Valonnopea valokuvakamerasuljin/universumin lyhyin valo

Eli miten luodaan lyhin mahdollinen valonpätkä.
Universumin lyhimmän mahdollisen valonpätkän luomiseen tarvittaisi valonnopea kamerasuljin ja kamera, toisin sanoen kameran filmin paikalle asennetaan valo ja sulkimen paikalla on reikälevy jossa yksi reikä ja joka liikkuun valon valon poikki valon nopeudella
Mikäli tämä koe olisi mahdollista reijästä ei tulisi valoa lainkaan ei tulisi universumin ohuinta valopilaria, vasta kun reikä liikkuu vähän valonnopeutta hitaammin syntyy universumin ohuin valopilari,( kuika lyhyt se on, on enää spekulatiivista johon kyllä matematiikka antaa äärettömän mahdollisuuden)

Todellisisuus on siis se että valo on olemassa valon nopeudella tai sitten sitä ei yksikertaisesti ole olemassa.
Sinänsä jos tällinen mahdollisman ohut valonpätkä kyettäsi luomaan sulkimella jonka nopeus olisi esim noin 999999999999999 % valonnopeudesta olis valonpätkällä horisontaalisia siis pistemäisä ominaisuuksia, näiden esiintuominen on mahdotonta koska äärettömän pientä reikää ei ole olemassa.

Kuten huomaamme käsityksemme valosta joka nykyään sisältää sekä aaltomaisen että pistemäisen ominaisuuden johtuu pelkästään ulottuvaisuuskäsityksistämme, rajaamme valoa ulottuvuuksilla, mutta kuten huomaamme valoa ei voi pätkäsistä eikä sitä voi pisteyttää, siis käsitteet fotoni ja valoaalto ovat vain käsitteitä jotka tulevat aivojemme horisontaalista ja vertikaalista käsityskyvystä.

Mitä valo todella on ja miten se liittyy materiaan on todella vielä suuri mysteeri, valoa ei voi pätkäistä edes valonnopeudella koska silloin se lakkaa olemasta, vaikka valonopea suljin olisi mahdollinen.
Nyt huomaamme että otamme matemaattisen käsitteen avuksi, matematiikka siis sallii alun ja lopun jota taas luonossa ei ole, pyyhäisemme sulkimella jonka nopeus on 99999999999999% valon nopeudesta ja alamme matemaattiseen spekulaatioon valosta ja sen ominaisuudesta.)
85164
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 85

Vanhimmat

Taas tuli JB: taattua aivopierua. Hakeudu hyvä mies hoitoon ja lopeta se pakurikäävän pureskelu.

Valonnopea kamarasuljin. Idiotismia. Lisäksi sulkimesi olisi noin sata triljoonaa kertaa valoa nopeampi. Yhden unohtuneen pilkun voi laskea vahingoksi, mutta ei kahta.
Mitä valo on, on selvää pässinlihaa fyysikoille. Sinulletaas näyttää jopa prosenttilaskuun liityä suuria mysteerejä.

Äänestä
  • Esimerkkiini on yhtä pätevä kun monet A. Einsteinin vastaavat jolla havannoi mm taipuvan valon käsitettä liikuuvalla hisillä jonka seinässä on valoa tihkuva reikä.


    Valon nopeaa suljinta ei suhteellisuiusteoria saalli mutta kyllä lähes valonnopeaa eli esim 999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999% valonnopeudesta, (pilkut saat laittaa itse) Mikä siis valon paksuus olisi silloin on pelkästään matemnaattista spekulaatiota johon toki pitää sisältää sulkimen aukon koko.

    Esimerkkini on täysin oikien mutta läheskään valon nopeutta ei ole sulkimeen mahdollista saavuttaa. Käytänössä lyhimmän valon pystyy luomaan pienimällä reijällä mitä ihminen kykenee tekemään ja suurimalla nopeudella johon tämän reijän kykenee kiihdyttämään (eli jokin räjähdysvoima)
    Tosin en usko että on olemassa mitään mittalaitetta joka tämän pituisen valon kykenee havaitsemaan.

    Valon nopeuden tarkka mittaus on mahdotonta koska tarkin mittaus saadaan vain vain lähes valonnopelalla sulkimella ja äärettömän pienellä reijällä ja laiteilla jotka näin tehdyn valon voisi havaita, valon nopeus on siis lopulta silkkaa matemaattista teoriaa.

    Äänestä

  • En kuvannut tätä sulkimena vaan reikänä joka liikkuu valon nopeudella, tai lähes valon nopeudella , eli aivan fysiikkaan perustuva ja suhteellisuusteorian sallima koe mikäli reikä ei ylitä valon nopeutta,!! kuinka voit eds kommentoida tekstiäni kun et ymmärrä reijän ja sulkimen eroa ((

    Äänestä

  • Yhtä vaille 100 biljoonaa tuo pässin prosenttimäärä

    Äänestä

  • 100'000'000'000'000 kirjoitti:

    Yhtä vaille 100 biljoonaa tuo pässin prosenttimäärä

    Eli aika lähellä valonnooeutta siis 100 biojoonaa osaa vailla.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Eli aika lähellä valonnooeutta siis 100 biojoonaa osaa vailla.

    Ei vaan 100 biljoonaa kertaa valonnopeus, hömelö hyvä.

