Laskeskelin tyhjiön u-arvoksi 4.64 W/m2/K. Toisaalta vuorivillaa tarvitaan tuohon u-arvoon vain 8 mm.
Menikö väärin ?
Menikö väärin ?
Tyhjiö eristeenä
U. Arvo
302552
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Lainaus:
Tyhjiöeristeiden lämmönjohtavuusluokat 0.0033 – 0.008 W/mK. Rakentamisen tyhjiöeristeiden Lamda design-arvot ovat tuoteversiosta riippuen 0,007 W/mK tai 0,008 W/mK.
- 50 mm U-arvo 0,14 W/Km²
Rakentamisessa 10 mm tyhjiöeristeellä voidaan korvata noin 4-6 cm perinteisiä villa- ja eps-eristeitä ja noin 3-4 cm kehittyneitä muovieristeitä
Otetaan kaksi tasolevyä, joista toisen T = 20c ja toisen 23,24c. Emissiviteetit ovat 0,8. Tällöin lämpövirrantiheys levyjen välillä on 15,03 W/m^2. Tämä on toisaalta U*deltaT, josta U = 15,03/3,24 = 4,64 W/Km^2
eli ihan oikein laskeskelit!
:)
Otetaan kaksi tasolevyä, joista toisen T = 20c ja toisen 23,24c. Emissiviteetit ovat 0,8. Tällöin lämpövirrantiheys levyjen välillä on 15,03 W/m^2. Tämä on toisaalta U*deltaT, josta U = 15,03/3,24 = 4,64 W/Km^2
eli ihan oikein laskeskelit!
:)
siis levyjen välissä on tyhjiö eikä mitään muuta ja päädyt eristetyt, levyjen etäisyydellä ei ole merkitystä
Sitä vaan ihmettelin, että 8 mm villaa on yhtä "hyvä".
Väärin olet laskenut asian. Johtuminen, säteily ja konvektio.
Missä tasojen välinen etäisyys on otettu huomioon?
Niinku "konjunktuuri" varmaan tiedät, tyhjiössä lämpö siirtyy väin säteilemällä, johtumista ja konvektiota ei ole. Näin ollen levyjen etäisyydellä toisistaan ei ole merkitystä.
>>> 8 mm villaa on yhtä "hyvä"
Tyhjiön lämmönjohtavuuslukema (λ) on nolla (0 W/mK).
Tämä tarkoittaa sitä, että äärimmäisen ohut eristekerros on riittävä. Ei siis ole merkitystä sillä, millaiselta etäisyydeltä lämpötilaeroja mitataan.
Toisaalta, tyhjiön U-arvo ei ole mitattavissa, koska matemaattisesti nollalla ei voi jakaa.
Tyhjiön u-arvo on fiktiivinen käsite, koska tyhjiössä lämpö siirtyy vain säteilemällä. Silti fiktiivinen u-arvo voidaan laskea, kuten edellä on tehty. Pienillä lämpötilaeroilla tämä pätee. Tällöin säteilylämmönsiirtoa voidaan kuvata "perinteisellä tavalla" ja verrata vaikkapa x mm paksuun villakerrokseen.
Tulos näyttää olevan, että tyhjiön lämmöneristävyys ei olekaan erityisen hyvä. Esim. termospullossa on ulommassa kuoressa kaiketi kiillotettu sisäpinta, jotta mahdollisimman paljon säteilyä heijastuisi takaisin.
> Silti fiktiivinen u-arvo voidaan laskea, kuten edellä on tehty.
Kerropa meille muille, miten se on laskettu. Ei ainakaan u-arvon määrietlmän mukaisesti.
sinä höyhen et taida lämmnsiirrosta pajonkaan tietää...
jos U = 4,64 ja villan lambda = 0,040, niin 8 mm villaa vastaa U-arvoa = 0,040/0,008 = 5 eli likimain sama
mutta ottakaa huomioon hymiö martta00:n laskelmassa, sillä lienee jokin tarkoitus :)
Mitä pelleilyä?! Mitä ihme martan hymiöitä? Ja missä laskut?
Kun muut ei osaa, pitää laskea itse.
Lämmönläpäisykerroin U kuvaa sitä tehoa watteina, jolla lämpö virtaa pinta-alaltaan 1m2 suuruisen seinämän läpi, kun lämpötilaero rakenteen molemmin puolin on 1 K.
Villalle
100 mm villaa
R = 0,1 m/0,04 W/(mK) = 2,5 (m2K)/W
U = 1/R = 0,4 W/(m2K)
Parhaalle tyhjiöeristeelle
100 mm tyhjiöeristettä
R = 0,1 m/0,007 W/(mK) = 14,3 (m2K)/W
U = 1/R = 0,07 W/(m2K)
Avauksessa kuvatulle todelliselle tyhjiolle, jonka lämmönjohtavuus (λ) on nolla (0 W/mK).
100 mm tyhjiöeristettä
R = 0,1 m/0 W/(mK) = Syntax Error
Jos lämmönjohtavuus on nolla, U-arvo ei ole määritelmän mukaisesti laskettavissa, Nollalla ei voi jakaa.
