Suomen keskilämpötila noussut jo yli kaksi astetta (Ilmatieteen laitoksen tiedotteesta 21.12.)
Suomen keskilämpötila on noussut viimeisten 166 vuoden aikana yli kaksi
astetta. Keskimääräinen nousu tarkasteluajanjaksolla oli 0,14 astetta
vuosikymmenessä, mikä on lähes kaksinkertainen maapallon keskiarvoon
verrattuna.
Tuoreen tutkimuksen mukaan erityisen nopeaa lämpötilan kohoaminen on ollut
viimeisten 40 vuoden aikana, jolloin lämpötila on noussut yli 0,2 astetta
vuosikymmenessä. "Lämpötilan nousu on ollut voimakkainta marras-, joulu- ja
tammikuussa. Myös kevätkuukausina eli maalis-, huhti- ja toukokuussa
lämpötilan nousu on ollut vuosittaista keskiarvoa nopeampaa. Kesäkuukausina
lämpötilan nousu on ollut vähäisempää", toteaa Ilmatieteen laitoksen ja
Itä-Suomen yliopiston professori Ari Laaksonen.
Lämpenemisen seurauksena Suomen järvien on havaittu jäätyvän myöhemmin ja
jäiden lähtevän aiemmin keväällä. Vaikka lämpötilan nousu varsinaisina
kasvukuukausina on ollut vähäistä, puiden lehtien puhkeaminen ja kukkiminen
on havaintojen mukaan aikaistunut.
Lämpötila noussut hyppäyksittäin
Vuotuinen keskilämpötila on noussut kahdessa jaksossa, mittaussarjan alusta
1930-luvun lopulle ja 1960-luvun lopusta tähän päivään. Lämpötilan nousu on
ollut 1960-luvun jälkeen nopeampaa kuin koskaan aiemmin, muutosnopeus on
vaihdellut vuosikymmenittäin 0,2 ja 0,4 asteen välillä. Näiden välisenä
aikana lämpötila pysyi lähes vakiona. "Nousun pysähtymiselle on useita
syitä, kuten auringon aktiivisuuden pitkäaikaisvaihtelu ja II-maailmansodan
jälkeinen ilmakehän ihmisperäisten aerosolien määrän kasvu. Kun taas
katsotaan viime vuosien havaintoja Suomessa, niin ei ole nähtävistä
lämpenemisen hidastumista", toteaa Itä-Suomen yliopiston tutkija Santtu
Mikkonen.
Suomen keskilämpötila on noussut viimeisten 166 vuoden aikana yli kaksi
astetta. Keskimääräinen nousu tarkasteluajanjaksolla oli 0,14 astetta
vuosikymmenessä, mikä on lähes kaksinkertainen maapallon keskiarvoon
verrattuna.
Tuoreen tutkimuksen mukaan erityisen nopeaa lämpötilan kohoaminen on ollut
viimeisten 40 vuoden aikana, jolloin lämpötila on noussut yli 0,2 astetta
vuosikymmenessä. "Lämpötilan nousu on ollut voimakkainta marras-, joulu- ja
tammikuussa. Myös kevätkuukausina eli maalis-, huhti- ja toukokuussa
lämpötilan nousu on ollut vuosittaista keskiarvoa nopeampaa. Kesäkuukausina
lämpötilan nousu on ollut vähäisempää", toteaa Ilmatieteen laitoksen ja
Itä-Suomen yliopiston professori Ari Laaksonen.
Lämpenemisen seurauksena Suomen järvien on havaittu jäätyvän myöhemmin ja
jäiden lähtevän aiemmin keväällä. Vaikka lämpötilan nousu varsinaisina
kasvukuukausina on ollut vähäistä, puiden lehtien puhkeaminen ja kukkiminen
on havaintojen mukaan aikaistunut.
Lämpötila noussut hyppäyksittäin
Vuotuinen keskilämpötila on noussut kahdessa jaksossa, mittaussarjan alusta
1930-luvun lopulle ja 1960-luvun lopusta tähän päivään. Lämpötilan nousu on
ollut 1960-luvun jälkeen nopeampaa kuin koskaan aiemmin, muutosnopeus on
vaihdellut vuosikymmenittäin 0,2 ja 0,4 asteen välillä. Näiden välisenä
aikana lämpötila pysyi lähes vakiona. "Nousun pysähtymiselle on useita
syitä, kuten auringon aktiivisuuden pitkäaikaisvaihtelu ja II-maailmansodan
jälkeinen ilmakehän ihmisperäisten aerosolien määrän kasvu. Kun taas
katsotaan viime vuosien havaintoja Suomessa, niin ei ole nähtävistä
lämpenemisen hidastumista", toteaa Itä-Suomen yliopiston tutkija Santtu
Mikkonen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Näyttäisi silti 2010-luvun talvet kylmenevän!!! VAikka muut vuodenajat nousisivatkin lämpöisemmäksi.
Tämä lämpeneminen ei johdu CO2-päästöistä. Eikä sellaista ole kai kukaan väittänytkään. Normaalia ilmakehän suhdannekiertoa.
CO2-päästöjen globaali lämmitysvaikutus on vain 0.03 C vuosikymmenessä. Todennäköisesti sillä ei vielä ole vaikutusta ilmavirtojen kulkuun, mikä määrää pitkälti Suomen lämpötilat varsinkin talvella.
Ei hiilidioksidilla ole mitään lämmittävää vaikutausta. Sellaista ei kyetä edes mittaamaan.
Se on muuten pelkästään hyvä että on lämmennyt 166 vuodessa : )
Suuret kuolonvuodet olivat seurausta ”Pikku jääkaudesta”, jota kesti lähteestä riippuen joko 1570-luvulta 1700-luvun puoliväliin asti tai 1500-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin asti. Saksalaistiedemiesten Berchtesgadenissa suorittamien suurten puiden vuosirenkaiden tutkimisen kautta huomattiin puiden kasvun olleen ennen vuotta 1600 kaksinkertainen myöhempään verrattuna. Vuosi 1600 oli katovuosi ja suurin osa sadosta oli menetetty ja seuraavaa vuotta 1601 nimitettiin ”isoksi hallavuodeksi”.
Mutta vain pöljä luulee ilmaston vaihtelua ihmisen CO2 päästöistä johtuvaksi : (
Kaikki maailman varteenotettavat tieteentekijät ovat pöljiä, sen sijaan erään itäeuroopan pikkuvaltion nimettömälle keskustelupalstalle kirjoitteleva mielenterveyseläkeläinen ei ole pöljä.
Joo-o.
tuprutella 166 vuotta sitten. Mitä nyt hevoset pieri ja pärettä poltettiin. Jotta taas todistettiin ettei hiiridioksiinilla ole tekemistä lämpenemisen kanssa.