    Äänestä

  • ihan tyhmä kirjoitti:

    Ei vaan 100 biljoonaa kertaa valonnopeus, hömelö hyvä.

    Mikä mättää? Suhteellisuusteoria mahdollistaa 100 tuhannesosan reijän joka kulkee 100 triljoonan osan päässä valonnopeudesta , suhteelliisuusteorian mukaan tästä reijästä voi kulkea vielä valoa vastakkaiseen suuntaan eikä valonnopeus ylity.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Mikä mättää? Suhteellisuusteoria mahdollistaa 100 tuhannesosan reijän joka kulkee 100 triljoonan osan päässä valonnopeudesta , suhteelliisuusteorian mukaan tästä reijästä voi kulkea vielä valoa vastakkaiseen suuntaan eikä valonnopeus ylity.

    Ei tietenkään ylity.

    Äänestä

  • Esimerkkini kertoo paljon ennemmän valon luonteesta kun tuo elktronimikroskooppikuva jolla saa toki hauskoja valokuvia.

    Todellisuudessa valolla ei ole sen enempää aaltomaista tai pistemästä muotoa, valon muotoa ja ominaisuutta määrittää ja voi määrittää ainoastaan materialla joka estää valon etenemistä ja joka pakottaa valon tiettyyn tilaan ja antaa sille tiettyjä ominaisuuksia , esim jo luonnostaan silmän toimintaperiaate (kamera obskura) on yksikertaisin tälläinen laite.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Esimerkkini kertoo paljon ennemmän valon luonteesta kun tuo elktronimikroskooppikuva jolla saa toki hauskoja valokuvia.

    Todellisuudessa valolla ei ole sen enempää aaltomaista tai pistemästä muotoa, valon muotoa ja ominaisuutta määrittää ja voi määrittää ainoastaan materialla joka estää valon etenemistä ja joka pakottaa valon tiettyyn tilaan ja antaa sille tiettyjä ominaisuuksia , esim jo luonnostaan silmän toimintaperiaate (kamera obskura) on yksikertaisin tälläinen laite.

    Painu nyt oikeasti vittuun siitä häiriköimästä tiedepalstoja paskallasi, vajakki. Pitkään olikin rauhallista osaltasi, taisit olla pidettynä neljän pehmeän seinän sisällä vai mitä?

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Esimerkkini kertoo paljon ennemmän valon luonteesta kun tuo elktronimikroskooppikuva jolla saa toki hauskoja valokuvia.

    Todellisuudessa valolla ei ole sen enempää aaltomaista tai pistemästä muotoa, valon muotoa ja ominaisuutta määrittää ja voi määrittää ainoastaan materialla joka estää valon etenemistä ja joka pakottaa valon tiettyyn tilaan ja antaa sille tiettyjä ominaisuuksia , esim jo luonnostaan silmän toimintaperiaate (kamera obskura) on yksikertaisin tälläinen laite.

    "valon muotoa ja ominaisuutta määrittää ja voi määrittää ainoastaan materialla joka estää valon etenemistä ja joka pakottaa valon tiettyyn tilaan ja antaa sille tiettyjä ominaisuuksia"

    Minkälaisia eri muotoja ja ominaisuukia olet havainnut?

    Äänestä

  • Oletko kunnossa kirjoitti:

    "valon muotoa ja ominaisuutta määrittää ja voi määrittää ainoastaan materialla joka estää valon etenemistä ja joka pakottaa valon tiettyyn tilaan ja antaa sille tiettyjä ominaisuuksia"

    Minkälaisia eri muotoja ja ominaisuukia olet havainnut?

    Kamera obskura ( pimiö jossa reikä ) on ihmiselle merkittövin fysiikaalinen materian muoto valon muotojen esiin tuojana.

    Materian avulla valosta voidaan tehdä myös esim varjokuvia, elokuvia ja melkeimpä mitä vaan taso muotoja.
    Pienin mahdollinen valon yksikkö horisontaalis/ vertikaali tasoilla ei kuitenkaan ole enää fysiikaalisesti määriteltävissä, sen estää valon nopeus. Kaksoisrakokoe fysikaalinen rakenne joka pakottaa valon tiettyyn muotoon jne.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Esimerkkini kertoo paljon ennemmän valon luonteesta kun tuo elktronimikroskooppikuva jolla saa toki hauskoja valokuvia.

    Todellisuudessa valolla ei ole sen enempää aaltomaista tai pistemästä muotoa, valon muotoa ja ominaisuutta määrittää ja voi määrittää ainoastaan materialla joka estää valon etenemistä ja joka pakottaa valon tiettyyn tilaan ja antaa sille tiettyjä ominaisuuksia , esim jo luonnostaan silmän toimintaperiaate (kamera obskura) on yksikertaisin tälläinen laite.

    Etko idiootti voisisi ryömiä takaisin sen kiven aolle, josta olet ilmestynytkin. Olet fysiikkaa pätkääkään ymmärtämätön palstan pas*kapää.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Kamera obskura ( pimiö jossa reikä ) on ihmiselle merkittövin fysiikaalinen materian muoto valon muotojen esiin tuojana.

