Erikoinen paikannimi

Minäpä tässä

Havaintojeni mukaan Päijänteen vesistön latvoilla, kuten pohjoisessa Keski-Suomessa ja Ylä-Savoon kuuluvien Keiteleen ja Pielaveden kuntien alueilla esiintyy "kennää" sanaa paikannimissä. Tiedänpä Ylä-Savosta kaksi maatilan nimeä, jotka ovat "Kennää". Äänekoskella taitaa olla Kotakennäänsalmi. Maastokohtana kyse lienee jonkinlaisesta kumpareesta.

Jos nämä yksitavuiset sanat jätetään pois laskuista, eipä taida suomen kielessä olla monta muuta kahteen ä-kirjaimeen päättyvää nimisanaa tämän "kennään" lisäksi.

Kuinkahan suurella alueella kyseistä sanaa esiintyy ja mikähän lienee sen etymologia?

13

2430

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kennään on genetiivimuoto, nominatiivi on kennäs, ei kennää (vrt. kunnas, kunnaan).

      Kennäs on Nykysuomen sanakirjan mukaan murresana, joka merkitsee pientä kumpua, kohoamaa maastossa, kumparetta, töyryä.

      • Minäpä tässä

        "...nominatiivi on kennäs, ei kennää..."

        Saattaa näin olla, mutta paikannimenä sitä esiintyy muodossa kennää. Kotipaikaltani noin kymmenen kilometrin päässä on ensimmäinen Kennää.

        Ehkä siitä lopusta on se s-tipahtanut ajan mittaan pois, kun nimeä on puhekielessä käytetty nominatiivia enemmän muiden sijamuotojen mukaisesti.

        Pitäisi jostakin peruskartalta katsoa, onko siellä Äänekoskella Kotakennäs vai Kotakennää, kun siellä on se Kotakennäänsalmi.


      • Onhan näitä

        Kunnans, kynnäs, kennäs.


      • Minäpä tässä kirjoitti:

        "...nominatiivi on kennäs, ei kennää..."

        Saattaa näin olla, mutta paikannimenä sitä esiintyy muodossa kennää. Kotipaikaltani noin kymmenen kilometrin päässä on ensimmäinen Kennää.

        Ehkä siitä lopusta on se s-tipahtanut ajan mittaan pois, kun nimeä on puhekielessä käytetty nominatiivia enemmän muiden sijamuotojen mukaisesti.

        Pitäisi jostakin peruskartalta katsoa, onko siellä Äänekoskella Kotakennäs vai Kotakennää, kun siellä on se Kotakennäänsalmi.

        Mitäpä jos googlaisit "kotakennäs"?


      • Minäpä tässä kirjoitti:

        "...nominatiivi on kennäs, ei kennää..."

        Saattaa näin olla, mutta paikannimenä sitä esiintyy muodossa kennää. Kotipaikaltani noin kymmenen kilometrin päässä on ensimmäinen Kennää.

        Ehkä siitä lopusta on se s-tipahtanut ajan mittaan pois, kun nimeä on puhekielessä käytetty nominatiivia enemmän muiden sijamuotojen mukaisesti.

        Pitäisi jostakin peruskartalta katsoa, onko siellä Äänekoskella Kotakennäs vai Kotakennää, kun siellä on se Kotakennäänsalmi.

        Suomen murteiden sanakirjasta on netissä osa, joka kattaa sanat kala–käävätä: http://scripta.kotus.fi/sms/

        Se tuntee kennäs-sanalle lukuisia muunnelmia, mutta ei muotoa ”kennää”. On tietysti mahdollista, että aineiston kerääminen ja käsittely ei ole ollut tarpeeksi tarkkaa. Todennäköisemmältä kuitenkin tuntuu, että kyseessä ei varsinaisesti ole murremuoto, vaan murresanaan perustuva, mahdollisesti sanan väärintulkintaan perustuva nimi.

        Kyse ei liene siitä, että s-loppu olisi pudonnut pois. Siitähän syntyisi muoto ”kennä”, jota esiintyykin. Pikemminkin kyseessä on eräänlainen takaperoismuodoste. Koska kennäs-sanasta esiintyy varmaankin enemmän muita muotoja kuin nominatiivia, on jossain vaiheessa tulkittu, että ”kennään”, ”kennäällä” jne. ovatkin sanan ”kennää” muotoja (vrt. vapaa : vapaan jne.).


      • Minäpä tässä
        Onhan näitä kirjoitti:

        Kunnans, kynnäs, kennäs.

        " Pikemminkin kyseessä on eräänlainen takaperoismuodoste."


        Joo, tätä minäkin aloin ajatella. Tarkastin kotiseutuni peruskartasta ja kyllä siellä tilannimenä esiintyy "Kennää".

        Ei tämä ole ainoa laatuaan, sillä erään alun perin Kaleton-nimisen lammen rannalla sijaitsevasta talosta käytetään niin kansankielessä, kuin peruskartassakin muotoa Kalettoma. Kun ollaan ensin käyty Kalettomalla heinänteossa tai laiduntamassa, niin sitten sinne rakennetun talon nimeksi on sijamuodon mukaisesti tullut Kalettoma, eikä enää Kaleton (kalaton).

