Joo, eli mulle on varmaan kehittymässä ko. sairaus. Eritoten homma on alkanut vaivaamaan sellaisten ihmisten kanssa joiden silmissä olen nolannut itseni. Nyt nää pelot on tallentunut mun subconscious mindiin ja ainakun pelottava kaveri tulee näkökenttään, niin saan kohtauksen, eli tärinää, pumpun tykytystä, ääni sortuu, adrenaliinipiikki. Kohtaus siis estää imagoni korjauksen ja näinhän se kierre on valmis. Sitten kun tää sairaus vielä leviää aivoissa kuin rutto, eli ensin pelkää yhtä tilannetta ja kohta onkin kusessa vähän väliä. Emmä varmaan lääkäriin jaksa mennä kuitenkaan... Kohtalotovereita?
Sosiaalisten tilanteiden pelko
mental
4975
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mitä vitun väliä sillä on? lopeta se muiden perseen nuoleminen. juuri sen takii oot paskat housussa, että mietit mitä muut funtsii susta. totuus on: että missään ei ole mitään hävettävää ja se on psykologiaa se!!
En minäkään aio lohduttaa Nyytiä muuten kuin sanomalla, että apua kyllä löytyy. Ongelma syntyy omassa päässäsi: jos kerran jonkun ihmisen näkeminen saa aikaa tuollaiset reaktiot, voit psyykata itsellesi yhtä hyvin toisenlaiset fiilikset. Jos jonkun näkeminen ja tilanteen muistaminen tuo nuo oireet, tee itsellesi uudet muistot, uudet näyt. Mene vaikka NLP-terapiaan tai tilaa aika SOS-keskuksesta psykolgilta. Älä pilaa elämääsi, päätä, että pääset ongelmasta mahdollisimman pian eroon.
Miksi sinä juuri meistä kaikista miljoonista muurahaisista olisit muita kummallisempi, huonompi tai parempi? Sinä olet ihan hyvä, siinä missä muutkin.
Äläkä missään nimessä ota itseesi Koviksen viestistä. Hänellä on paha ongelma. Hänekin pitäisi oivaltaa jotain elämästä(än).
Minusta Kovis sanoi kiertelemättä ja kaartelematta asian juuri niinkuin se on - koirat haukkuvat mutta karavaani kulkee. Kukaan ei ole parempi/huonompi kuin toisetkaan. Minäkin ajattelin ennen että olen idiootti ja kaikki näkevät sen, ja olin paskat housussa jos joku kysyi kelloa. Sitten oivalsin että kun en itsekään muista kaikkea mitä muut sanoo (ja mitä ehkä itse häpeävät jälkeenpäin), niin eikö se tarkoita että muutkaan eivät välttämättä muista mitä olet "mokaillut"?
Sinun tilanteesi vaikuttaa siltä, että arvelisin sinulla olevan panikkihäiriö. Se on tauti jossa pelkää tiettyjä sosiaalisia tilanteita ja kokee erittäin voimakasta ahdistusta niiden aikana. Jos taudille ei tee mitään voi olla mahdollista, että oireet pahenevat ja loppujen lopuksi ahditus muuttuu niin voimakkaaksi, että alkaa tietoisesti välttää näitä tilanteita ja loppujen lopuksi se rajoittaa elämää tosi paljon. Kohtaukset voivat pahimmillaan aiheuttaa hyperventilaatiota, eli hengitys kiihtyy ja tulee voimakkaita rintakipuja ja saattaa menettää tajuntansa. Tiedän aiheesta aika paljon koska itselläni on ollut tämän tyylinen tauti aika lievänä tosin, mutta suosittelen keskustelua läheisten tai psykiatrin kanssa