    Materian avulla valosta voidaan tehdä myös esim varjokuvia, elokuvia ja melkeimpä mitä vaan taso muotoja.
    Pienin mahdollinen valon yksikkö horisontaalis/ vertikaali tasoilla ei kuitenkaan ole enää fysiikaalisesti määriteltävissä, sen estää valon nopeus. Kaksoisrakokoe fysikaalinen rakenne joka pakottaa valon tiettyyn muotoon jne.

    Älä viisti mölistä, kun et mitään asiasta ymmärrä.

    Äänestä

  • Trollit pois kirjoitti:

    Älä viisti mölistä, kun et mitään asiasta ymmärrä.

    Harmittaako kun et tiedä parempaa fysikaalista määritelmää universumin litteimmälle valolle, tämä on matemaattisesti myös laskettavissa jos tietää reijän koon ja reijän nopeuden.

    Äänestä

  • Häivy. kirjoitti:

    Painu nyt oikeasti vittuun siitä häiriköimästä tiedepalstoja paskallasi, vajakki. Pitkään olikin rauhallista osaltasi, taisit olla pidettynä neljän pehmeän seinän sisällä vai mitä?

    Simä ( kamera obskura) valehtelee! kuomaseni mustalta ja läpinäkyvältä näyttävä avaruus on kirkas valomeri ja Maassa näkyvä Kuunvalo koostuu ääettömästä määrästä Kuunkuvia)) valon pilkkominen osiin onnistuus vain käyttämällä materiaa apunaan, eikä näytä siltä että se onnistuu.

    Äänestä

  • sontaa vintillä kirjoitti:

    Etko idiootti voisisi ryömiä takaisin sen kiven aolle, josta olet ilmestynytkin. Olet fysiikkaa pätkääkään ymmärtämätön palstan pas*kapää.

    Esitä parempi fysikaalinen keino tehdä universumin ohuin valotaso, äläkä vikise))

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Esitä parempi fysikaalinen keino tehdä universumin ohuin valotaso, äläkä vikise))

    siis tarkennus , valonnopeudella liikkuva valotaso.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    siis tarkennus , valonnopeudella liikkuva valotaso.

    Jossei lähetä ihan metsästään sitä ohuinta mahdollista valoa, vaan tyydytään sen verran paksumpaan että se on helposti mahdollinen, niin kertoisitko minkälaisia ominaisuuksia ja muotoja näet tälläsisellä valolla? Melko ohuella mutta jonkin verran paksulla kuitenkin.

    Äänestä

  • Heh heh heh heh heh eh e kirjoitti:

    Jossei lähetä ihan metsästään sitä ohuinta mahdollista valoa, vaan tyydytään sen verran paksumpaan että se on helposti mahdollinen, niin kertoisitko minkälaisia ominaisuuksia ja muotoja näet tälläsisellä valolla? Melko ohuella mutta jonkin verran paksulla kuitenkin.

    Tällä on hyvin merkittävä ja haluttu ominaisuus , teoriassa riittää valokuvaan univesumin pienimmästä objektista, tosin vain teoriassa, vaan ei käytännössä.

    Tämän esimerkin pointti ei kuitenkaan ollut spekuloida universumin ohuimman valotason ominaisuuksia vaan todistaa että valolla ei todellisuudessa ole aaltomaista tai pistemäsitä ominaisuutta vaan nämä edellämainitut käsitykset valosta perustuvat paljolti ihmisaivojen käsityskykyyn joka nojautuu yleiseen horisontaalisen ja vertiukaaliseen havaitsemisee, sekä universumin materian fysiikan laista joilla ainoastaan valoa voidaan muotoilla.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Harmittaako kun et tiedä parempaa fysikaalista määritelmää universumin litteimmälle valolle, tämä on matemaattisesti myös laskettavissa jos tietää reijän koon ja reijän nopeuden.

    Vai että oikein litteitä valoja...

    Joo, on olemassa litteä valo. Se on maailmankaikkeuden kaikkein matalin ja littein valo. Se on niin litteä ja matala että sillä ei kömmitä vähänkään älylliseen tiedekeskusteluun sen jo valmiiksi varsin matalan kynnyksen yli, edes. Se litteä valo on sinun älysi valo, maailmankaikkeuden himmein tuhnu. Olet maailmankaikkeuden idiotismin polttopiste.

    Äänestä

  • Olet idiootti. kirjoitti:

    Vai että oikein litteitä valoja...

    Joo, on olemassa litteä valo. Se on maailmankaikkeuden kaikkein matalin ja littein valo. Se on niin litteä ja matala että sillä ei kömmitä vähänkään älylliseen tiedekeskusteluun sen jo valmiiksi varsin matalan kynnyksen yli, edes. Se litteä valo on sinun älysi valo, maailmankaikkeuden himmein tuhnu. Olet maailmankaikkeuden idiotismin polttopiste.

    Tämä litteä valo vaan sattuu olemaan suhteellisuuteorian ja fysiikan lakien mukaan mahdollinen, älä siis naura todellisuudelle jota et näytä ymmärtävän, esimerkilläni onkin oivaltava merkitys joka vaatii älyä.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Tämä litteä valo vaan sattuu olemaan suhteellisuuteorian ja fysiikan lakien mukaan mahdollinen, älä siis naura todellisuudelle jota et näytä ymmärtävän, esimerkilläni onkin oivaltava merkitys joka vaatii älyä.

    Olet sekaisin poika parka. Ei tuo ole mitään fysiikkaa. Litteä valo. Voi herran pieksut.