Hermannin Pelle kirjoitti:"100 mm tyhjiöeristettä
R = 0,1 m/0 W/(mK) = Syntax Error
Jos lämmönjohtavuus on nolla, U-arvo ei ole määritelmän mukaisesti laskettavissa, Nollalla ei voi jakaa. "
Väärin laskettu, kyse on U-arvosta eikä R-arvosta!
U = 0 W/(mK) / 0,1 m = 0W / (m2K)
Eli ei jaeta nollalla vaan nolla jaetaan paksuudella, mikä ei ollut nolla.
Otetaan kaksi levyä, jotka erotettu toisistaan tyhjiöllä. Toisen lämpötila on 274 K ja toisen 273 K. Näiden välillä säteilylämmönsiirron teho on 5.67E-8 (274**4-273**4) = 4.64 ja yksikkö on W/m2. Siis yhden asteen lämpötilaerolla menee tuon verran tehoa korkeamman lämpötilan levystä matalampaan. Raon paksuudella ei ole merkitystä. Termospullossa se on jonkun millin.
Tuossa emissiviteetti on oletettu ykköseksi. Tulos on fiktiivinen u-arvo säteilylämmönsiirrolle nollan asteen lämpötilassa (273 K). Samaan tulokseen päästään 8 mm villakerroksella perinteisten kaavojen mukaan.
Tulos oli yllättävä. Siksi laitoin sen tänne.
Entäs jos toisen pinnan lämpötila onkin esimerkiksi 283K, silloin lämpövirrantiheydeksi levyjen välille tulee 48,7 W/m2 ja fiktiiviseksi U-arvoksi 48,7/10 = 4,87 W/m2K tai jos 293K, niin U = 5,15 W/m2K.
Eli ei se aina ole 4,64...
Termospullossa on heijastava sisäpinta ulkokuorella, jotta karannut lämpösäteily palaisi takaisin.
Kannattaisiko termospullon tyhjiöön laittaa ripaus hiilidioksidia. Ilmakehässähän sitä on 0.04 p-% nykyään.
Termospullossa on hopeoidut pinnat, ja emissiviteetti on paaaljon pienempi kuin 1.
Ja pelleily sen kun jatkuu,,,
Suurin emissiviteetti on mustalla kappaleella ( e=1) ja pienin kiillotetulla hopeapinnalla (e= 0,02). Miksi kuvittelet, että nyt käsittelyssä olevan tyhjiön emissiviteetti olisi sama kuin mustan kappaleen emissiviteetti?
Olen edellä laskenut, että 100 mm villan U-arvo on 0,4 W/(m2K) ja parhaan mahdollisen 100 mm tyhjiöeristeen U-arvo 0,07 W/(m2K). Tavalliselle 100 mm paksulle liikkumattomalle ilmalle vastaava U-arvo on 0,24, kun λilma = 0,024 W/(m·K).
Mitä parempi eriste, sen pienempi U-arvo. Ymmärräthän? Avauksen väite, että tyhjiön U-arvo olisi 4,64 W/m2/K, on kaikkea mieltä vailla. Se on sama u-arvo kuin 25 sentillä betonia eli siis aivan järjetön väite.
Jos lämmönjohtavuus on nolla, kuten tyhjiöllä, U-arvo ei ole määritelmän mukaisesti laskettavissa, Nollalla ei voi jakaa.
Otetaan rauhallisesti.
Voisivathan ne levyt olla "mustia".
Mitä parempi eriste, sen pienempi U-arvo.
Avauksen väitteen mukaan tyhjiön U-arvo on 4,64 W/m2/K, joka vastaa eristeenä 25 senttiä betonia. Ottaisitko sinä taloosi eristeeksi 25 senttiä betonia vai 25 sentin tyhjiökerroksen?
Mistä ja missä nuo käyttämäsi kaavat ovat nähtävillä?
Näyttää siltä, että käsittelet tyhjiö-kokonaisuutta minä tahansa mustana ja difuusina kappaleena, jonka emissiviteetti on kaikilla määrittelemättömillä aallonpituuksilla maksimi eli pinta on joka suuntaan käsittelemätön, huokoinen, karkea ja tumma tai musta.
Edelleen, et ota huomioon sitä, paljonko U-arvosta perustuu käytännössä säteilyyn, johtumiseen tai konvektioon. Koska kyseessä on tyhjö, kaikki lämmönsiirto olisi nyt säteilyä. Säteilyn siirtyminenhän ei edellytä väliainetta, mutta käytännössä eristeiden osalta säteily on vain murto-osa kokonaisuudesta.
U-arvot ovat lähes poikkeuksetta kokeellisia. Jos oletat kappaleen olevan musta, kappale sekä absorboi että emittoi kaiken säteilyn.
Miten siis voit käsitellä itse tyhjiötä mustana kappaleena, vaikka normaali käytäntö on se, että kappaleen säteilyominaisuuksia tutkitaan tyhjiössä? Tyhjiön lämmönjohtavuus on tunnetusti nolla, eikä U-arvo ei ole määritelmänsä mukaisesti silloin laskettavissa. Nollalla ei voi jakaa, kuten on jo useasti sanottu.
