Heippa,
Tietääkö joku, mitä alkuperää "rausku"-sanan arvellaan olevan?
Muistaakseni sana puuttuu Häkkisen sanakirjasta (jonka omistan mutta ei ole lähettyvilläni juuri nyt). "rausku" muistuttaa vastaavaa ruotsin sanaa "rocka", mutta tietääkseni ruotsin "-cka" ei voi kehittyä suomen "-sku":ksi, ellei “-sku” olisi pääte, joka liitettiin myöhemmin “rocka”-sanan vartaloon.
Mahdollista on myös, että "rausku" juontuisi jotenkin "raukea"/"raukaista"-sanoista (rauskua voisi ehkä kuvata "raukeannäköiseksi"), mutta tässäkin tapauksessa pääte “-sku" jäisi selitettäväksi.
Kiitos tiedostanne
"rausku"-sanan alkuperä
5
391
Vastaukset 5
Ei tosiaan ole Häkkisen sanakirjassa. Joutaisiko joku katsomaan Suomen sanojen alkuperä -kirjasta?
Äänteellinen kehitys rocka → rausku on tosiaan aika mahdoton, mutta suomen sana voisi olla lainaa jostain aiemmasta kielimuodosta. Ei kuitenkaan tunnu uskottavalta. Loppuosan äännekehitys olisi hyvin erikoista, ja vaikka poikkeuksellista kehitystä esiintyy, sen olettaminen on heikko selitys. Lisäksi yleensä vanhoissa lainoissa ruotsista au-yhtymä vastaa nykyruotsin pitkää ö:tä (jollaiseksi ruotsin vanhemman muodon au on kehittynyt), esimerkiksi haukka – hök, laukka ’sipuli’ – lök.
Fishbasen nimilistasta (esim. sivun http://www.fishbase.org/summary/5014 linkki ”Common names”) löytyy kyllä sanoja, jotka voisivat jotenkin liittyä suomen sanaan ”rausku”, kuten albanian ”raxhë” (x ääntyy suhuässänä) ja kroatian ”raža”. Monien kielten sanat ovat r-alkuisia, mutta suurelta osin se johtuu siitä, että ne perustuvat latinan sanaan ”raia” (”raja”), jonka alkuperä on tuntematon.
Saksan ”Roche” perustuu muinaissaksan muotoon ”reohha”, jossa on samaa rakennetta kuin sanassa ”rausku”, mutta äänteellinen etäisyys on melkoinen.
Virosta ei ole apua: ”rai” on mitä ilmeisimmin peräisin latinasta jotain kautta.
Äänteellisesti ”rausku” voisi olla ihan omaperäinen sana ja olla alkuperältään onomatopoeettinen, vrt. sanaan ”rousku”. Rausk-alkuiset muut sanat viittaavat kuitenkin sellaisiin ilmiöihin, joita on vaikea yhdistää rauskuihin merkitykseltään. Onomatopoeettisen selityksen mahdollisuutta heikentää sekin, että rauskuja ei ole Suomen vesillä eikä koko Itämeressä, joten on odotettavissa, että nimitys on lainasana.- Ray Rausku
Hyvällä tahdolla rausku-sanassa voi olla näkevinään jonkinlaista äänteellisen yhdenmukaisuuden häivähdystä englannin ray-sanan kanssa.
Minua ihmetyttää, miksi sama englannin sana merkitsee niin rauskua kuin sädettäkin.
Manta lienee yksi rauskulaji. 1950-luvun Pekka Lipposen ja Kalle-Kustaa Korkin radioseikkailuista (kirj. Outsider eli Aarne Haapakoski) jäi jotenkin mieleen Pekan exä, ”Hirmuinen Manta”. Muistaakseni tuo pahansisuinen nainen oli oikealta nimeltään Mandi Kakkinen.
Olen kerran eläessäni päässyt snorklailemaan erään laguunin tiettyyn kohtaan, jossa piti useinkin olla nähtävissä rauskuja – vieläpä turisteja kohtaan ystävällismielisiä – mutta sillä kertaa otukkeet eivät suvainneet tulla tervehtimään. Sain tyytyä kristallinkirkkaassa vedessä korallien seassa uiskenteleviin kaikenkirjaviin ”akvaariokaloihin”, mikä ei ollut ihan vähäinen elämys sekään.
Sijainti 16° 26′ 40″ S, 151° 45′ 5″ W tai jotain sinne päin. - 0+0
Voiko rausku jotenkin tulla ruotsin "brosk" sanasta? Brosk = rusto. Rauskut kun kuuluvat rustokaloihin.
- Ray Rausku
Ääni teoriallesi!
Mielenkiintoinen teoria! Jos "brosk"-sanalla olisi eri ablaut-muoto *brausk-, tämä vastaisi melkein täydellisesti suomenkielistä "rausku". Muinaisruotsissa oli sana "brösker", mikä johtuisi *brausk-, mutta se tarkoittaa "haurasta", ei juuri "rustoa".
Olisi vielä tutkittava, miksi rauskut olisivat erityisesti liitettyjä rustoon, enemmän kuin muut ruustokalat, ja etsittävä muita esimerkkejä siitä, että rustokalaa kutsuttaisiin "rustoksi".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1051875
- 60810
Mikä on mielestäsi keskustelupalstan tarkoitus?
Tuolla toisessa ketjussa kävi ilmi jotain minkä itse koen hieman hassuksi. Nykypäivänä yllättävän moni ilmeisesti kokee,263765- 43724
Nyt aletaan terveydenhuollossa karsimaan "turhista" operaatioista
Eräitä toimia ei enää tehdä, vaan yritetään korvata halvemmilla. Nykyään esimerkiksi polven tähystysleikkaukset lähes l126679- 44561
- 37544
Ttp:llä kuontalot ojennukseen
Ttp n yrittäjä ilmoitti facessa, että ttp: n tiloihin tulee lokakuun eka vkl parturi. Se tulee parturoimaan vähävaraiste59469- 29459
Martinan naama Seiskan kannessa
Tekstinä: konkurssin karut taustat. Mitähän mahtaa vaikuttaa valmennuksiin, kun porukka lukee kuinka paljon imuroinut it108452