    Moposi on lähtenyt taas lepikkoon pahemman kerran. Kohta on taas joitojakso edessä, kun isoremmi alkaa savuta liikaa. Ota hyvä hemppa vähän relaa. Et ymmärrä fysiikkaa, etkä tule ikinä sitä ymmärtämän.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Tällä on hyvin merkittävä ja haluttu ominaisuus , teoriassa riittää valokuvaan univesumin pienimmästä objektista, tosin vain teoriassa, vaan ei käytännössä.

    Tämän esimerkin pointti ei kuitenkaan ollut spekuloida universumin ohuimman valotason ominaisuuksia vaan todistaa että valolla ei todellisuudessa ole aaltomaista tai pistemäsitä ominaisuutta vaan nämä edellämainitut käsitykset valosta perustuvat paljolti ihmisaivojen käsityskykyyn joka nojautuu yleiseen horisontaalisen ja vertiukaaliseen havaitsemisee, sekä universumin materian fysiikan laista joilla ainoastaan valoa voidaan muotoilla.

    Ja taas kumoutui peräkammarifysiikalla tieteen paradigma.
    Olisitte huvuittavia, jos kaltaisiasi jauholakkeja ei olisi fysiikanpalstoilla niin, että päät yhteen kolkaa. Lakka pelleily naurattamasta, kun se on jatkuvaa.

    Äänestä

  • narri kirjoitti:

    Ja taas kumoutui peräkammarifysiikalla tieteen paradigma.
    Olisitte huvuittavia, jos kaltaisiasi jauholakkeja ei olisi fysiikanpalstoilla niin, että päät yhteen kolkaa. Lakka pelleily naurattamasta, kun se on jatkuvaa.

    Et vieläkään tajua että esimerkkini perustuu aivan samaan fysiikkaan mitä Albert setä esitti nopeasti liikkuvalla raketilla jossa oli reikä seinässä, nostin vain raketin nopeutta huomattabasti mutta esitinkin aivan eri asian..

    Nyt saan nauraa tyhmyydellenne.

    Äänestä

  • hoitojakso oottaa kirjoitti:

    Olet sekaisin poika parka. Ei tuo ole mitään fysiikkaa. Litteä valo. Voi herran pieksut.

    Moposi on lähtenyt taas lepikkoon pahemman kerran. Kohta on taas joitojakso edessä, kun isoremmi alkaa savuta liikaa. Ota hyvä hemppa vähän relaa. Et ymmärrä fysiikkaa, etkä tule ikinä sitä ymmärtämän.

    Tyhmät ei tajua että tämä on suoraa jatkoa Albertin hissi/raketti esimerkeistä, siis Naurua.))

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Tyhmät ei tajua että tämä on suoraa jatkoa Albertin hissi/raketti esimerkeistä, siis Naurua.))

    Ihanko totta?
    Ihan Einsteinin työn jatkaja on saapunut palstallemme. Muutama Galilei ja pari Newtonia on ollut ennestään.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Et vieläkään tajua että esimerkkini perustuu aivan samaan fysiikkaan mitä Albert setä esitti nopeasti liikkuvalla raketilla jossa oli reikä seinässä, nostin vain raketin nopeutta huomattabasti mutta esitinkin aivan eri asian..

    Nyt saan nauraa tyhmyydellenne.

    Ei perustu. Einstein esitti kaikki väitteensä fysiikan kielellä matematiikalla. Nuo raketti- ja hissijutut olivat vain kielikuvia. Sinä et taas tajua edes, mitä prosentti tarkoittaa ja luulet olevasi uusi Einstein.
    Peräkammarifyysikkojen typerehtimiselle on naurettu tälläkin palstalla vuosia, mutta liika on liikaa. Juttusi eivät jaksa enää edes nauratta, pelkästään ärsyttää ylimielisyydellään ja typeryydellään.

    Äänestä

  • Vaihdoitko nimimerkkiä vai oletko eri ihminen täydentämässä toisen pimiön aloittamaa ripulointia??

    Äänestä

  • Fjöölbcckmaaas kirjoitti:

    Vaihdoitko nimimerkkiä vai oletko eri ihminen täydentämässä toisen pimiön aloittamaa ripulointia??

    Kannattais varmaan suosiolla jättää kykyjään suurempien ajatusten pohtiminen. Ja varsinkin niiden esitteleminen julkisesti.
    Nimittäin jos ei parilla yrittämällä onnistu esittämään oikein millälailla ollaan ihan hilkun päässä jostakin täydestä, niin en usko kapasiteetin riittävän kovin pitkälle muissakaan asioissa.
    Ensin kirjoitat 100 biljoona kertaisesta valonnopeudesta ja seuraavaksi selität että eikun 100 biljoonaa osaa vaille valonnopeus. Mitä v.tt.a tarkoittaa 100 biljoonaa osaa vaille jokin? Minkä kokoista osaa?

    Äänestä

  • Sähän oot ihan klovni kirjoitti:

    Kannattais varmaan suosiolla jättää kykyjään suurempien ajatusten pohtiminen. Ja varsinkin niiden esitteleminen julkisesti.
    Nimittäin jos ei parilla yrittämällä onnistu esittämään oikein millälailla ollaan ihan hilkun päässä jostakin täydestä, niin en usko kapasiteetin riittävän kovin pitkälle muissakaan asioissa.
    Ensin kirjoitat 100 biljoona kertaisesta valonnopeudesta ja seuraavaksi selität että eikun 100 biljoonaa osaa vaille valonnopeus. Mitä v.tt.a tarkoittaa 100 biljoonaa osaa vaille jokin? Minkä kokoista osaa?

