Kun liitetään perään -Suomi, vain itä, etelä ja länsi ovat perusmuodossa, muut muuttuu, pohjoinen > pohjois, koillinen > koillis, kaakko > kaakkois, lounas > lounais, luode > luoteis. Mistä moinen käytäntö lähtenyt, hankalaa ulkomaalaisillekin ja miksi sitten ei kaikkia ilmansuuntia ole muutettu. Samalla tavalla muuttuu monet muutkin sanat, ainakin värit.
Ilmansuunnat perusmuodossa
miksi ei
7460
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pitäisi kai kysyä itseltään syylliseltä.
Tässä on kaksi eri kysymystä: 1) Miksi joistakin sanoista käytetään yhdyssanan alkuosana eri muotoa kuin muuten? 2) Miksi joidenkin ilmansuuntien (kaakko, lounas, luode) ei käytetä yhdyssanojen alkuosana, vaan niiden tilalla käytetään näiden nimien adjektiivijohdoksia (yhdyssanamuodossa)?
Ensimmäisen kysymyksen vastaus on, että yhdyssanamuodot johtuvat useista eri syistä, kuten sanojen liitoskohdissa tapahtuvista äänneilmiöistä, mutta myös muunlaisesta vaihtelusta. Erityisesti -nen-loppuisten sanojen -s-loppuiset yhdyssanamuodot (kuten pohjoinen : pohjois-) johtunevat siitä, että näissä sanoissa on sekaantunut kaksi eri alkuperää olevaa päätettä. Yhdyssanamuoto on niissä itse asiassa sanan taivutusvartalo loppuvokaalinsa menettäneenä, vrt. pohjoinen : pohjoise|n : pohjoise|ssa : pohjois|ta, joten kysymys onkin oikeastaan siitä, mistä on tullut poikkeuksellinen -nen-loppuinen yksikön nominatiivi. Tästä ei taida olla edes hyviä arvauksia.
Toiseen kysymykseen ei ehkä voi sanoa muuta kuin että ilmansuuntien nimet ovat kehittyneet toisistaan aika riippumatta ja ovat suhteellisen myöhään muodostuneet täsmällisiksi kompassisuuntien nimiksi. Erillisen kehityksen takia ne myös käyttäytyvät eri tavoin yhdyssanoissa. Joo, ei ole kaksinen selitys.
No, paras tähän asti.
Tuli mieleen, että olisiko pääilmansuunnat tärkeimpinä perusmuodossa ja väli-ilmansuunnat vähemmän tärkeinä adjektiivijohdoksina, pohjoinen siinäkin poikkeus.
Tuolta löytyikin selitystä sanojen alkuperälle.
"Ilmansuunnista koillinen, itä, lounas, luode ja mahdollisesti myös länsi ovat saaneet nimensä auringon liikkeen ja sijainnin perusteella. Koillisesta näkyy aamun koi, aurinko itää idästä, länttää eli "litistyy" länteen ikään kuin kaarevaa taivaan kantta seuraten, ja lopulta luodaan eli lasketaan luoteeseen. Lounas voi merkitä keskipäivää, eli aikaa, jolloin aurinko on korkeimmillaan. Lõuna on viron kielessä etelän nimitys. Suomen sana etelä tulee joko siitä että sillä suunnalla on talon eteinen, tai siitä, että siellä on hyvin etäällä maailman reuna."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmansuunta
Wikipedian etymologiat kannattaa jättää omaan arvoonsa. Kuka tahansa voi kirjoittaa sinne sepittelemiään juttuja ja usein kirjoittaakin. Ja vaikka heittää sekaan jotain jostain lukemaansa, toki yleensä vähän väärin ymmärrettynä.
Suomen kielen sanojen etymologioista on tehty oikeita tutkimuksia. Yleistajuisesti niitä on kuvattu kirjassa "Nykysuomen etymologinen sanakirja".
Lähteet
Erkki Itkonen (toim.): Suomen sanojen alkuperä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992-2000. ISBN 951-717-692-9.
Oletko tarkistanut, mitä Itkosen kirjassa oikeasti sanotaan? Ja mikä siellä esitetään perusteltuna käsityksenä, mikä mahdollisena arveluna, mikä taas vain mahdottomana. Todellisuudessa esimerkiksi länsi-sanan alkuperästä ei ole esitetty mitään epävarmaa arvelua parempaa. Jopa Wikipedian muissa ”artikkeleissa” sanotaan tämä, katsopa vaikka http://fi.wikipedia.org/wiki/Länsi
Esitetty kysymys ei muuten lainkaan koskenut ilmansuuntien nimiä sinänsä, vaan sitä, miksi nimet esiintyvät eri muodoissa eri tavoilla. Se, että sanotaan Länsi-Suomi eikä Läntis-Suomi, ei riipu siitä, mistä sana ”länsi” on peräisin.
Siksihän se onkin kerrottu arveluna. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää vaiko pikemminkin halu vähätellä wikipediaa perustettomasti.
Voihan sitä kertoa muutakin kuin kysytty ja useinkin asiat liittyy toisiinsa.