"U-arvo ei ole määritelmänsä mukaisesti silloin laskettavissa. Nollalla ei voi jakaa, kuten on jo useasti sanottu. "
Käytät väärää määritelmää U-arvolle, js menet nollalla jakamaan.
Oikeassa määritelmässä ominaisjohtavuus jaetaan paksuudella, eikä päinvastoin.
Mistä ja missä nuo käyttämäsi kaavat ovat nähtävillä?
> Käytät väärää määritelmää U-arvolle, js menet nollalla jakamaan.
Lämmönjohtamiskyky on lämpövastuksen käänteisluku. Ei ongelmaa.
Mutta... Eristävän kerroksen lämmönvastus on kappaleen paksuuden (d) ja kappaleen lämmönjohtavuuden ((lamda) tulon käänteisluku. Sijoitapa viivan alle paksuuden ohella lamda, joka on nolla! Mitä tapahtuu?
Avauksen väitteen mukaan tyhjiön U-arvo on 4,64 W/m2/K, joka vastaa eristeenä 25 senttiä betonia. Ottaisitko sinä taloosi eristeeksi 25 senttiä betonia vai 25 sentin tyhjiökerroksen?
Betoni on vahvempaa.
Ei nyt kannata takertua tuohon "u-arvoon" liikaa.
Jos on kaksi mustaa kappaletta lähekkäin tyhjiössä ja niillä yhden asteen lämpötilaero (274K ja 273 K), niin lämpöä siirtyy lämpimämmästä kylmempään 4.6 W/m2.
Onko joku toista mieltä tuosta Stefan-Bolzmannin kaavan tuloksesta.
> Onko joku toista mieltä tuosta Stefan-Bolzmannin kaavan tuloksesta.
Ei ole, mutta täydellisen mustan kappaleen olemassaolosta saattaapi jo olla.
Jos kahden levyn välissä on 8 mm vuorivillaan, niin lämpöä siirtyy yhden asteen lämpötilaerolla 4.6 W/m2.
Onko joku eri mieltä.
Edellä joku totesi: " Rakentamisen tyhjiöeristeiden Lamda design-arvot ovat tuoteversiosta riippuen 0,007 W/mK tai 0,008 W/mK".
Tuosta laskien 8 mm paksuisen tyhjiöeristeen u-arvo olisi 1 W/m2/K eli 22 % vastaavan vuorivillakerroksen arvosta tai "mustien kappaleiden fiktiivisestä u-arvosta".
Mihin perustuu kaupallisten tyhjiöeristeiden suuri "lämpövastus". Osaako joku vääntää rautalangasta. Pelataanko niissä emissiviteeteillä vai mistä on kysymys.
"Ei nyt kannata takertua tuohon "u-arvoon" liikaa."
OK, koko avaus lähti siis jo alunperin väärille jäljille. Avauksessa kuvatulle todelliselle tyhjiolle, jonka lämmönjohtavuus (λ) on nolla (0 W/mK), ei voida määritellä laskennan perusteena olevaa U-arvoa. Nollalla ei voi jakaa.
Unohdamme avauksen siltä osin.
"Jos kahden levyn välissä on 8 mm vuorivillaan, niin lämpöä siirtyy yhden asteen lämpötilaerolla 4.6 W/m2."
8 mm villaa
R = 0,008 m/0,04 W/(mK) = 0,2 (m2K)/W
U = 1/R = 5 W/(m2K)
Lämmönläpäisykerroin eli u-arvo on siis 5W/(m2K). Väite siis pitää paikkansa.
"Tuosta laskien 8 mm paksuisen tyhjiöeristeen u-arvo olisi 1 W/m2/K eli 22 % vastaavan vuorivillakerroksen arvosta tai "mustien kappaleiden fiktiivisestä u-arvosta"."
Mustilla kappaleilla ja tyhjiöllä ei tässä tapauksessa ole mitään muuta tekemistä keskenään kuin se, että olet asettanut ne tyhjiöön, jossa lämpösäteily etenee esteettä.
Sen sijaan väiitteesi "8 mm paksuisen tyhjiöeristeen u-arvo olisi 1 W/m2/K" pitää paikkansa.
"Mihin perustuu kaupallisten tyhjiöeristeiden suuri "lämpövastus". Osaako joku vääntää rautalangasta. Pelataanko niissä emissiviteeteillä vai mistä on kysymys."
Kysymys on siitä, että mikrohuokoinen ja partikkelien lähes pyöreä rakenne estävät lähes kokonaan lämmön johtumisen ja konvektion - kontaktipinta-ala on minimoitu. Partikkelit koskettavat toisiaan ainoastaan pallomaiselta leikkauspinnaltaan, ja pallojen välinen tila jää edelleen eristyksiin kun rakenne tyhjiöidään. Jäljelle jää lämmönsiirtotapana ainoastaan lämpösäteily, mutta mukana on myös heijastavia partikkeleja, kuten hiiltä, joilla säteilyn hävikki minimoidaan.
https://www.youtube.com/watch?v=pXDXjOMcANg