    En kirjoittanut mistään 100 biljoonaa kertaa valonnopeudesta (ymmärsit väärin kun et ymmärtänyt)) vaan alunperin mainitsin nopepeuden joka on 999999999999999% valon nopeudesta, tai ihan mikä tahansa suuri luku kelpaa tähän, vaikka tuhat nollaa, nehän on vain lukuja , pääasia että mahdollisimman lähellä valon nopeutta jotta suiteellisuusteoria ei ylity koska siitä tässä ei ole kysymys.

    >>>>Sinänsä jos tällinen mahdollisman ohut valonpätkä kyettäsi luomaan sulkimella jonka nopeus olisi esim noin 999999999999999 % valonnopeudesta olis valonpätkällä horisontaalisia siis pistemäisä ominaisuuksia, näiden esiintuominen on mahdotonta koska äärettömän pientä reikää ei ole olemassa.

    Äänestä

  • Sähän oot ihan klovni kirjoitti:

    Kannattais varmaan suosiolla jättää kykyjään suurempien ajatusten pohtiminen. Ja varsinkin niiden esitteleminen julkisesti.
    Nimittäin jos ei parilla yrittämällä onnistu esittämään oikein millälailla ollaan ihan hilkun päässä jostakin täydestä, niin en usko kapasiteetin riittävän kovin pitkälle muissakaan asioissa.
    Ensin kirjoitat 100 biljoona kertaisesta valonnopeudesta ja seuraavaksi selität että eikun 100 biljoonaa osaa vaille valonnopeus. Mitä v.tt.a tarkoittaa 100 biljoonaa osaa vaille jokin? Minkä kokoista osaa?

    Mitä v.tt.a tarkoittaa 100 biljoonaa osaa vaille jokin? Minkä kokoista osaa?


    Tässä tapauksessa valonopeus 299 792 458 m/s jaetaan 100 biljoonalla ja vähennetään siitä yksi osa ja sillä nopeudella liikkuu kuvaamani latteen reikä, kuinka paksu valotaso tästä sitten muodostuu saattaa olla eteviempiekin matemaatikkojen ulottumattomissa))) mutta todellisuudessa se on jotain, jos valolla on tietty nopeus.

    Äänestä

  • Sähän oot ihan klovni kirjoitti:

    Kannattais varmaan suosiolla jättää kykyjään suurempien ajatusten pohtiminen. Ja varsinkin niiden esitteleminen julkisesti.
    Nimittäin jos ei parilla yrittämällä onnistu esittämään oikein millälailla ollaan ihan hilkun päässä jostakin täydestä, niin en usko kapasiteetin riittävän kovin pitkälle muissakaan asioissa.
    Ensin kirjoitat 100 biljoona kertaisesta valonnopeudesta ja seuraavaksi selität että eikun 100 biljoonaa osaa vaille valonnopeus. Mitä v.tt.a tarkoittaa 100 biljoonaa osaa vaille jokin? Minkä kokoista osaa?

    Kaveri oli pitkään hiljaa. Ilmeisesti jouti välillä laitoshoitoon. Nyt on taas maaninen vaihe päällä. Kaikki yhteys reaalimaailmaan tuntuu katkenneen.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    En kirjoittanut mistään 100 biljoonaa kertaa valonnopeudesta (ymmärsit väärin kun et ymmärtänyt)) vaan alunperin mainitsin nopepeuden joka on 999999999999999% valon nopeudesta, tai ihan mikä tahansa suuri luku kelpaa tähän, vaikka tuhat nollaa, nehän on vain lukuja , pääasia että mahdollisimman lähellä valon nopeutta jotta suiteellisuusteoria ei ylity koska siitä tässä ei ole kysymys.

    >>>>Sinänsä jos tällinen mahdollisman ohut valonpätkä kyettäsi luomaan sulkimella jonka nopeus olisi esim noin 999999999999999 % valonnopeudesta olis valonpätkällä horisontaalisia siis pistemäisä ominaisuuksia, näiden esiintuominen on mahdotonta koska äärettömän pientä reikää ei ole olemassa.

    Kyllä kirjoitit. 100 % on valonnopeus ja 15 ysiä on n. 1 x 10 ^13 kertaa valonnopeus.
    Et ymmärrä prosentin määritelmää ja kaadat suhtista. Jos valittaisiin fyssan palstan hölmöilyjen TOP ten, tuo olisi lähellä kärkeä.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Mitä v.tt.a tarkoittaa 100 biljoonaa osaa vaille jokin? Minkä kokoista osaa?


    Tässä tapauksessa valonopeus 299 792 458 m/s jaetaan 100 biljoonalla ja vähennetään siitä yksi osa ja sillä nopeudella liikkuu kuvaamani latteen reikä, kuinka paksu valotaso tästä sitten muodostuu saattaa olla eteviempiekin matemaatikkojen ulottumattomissa))) mutta todellisuudessa se on jotain, jos valolla on tietty nopeus.

    Ei vailla, vaan merkitsemälläsi tavalla 100 biljoonaa kertainen. Etkö osaa edes peruskoulumatiikkaa.
    "saattaa olla eteviempiekin matemaatikkojen ulottumattomissa"
    Kuka tahansa lukion käynyt osaisi laskea tuon, jos laskussa olisi jotain mieltä.
    Kuinka saakelin tyhmä oikein olet?

    Äänestä

  • älyn pohjakosketus kirjoitti:

    Ei vailla, vaan merkitsemälläsi tavalla 100 biljoonaa kertainen. Etkö osaa edes peruskoulumatiikkaa.
    "saattaa olla eteviempiekin matemaatikkojen ulottumattomissa"
    Kuka tahansa lukion käynyt osaisi laskea tuon, jos laskussa olisi jotain mieltä.
    Kuinka saakelin tyhmä oikein olet?

    Eikö tullut jo selvöksi että kuvaaamani laitteen reikä ei liiku aivan valon nopeudella mutta äärettömän lähelle valon nopeutta., jankkaat nyt tyhmää koska et voi kumota, esimerkkini kun on suhteeellisuusteorian ja fysiikan lakien mukainen ja osoittaa kuinka valolla ei todellisuudessa ole niitä ominaisuuksia aaltomaista ja pistemäistä mitä vielä yleisesti pidetään totena, mutta kun näkymättömästä on aina voitu sepustaa satuja ja luoda kuvitelmia)) Et pysty kumoamaan lautettani ja sen koetilannetta .

    Äänestä

  • vintti sekaisin kirjoitti:

    Kaveri oli pitkään hiljaa. Ilmeisesti jouti välillä laitoshoitoon. Nyt on taas maaninen vaihe päällä. Kaikki yhteys reaalimaailmaan tuntuu katkenneen.

    Oliko sinusta Albert setä laitoshoidossa kun esitti ja teki johtopäätöksen valon kaateutumisesta hissiesinerkillä? No tuskin edes tiesit, esimerkkuni tässä perustuu aivan samaan, minun esimerkissä hissi vain liilkkuu nopeammin, ajattelen että nyt podät sitten itseäsi tyhmänä ja se on kyllä aivan oikein)))

    Äänestä

  • jakinboasIi kirjoitti:

    Eikö tullut jo selvöksi että kuvaaamani laitteen reikä ei liiku aivan valon nopeudella mutta äärettömän lähelle valon nopeutta., jankkaat nyt tyhmää koska et voi kumota, esimerkkini kun on suhteeellisuusteorian ja fysiikan lakien mukainen ja osoittaa kuinka valolla ei todellisuudessa ole niitä ominaisuuksia aaltomaista ja pistemäistä mitä vielä yleisesti pidetään totena, mutta kun näkymättömästä on aina voitu sepustaa satuja ja luoda kuvitelmia)) Et pysty kumoamaan lautettani ja sen koetilannetta .

    Ämpärityhmä juttusi ei osoita yhtään mitään. Aaltohiukkasdualismi on tieteen faktaa, jota ei lapsellinen jargonisi kaada.

    Kuka pitää fotonia pistemäisenä? Ei ainakaan kvanttifysiikka eikä fyysikot muutenkaan?

    Äänestä

  • jakinbiasII kirjoitti:

    Oliko sinusta Albert setä laitoshoidossa kun esitti ja teki johtopäätöksen valon kaateutumisesta hissiesinerkillä? No tuskin edes tiesit, esimerkkuni tässä perustuu aivan samaan, minun esimerkissä hissi vain liilkkuu nopeammin, ajattelen että nyt podät sitten itseäsi tyhmänä ja se on kyllä aivan oikein)))

    Hän esitti nematematiikalla. Eikä hissiesimerkki edes esittänyt valon kaareutumista, pösilö. Esimerkkisi on sairaiden aivojen megalomaanista houretta, jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Jos haluat tehdä fysiikkaa, laske.

    Äänestä

  • älyn pohjakosketus kirjoitti:

    Ei vailla, vaan merkitsemälläsi tavalla 100 biljoonaa kertainen. Etkö osaa edes peruskoulumatiikkaa.
    "saattaa olla eteviempiekin matemaatikkojen ulottumattomissa"
    Kuka tahansa lukion käynyt osaisi laskea tuon, jos laskussa olisi jotain mieltä.
    Kuinka saakelin tyhmä oikein olet?

    Kuka tahansa ymmärtää kyllä mitä jakinboasII tarkoittaa -mikset sinä?
    Puutut tässä aiheessa täysin epäolennaisuuksiin miksi?
    Etkö siis keksi mitään oikeata faktaa jolla kumoaisit juttunsa ja pitää tämän takia alkaa saivartelemaan epäolennaisuuksilla ja haukkumaan.

    Äänestä

  • älä unta nää kirjoitti:

    Hän esitti nematematiikalla. Eikä hissiesimerkki edes esittänyt valon kaareutumista, pösilö. Esimerkkisi on sairaiden aivojen megalomaanista houretta, jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Jos haluat tehdä fysiikkaa, laske.

    Rakettiesimerkki esitti valon kaareutumista ja vastaa täysin omaa esimerkkiäni, mutta sama se idea on tärkein oli se sitten hissi, raketti tai tämä vain reikä.

    Äänestä

  • kyllä kyllä kirjoitti:

    Kyllä kirjoitit. 100 % on valonnopeus ja 15 ysiä on n. 1 x 10 ^13 kertaa valonnopeus.
    Et ymmärrä prosentin määritelmää ja kaadat suhtista. Jos valittaisiin fyssan palstan hölmöilyjen TOP ten, tuo olisi lähellä kärkeä.

    Saivartelua, sanoin että laita ysi jonoon pilkut itse paikoilleen 100% ei ylittynyt.

    Äänestä

  • nolaat itsesi kirjoitti:

    Ämpärityhmä juttusi ei osoita yhtään mitään. Aaltohiukkasdualismi on tieteen faktaa, jota ei lapsellinen jargonisi kaada.

    Kuka pitää fotonia pistemäisenä? Ei ainakaan kvanttifysiikka eikä fyysikot muutenkaan?

    Aaltohiukkasdualismi on tieteellistä faktaa vain fysikaalisessa laatikossa jossa on tietyt fysikaaliset ominaisuudet, täysin luonnollista että ainoastaan materian avulla valolle voidaan antaa muotoja ja tiloja, miten nämä kaksi asiaa, valo ja aine, liittyy alimilla tasoilla yhteen on vielä mysteeri mutta paremman puuteessa on tyydyttävä mitä on.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Saivartelua, sanoin että laita ysi jonoon pilkut itse paikoilleen 100% ei ylittynyt.

    arkoitit kai "laita pilkut paikoileen, kun minä en ymmärrä niistä mitään"

    Typeryytesi paistoi taas kuin Naantalin aurinko. Jos teet 10 ^13 kertaluokkaa olevan virheen toistuvasti, ei siihen puuttumisessa kyse ole saivartelusta.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Aaltohiukkasdualismi on tieteellistä faktaa vain fysikaalisessa laatikossa jossa on tietyt fysikaaliset ominaisuudet, täysin luonnollista että ainoastaan materian avulla valolle voidaan antaa muotoja ja tiloja, miten nämä kaksi asiaa, valo ja aine, liittyy alimilla tasoilla yhteen on vielä mysteeri mutta paremman puuteessa on tyydyttävä mitä on.

    Ei valolle mitään muotoja voida antaa pelle.
    Valon ja aineen yhteen liittymisessä ei ole pienintäkään mysteeriä. Kvanttifysiikka selittää sen täysin jäännöksettömästi hömelö.

    Äänestä

  • Sivustaseuraava kirjoitti:

    Kuka tahansa ymmärtää kyllä mitä jakinboasII tarkoittaa -mikset sinä?
    Puutut tässä aiheessa täysin epäolennaisuuksiin miksi?
    Etkö siis keksi mitään oikeata faktaa jolla kumoaisit juttunsa ja pitää tämän takia alkaa saivartelemaan epäolennaisuuksilla ja haukkumaan.

    JB on täysin pihalla fysiikasta. Vaikka tuollainen koe tehtäisiin, ei se muuttaisi mitään fyssan peruskäsityksistä.
    Oletko sinäkin sitä mieltä, että ilmiön laskeminen voisi olla matemaatikoille liian vaikeaa. Sen laskee lukion matiikalla ja varmaan ihan peruskoulumatiikallakin. Juuri tuollaiset aivopierut näyttävät kuinka pihalla JB on.
    Entä väite, että materian ja valon suhde alemmalla tasolla olisi mysteeri. Ei ole. Jos kaveri ei osaa laittaa pilkkua paikalleen puhuessaan prosenteista, on kyseessä aito vajakki. Vai etkö sinäkään osaa, kun pidät ersitystä selvänä?

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Rakettiesimerkki esitti valon kaareutumista ja vastaa täysin omaa esimerkkiäni, mutta sama se idea on tärkein oli se sitten hissi, raketti tai tämä vain reikä.

    Mikä rakettiesimerkki? Laitahan linkki.
    Hissi taas kuvasi gravitaation ja kiihtyvyyden ekvivalenssia. Ei valoa. Jos Einsteinilla oli hissin suhteen valoa kuvaava esimerkki, voit varmaan laittaa siihenkin linkin. Tuollaisilla esimerkeillä ei kuitenkaan ole muuta kuin populaari ilmiötä selittelevä tarkoitus. Eivät ne ole fysiikkaa.
    Ja kun jutuisasi näkee sokea Reettakin, että olet fysiikasta pihalla.

    Sitten eräs fysiikan perusasia. Einstein esitti tarkasti matemaattisesti formatoituna, kuten jokainen fyysikko. Enqvist kirjoitti jossain kirjassaan, että matematiikka on fysiikan esitysmuoto. Sanat ovat pelkkää käsien heiluttelua.

    Äänestä

  • Et ole Albert II kirjoitti:

    Mikä rakettiesimerkki? Laitahan linkki.
    Hissi taas kuvasi gravitaation ja kiihtyvyyden ekvivalenssia. Ei valoa. Jos Einsteinilla oli hissin suhteen valoa kuvaava esimerkki, voit varmaan laittaa siihenkin linkin. Tuollaisilla esimerkeillä ei kuitenkaan ole muuta kuin populaari ilmiötä selittelevä tarkoitus. Eivät ne ole fysiikkaa.
    Ja kun jutuisasi näkee sokea Reettakin, että olet fysiikasta pihalla.

