusta todellisuus on muuta ja isompaa ja suurempaa kuin hetki jonka elämässä kokee, todellisuus voi olla vain kaikki universumin tapahtumat yhteensä, eli mitään ei ole syntynyt mistään, ihmisen aikakäsityksen ulkopuolella universumi on olemassa yhtä aikaa, muuttumattomana,

Täydellisen logiikan mukaan siis universumin tulevaisuus ja menneisyys on universumin joka vaiheessa sama, täsmälleen sama, eli varmuudella voidaan sanoa että aivan tietynlainen tulevaisuus on jo olemassa, yhtä varmasti kun on muuttumaton menneisyys.

Mitä tämä on? se on ainakin selvää että minkäänlaista ns. valinnan vapautta ei ole olemassa millään missään.

Sitten vielä tämä lopuksi, tämäkin tapahtuma mitä kirjoitan on universumin todellisuutta ja siihen mahtuu se että millään ei välttämättä ole mitään merkitystä, zeniläiset ovat sanoneet, "mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole niin kovin tärkeää, yhdyn tähän toteamalla että varmaankin tyhjyys on ainoa kuviteltavissa asia johon ei voi koskan kyllästyä, tai sitten universumin tulevaisuudessa tai siis universumissa on jotain jännää jota emme vielä tiedä)

Äänestä

Tämä lienee lähinnä filosofinen kysymys.

Jotta voi ylipäänsä asettaa minkäänlaisen kysymyksen, pitää olla jotain. Jollei olisi mitään, kukaan ei olisi kysymässä.

Niinpä vastaus kysymykseen miksi mitään on, kuuluu: Siksi että on (olemassa).

Äänestä
  • "Laskee", filosofiset vastaukset ovat kehnoja, akuankkatasoa. Niin tämäkin.

    Miksi kysyin? No, tietysti siksi.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


firdawsi kirjoitti:

Useimmista ihmisistä tuntuu luontevammalta, ettei mitään olisi koskaan missään, kuin että on tai on syntynyt maailmankaikkeus. Tietysti ihmisen käsityskyky on syntynyt evoluution mukana, eikä tällä asialla ole mitään virkaa geenialleelien runsastumisen kannalta.

Mutta asia kuitenkin vaivaa monia. Voisiko kuvitella, että joskus löytyisi ratkaisu tai osoitettaisiin kysymys väärin asetetuksi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu