Vääntö- vai kääntömomentti?
Vääntäessäkin tietty voima pyrkii kääntämään kappaletta jonkun akselin ympäri.
Viisarikellon koneiston pitää olla tarpeeksi tehokas voittaakseen viisareiden aiheuttaman kääntömomentin.
Jos väännetään kättä, niin silloin kättä yritetään samalla myös kääntää, mutta ranteella ei saa vääntää.
Kirjaa lukiessa sen sivuja käännetään. Onhan kirjan sivuillakin eräänlainen akseli. Sivut aiheuttavat siis jonkinlaisen kääntömomentin.
Vessassa voi käydä vääntämässä p#&kan. Sitä harvemmin käännetään.
Mutta yleisesti ottaen mitä eroa vääntämisellä ja kääntämisellä on? Itse ajattelen sen niin, että vääntämisessä ei tapahdu liikettä. Mutta jos auton moottorissa on "vääntöä" vaikkapa 300 Nm kierrosnopeudella 2000 1/min, niin kyllähän silloin liikettäkin on melkoisesti.
Vääntäessäkin tietty voima pyrkii kääntämään kappaletta jonkun akselin ympäri.
Viisarikellon koneiston pitää olla tarpeeksi tehokas voittaakseen viisareiden aiheuttaman kääntömomentin.
Jos väännetään kättä, niin silloin kättä yritetään samalla myös kääntää, mutta ranteella ei saa vääntää.
Kirjaa lukiessa sen sivuja käännetään. Onhan kirjan sivuillakin eräänlainen akseli. Sivut aiheuttavat siis jonkinlaisen kääntömomentin.
Vessassa voi käydä vääntämässä p#&kan. Sitä harvemmin käännetään.
Mutta yleisesti ottaen mitä eroa vääntämisellä ja kääntämisellä on? Itse ajattelen sen niin, että vääntämisessä ei tapahdu liikettä. Mutta jos auton moottorissa on "vääntöä" vaikkapa 300 Nm kierrosnopeudella 2000 1/min, niin kyllähän silloin liikettäkin on melkoisesti.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Herra kapteeni, jos pikkuisen kiäntää, niin sattuuko kohalle?
Koskela ei ollut kapteeni.
Riitaojan kysymys oli todellakin osoitettu vänr. Koskelalle eikä kapt. Kaarnalle.
Toiseksi Linna ei kiäntänyt vaan keänsi:
»— Herra vänrikki. Jos keäntää, niin sattuuko kohalle?»
Olavi Ahosen suusta kuultua kysymystä en muista.
> Mutta yleisesti ottaen mitä eroa vääntämisellä ja kääntämisellä on?
Vääntäminen aiheuttaa jännityksen ja elastisen muodonmuutoksen, kääntäminen on jäykän kappaleen liikettä.
Rautalangasta vääntäminen voidaan vielä tulkita elastiseksi muodonmuutokseksi, mutta jos väännät kiven rautakangella, niin ei taida kiven eikä juuri rautakangenkaan muoto muuttua.
Kun tiukka paikka tulee, rautakanki voi vääntyä, kivi ei. Kokemusta on.
Siksi en koskaan sanokaan, että "väännän kiveä" rautakangella. Vielä vähemmän voisin kuvitella sanovani, että "väännän kiven" rautakangella.
Kyllä kiven voi vääntää rautakangella paikoiltaan.
Suosittelen vanhaa kunnon Nykysuomen sanakirjaa, hakusana ”vääntää”, merkitysryhmä II. Siinä kuvataan kivien, kantojen, ovien ym. vääntämistä.
> Rautalangasta vääntäminen voidaan vielä tulkita elastiseksi muodonmuutokseksi,
Jos rautalankaa väännetään, niin sehän yleensä tarkoittaa konkreettisen esimerkin muodostamista kyseisen metallin hoikasta ilmentymästä. Tällöin elastista muodonmuutosta tärkeämmässä roolissa on palautumaton muodonmuutos, koska elastinen muodonmuutos tuppaa palautumaan. Jos rautalankaa taivutetaan, niin tällöin kyseeseen voi tulla jokin tekninen käyttötarkoitus, esimerkiksi vessapaperirullan teline.
> jos väännät kiven rautakangella, niin ei taida kiven eikä juuri rautakangenkaan muoto muuttua.
Kyllä kummankin muoto muuttuu. Kaikki kappaleet ovat elastisia. Myös aika-avaruus on elastinen, mutta sitä on vaikea vääntää, koska siitä ei voi ottaa kiinni ja sen kimmomoduuli on 10⁴⁴.
Esimerkiksi aluksen ohjailusta kirjoittamiseen voisi kääntömomentti sopia paremmin kuin vääntömomentti, koska aluksen sanotaan kääntyvän eikä vääntyvän. Samoin voisi nosturin kääntömoottorin sanoa aiheuttavan kääntömomentin. Kääntyminen yleensä kuvaa lyhyehköä suunnanmuutosta, jossa jonkin asian suunnan tai asennon muutokselle on täsmällinen tavoite. Vääntymistä käytetään enemmän kuvaamaan ilmiötä, joka ei ole tavoite vaan keino, mahdollisesti haitallinen tai merkityksetön tavoitteen saavuttamiseksi.
Viisaria käännetään mutta akselia väännetään.
Auton moottori ei käydessään käännä autoa vaan vääntää voimansiirron laitteita jotka välittävät voiman renkaisiin.
Vääntömomentti. Ks. esim. http://www.kielitoimistonsanakirja.fi
”Kääntömomentti” on vain sekaannuksesta johtuva kirjoitusvirhe, yleisyydeltään muutaman prosentin luokkaa verrattuna oikeaan termiin.
Käsityksesi vääntää-sanan merkityksestä on väärä. Tätäkin voi opiskella aluksi vaikka Kielitoimiston sanakirjasta, joka kuvaa merkitystä mm. seuraavasti: ”taivuttaa, kääntää mutkalle, kieroksi, kierteille, kiertää, vääristää, käyristää, kivertää, koukistaa”. Jos tuon luettuasi olet edelleen sitä mieltä, että ”vääntämisessä ei tapahdu liikettä”, niin en taida osata enempää vääntää rautalankaa. ☺
Minä olen ottanut vaatimattoman elantoni kääntämisestä yli neljännesvuosisadan ajan. Joskus homma on vaatinut aikamoista vääntämistä, mutta hengissä tässä vielä ollaan!
Tähän aivan asiaan kuulumaton, kääntämiseen liittyvä tarina kuitenkin.
Reilut neljäkymmentä vuotta sitten viisasten kerholle esitettiin kysymys
"mitä tekee liivintäjä?", yllätys yllätys, kerho ei osannut vastata.
Vääntäminen ja taivuttaminen ovat kaksi aivan eri asiaa. Jos lujuusopin tentissä sekoilet tuossa, niin nolla on tuloksena.
Tämäkin viisasten kerho on oisittain epätietoinen samasta asiasta parahin ich_bin
Mikähän on vastaus?
Googlen kääntäjä tunnisti kielen ja antoi vastaukseksi "parahin ich_bin". Kyllä tuo on ihan oikein.
No, hyvää Joulun jatkoa kaikille
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/liivinkielisia-ei-enaa-ole-viimeinen-kuoli-103-vuotiaana/