        Sitten on lähialueen peruskartalla myös Huuha-niminen maastokohta. Kun ollaan käyty huuhdalla, on sekin paikannimi sitten muuttunut omituiseen muotoon, tai kartantekijä ei ole huomannut lähteensä virhettä korjata.


      • 2+9
        Minäpä tässä kirjoitti:

        "...nominatiivi on kennäs, ei kennää..."

        Saattaa näin olla, mutta paikannimenä sitä esiintyy muodossa kennää. Kotipaikaltani noin kymmenen kilometrin päässä on ensimmäinen Kennää.

        Ehkä siitä lopusta on se s-tipahtanut ajan mittaan pois, kun nimeä on puhekielessä käytetty nominatiivia enemmän muiden sijamuotojen mukaisesti.

        Pitäisi jostakin peruskartalta katsoa, onko siellä Äänekoskella Kotakennäs vai Kotakennää, kun siellä on se Kotakennäänsalmi.

        "Pitäisi jostakin peruskartalta katsoa, onko siellä Äänekoskella Kotakennäs vai Kotakennää, kun siellä on se Kotakennäänsalmi"

        Kotakennäs siellä näyttää olevan.


      • ....,,,
        Minäpä tässä kirjoitti:

        " Pikemminkin kyseessä on eräänlainen takaperoismuodoste."


        Joo, tätä minäkin aloin ajatella. Tarkastin kotiseutuni peruskartasta ja kyllä siellä tilannimenä esiintyy "Kennää".

        Ei tämä ole ainoa laatuaan, sillä erään alun perin Kaleton-nimisen lammen rannalla sijaitsevasta talosta käytetään niin kansankielessä, kuin peruskartassakin muotoa Kalettoma. Kun ollaan ensin käyty Kalettomalla heinänteossa tai laiduntamassa, niin sitten sinne rakennetun talon nimeksi on sijamuodon mukaisesti tullut Kalettoma, eikä enää Kaleton (kalaton).

        Sitten on lähialueen peruskartalla myös Huuha-niminen maastokohta. Kun ollaan käyty huuhdalla, on sekin paikannimi sitten muuttunut omituiseen muotoon, tai kartantekijä ei ole huomannut lähteensä virhettä korjata.

        Karttapaikka löytää kaksi Kalettoma-nimistä taloa, ja seitsemän Kaleton-nimistä.


      • Jaakkimanjuurinen
        Minäpä tässä kirjoitti:

        " Pikemminkin kyseessä on eräänlainen takaperoismuodoste."


        Joo, tätä minäkin aloin ajatella. Tarkastin kotiseutuni peruskartasta ja kyllä siellä tilannimenä esiintyy "Kennää".

        Ei tämä ole ainoa laatuaan, sillä erään alun perin Kaleton-nimisen lammen rannalla sijaitsevasta talosta käytetään niin kansankielessä, kuin peruskartassakin muotoa Kalettoma. Kun ollaan ensin käyty Kalettomalla heinänteossa tai laiduntamassa, niin sitten sinne rakennetun talon nimeksi on sijamuodon mukaisesti tullut Kalettoma, eikä enää Kaleton (kalaton).

        Sitten on lähialueen peruskartalla myös Huuha-niminen maastokohta. Kun ollaan käyty huuhdalla, on sekin paikannimi sitten muuttunut omituiseen muotoon, tai kartantekijä ei ole huomannut lähteensä virhettä korjata.

        Luovutetun Karjalan Jaakkimassa on tai oli myös Huuhanmäki. En tiedä, ovatko venäläiset kääntäneet Huuhanmäen omalle kielelleen. Paljon väkeä ei siellä asu eikä synny enää venäläisten toimesta.


      • A vot
        Minäpä tässä kirjoitti:

        " Pikemminkin kyseessä on eräänlainen takaperoismuodoste."


        Joo, tätä minäkin aloin ajatella. Tarkastin kotiseutuni peruskartasta ja kyllä siellä tilannimenä esiintyy "Kennää".

        Ei tämä ole ainoa laatuaan, sillä erään alun perin Kaleton-nimisen lammen rannalla sijaitsevasta talosta käytetään niin kansankielessä, kuin peruskartassakin muotoa Kalettoma. Kun ollaan ensin käyty Kalettomalla heinänteossa tai laiduntamassa, niin sitten sinne rakennetun talon nimeksi on sijamuodon mukaisesti tullut Kalettoma, eikä enää Kaleton (kalaton).

        Sitten on lähialueen peruskartalla myös Huuha-niminen maastokohta. Kun ollaan käyty huuhdalla, on sekin paikannimi sitten muuttunut omituiseen muotoon, tai kartantekijä ei ole huomannut lähteensä virhettä korjata.

        Tarkitsin Jaakkiman Huuhanmäen kirjoitusasuan. Kyllä sanotaan Huuhanmäki vielä, mutta kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla.


      • Minäpä tässä
        Jaakkimanjuurinen kirjoitti:

        Luovutetun Karjalan Jaakkimassa on tai oli myös Huuhanmäki. En tiedä, ovatko venäläiset kääntäneet Huuhanmäen omalle kielelleen. Paljon väkeä ei siellä asu eikä synny enää venäläisten toimesta.

        "Luovutetun Karjalan Jaakkimassa on tai oli myös Huuhanmäki."

        Joo, onhan näitä tässä muodossa paljonkin näitä "huuhta" nimen murteellisia taivutuksia paikanniminä , joka kirjakielen mukaan kai pitäisi olla muodossa "huuhdan". Koko "huuhta"- sanahan on länsimurteissa yhdellä u-kirjaimella ja aikalaisen tavan mukaan juuri tämä länsimurteinen "huhta"- muoto on (jälleen kerran) hyväksytty kirjakieleen; siis siitäkin huolimatta, että kyseinen kaskeamismuoto on ollut leimallisesti itäsuomalaisten viljelytapa.

        Meilläpäin vain tämä "huuhta"- sanasta käytetty murteellinen sijamuoto "huuhan" on päässyt jonkin virhetulkinnan tuloksena pujahtamaan karttalehdelle siten, että genetiivistä on johdettu nominatiivi merkitsemällä paikannimeksi koominen "Huuha"-muoto.


    • Qntelija

      >eipä taida suomen kielessä olla monta muuta kahteen
      >ä-kirjaimeen päättyvää nimisanaa tämän "kennään" lisäksi.

      Kansalaisen karttapaikka tuntee Äikää-nimisen talon (tilan) Rautjärveltä ja Loimaalta. VRK:n nimipalvelu tietää 131 suomalaista sukunimen Äikää kantajaksi.

      Tauno Äikää oli aikanaan nimekäs urkutaiteilija. Pianokin oli hänelle tuttu instrumentti ja Äikää toimi muun muassa laulaja Sulo Saaritsin säestäjänä kouluihin suuntautuneilla konserttikiertueilla.

      Kun parivaljakko Saarits-Äikää oli 1960-luvulla jälleen kerran esiintymässä koulussamme, tuumasi muuan luokkakaverini:

      ”Mennäänpäs kuuntelemaan. kuinka Tauno äikää ja Sulo mäikää!”

    • 11+14

      Häijää, Hyvinkää, Sälinkää.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Persujen mukaan rasismi on huumoria

      Vaan kun koomikko kutsui Halla-ahoa fasistiksi, niin piti haastaa oikeuteen. Mihin se huumorinitaju yhtäkkiä hävisi? ⠀
      Maailman menoa
      249
      6438
    2. Rasismia kaikkialla näkevät ovat Suomen tyhmimpiä ihmisiä

      ja monillahan kuluu myös mielialalääkkeitä, eli päässä on ongelmia. Mutta he eivät tajua kuinka paljon ja ihan todellis
      Maailman menoa
      196
      5986
    3. Ei kahta sanaa etteikö Petteri Orpo hyväksy rasismia

      Koska jatkaa hallituksessa rasistisen perussuomalaisiksi itseään kutsuvan puolueen kanssa. Se on Petteri Orpon arvomaai
      Maailman menoa
      21
      5547
    4. Mitkäs nuorisoporukat ovat toisia nuoria ryöstelleet (selvää rassismia)

      No poliisi kertoo, että maahanmuuttajataustaisia ovat, ja isot porukat sillä yhden suomalaisen uhrin kimpussa on ollut j
      Maailman menoa
      121
      4293
    5. Hallitus on kaadettava ja Orpon on erottava

      Mikään muu hallitus ei ole oman elämäni aikana tuhonnut näin paljon tämän maan taloutta ja työllisyyttä sekä suomen main
      Maailman menoa
      143
      3543
    6. Lasse Lehtonen vaatii persuja pyytämään anteeksi aasialaisilta

      Persut ova romahduttaneet Suomen maakuvan parissa päivässä negatiiviseksi rasismillaan ja se alkaa vaikuttamaan jo Suome
      Maailman menoa
      130
      3353
    7. HS 12/25 kysely: persut romahti, demarit raketoi

      Kyyti on kylmää persuleirissä, saattaa vetää siellä silmätkin viirulleen. Sen sijaan SDP:n puoluetoimistolla voidaan pok
      Maailman menoa
      23
      3056
    8. Töppö-persut ovat todella tyhmiä

      sen kertoo tämäkin avaus: "Persujen suosio vain laskee" Töppö-persu vaan unohtaa, että ennen tätä galluppia persujen kan
      Maailman menoa
      8
      2512
    9. Rasismi rapauttaa Suomen mainetta ja hallituksen hiljaisuus pahentaa vahinkoa

      Finnairin viesti Japanista on pysäyttävä: suomalaisen politiikan rasismikohut heijastuvat suoraan matkustuspäätöksiin ja
      Maailman menoa
      274
      2497
    10. Lasse Lehtonen palasi ambulanssilennolla Suomeen

      Nyt on syytä lopettaa irvailu.
      Maailman menoa
      138
      2347
    Aihe