    Sitten eräs fysiikan perusasia. Einstein esitti tarkasti matemaattisesti formatoituna, kuten jokainen fyysikko. Enqvist kirjoitti jossain kirjassaan, että matematiikka on fysiikan esitysmuoto. Sanat ovat pelkkää käsien heiluttelua.

    Rakettiesimerkissä, jossa samaistettiin gravitaatio ja kiihtyvyys, oli mukana myös tuo valosäteen taipuminen gravitaatiokentässä (so. kiihtyvässä hississä). Valonsäteen reitti taipuu hissin sisällä, koska hissi on kiihtyvässä liikkeessä...

    Äänestä

  • old_profile_65377 kirjoitti:

    Rakettiesimerkissä, jossa samaistettiin gravitaatio ja kiihtyvyys, oli mukana myös tuo valosäteen taipuminen gravitaatiokentässä (so. kiihtyvässä hississä). Valonsäteen reitti taipuu hissin sisällä, koska hissi on kiihtyvässä liikkeessä...

    Näinhän se esimerkki meni. Lähellä valonnopeutta valo olisi jo äärimmäisen taipunut eikä lopulta pääsisi enää sisään lainkaan kuten aivan alussa esitin , tältä tietenkin näyttäisi raketin sisällä mutta suhteellisuuteorian oppien mukaan eriltä ulkopuolelta.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Näinhän se esimerkki meni. Lähellä valonnopeutta valo olisi jo äärimmäisen taipunut eikä lopulta pääsisi enää sisään lainkaan kuten aivan alussa esitin , tältä tietenkin näyttäisi raketin sisällä mutta suhteellisuuteorian oppien mukaan eriltä ulkopuolelta.

    Tajuat tämän Einsteinin ajatuskokeenkin väärin. Valonsäteen ei tarvitse tulla mistään ulkopuolelta pienestä reiästä. Riittää jos hissin matkustajalla olisi lasertaskulamppu kädessään, niin lasersäde taipuisi hissin ollessa kiihtyvässä liikkeessä. Tasaisessa liikkeessä vaikka kuinkakin lähellä valonnopeutta valonsäde ei taipuisi ollenkaan.

    Äänestä

  • old_profile_65377 kirjoitti:

    Tajuat tämän Einsteinin ajatuskokeenkin väärin. Valonsäteen ei tarvitse tulla mistään ulkopuolelta pienestä reiästä. Riittää jos hissin matkustajalla olisi lasertaskulamppu kädessään, niin lasersäde taipuisi hissin ollessa kiihtyvässä liikkeessä. Tasaisessa liikkeessä vaikka kuinkakin lähellä valonnopeutta valonsäde ei taipuisi ollenkaan.

    Albeet ei pitäntt lamppua mutta toki se on sama asia.
    Tarkoitin että ulkopuolisen tarkkailijan silmissä valo ei taivu. Valon taipuminen on tietenkin olemassa vaikka kiihtyvuus olisi kävelynopeus, ja jos ak kun palataan alkuperäiseen nopeuteen valo taipuu toiseen suuntaan, eikä mikään ole muuttunut jos ei osoite.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Albeet ei pitäntt lamppua mutta toki se on sama asia.
    Tarkoitin että ulkopuolisen tarkkailijan silmissä valo ei taivu. Valon taipuminen on tietenkin olemassa vaikka kiihtyvuus olisi kävelynopeus, ja jos ak kun palataan alkuperäiseen nopeuteen valo taipuu toiseen suuntaan, eikä mikään ole muuttunut jos ei osoite.

    Kiihtyvyys ei voi olla kävelynopeus. Nopeutta mitataan yksiköllä m/s ja kiihtyvyyttä m/s^2. Nopeus on nopeus ja kiihtyvyys on kiihtyvyys. Valo ei taivu vaikka hissi kulkisi lähellä valonnopeutta, vain jos se olisi kiihtyvässä liikkeessä.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Albeet ei pitäntt lamppua mutta toki se on sama asia.
    Tarkoitin että ulkopuolisen tarkkailijan silmissä valo ei taivu. Valon taipuminen on tietenkin olemassa vaikka kiihtyvuus olisi kävelynopeus, ja jos ak kun palataan alkuperäiseen nopeuteen valo taipuu toiseen suuntaan, eikä mikään ole muuttunut jos ei osoite.

    Kyllä ulkopuolisen tarkkailijan mielestäkin valo taipuu. Ulkopuolinen tarkkailijahan on kiihtyvässä liikkeessä valonlähteeseen nähden, koska hissi, jossa taskulamppu on, on kiihtyvässä liikkeessä ulkopuoliseen tarkkailijaan nähden.

    Äänestä

  • old_profile_65377 kirjoitti:

    Kyllä ulkopuolisen tarkkailijan mielestäkin valo taipuu. Ulkopuolinen tarkkailijahan on kiihtyvässä liikkeessä valonlähteeseen nähden, koska hissi, jossa taskulamppu on, on kiihtyvässä liikkeessä ulkopuoliseen tarkkailijaan nähden.

    Sori, ei taivukaan. Eihän valonsäde "liiku taskulampun mukana", vaan kun fotoni on lähtenyt, niin ei se enää ole "kiinni" taskulampussa, vaan kulkee "itsenäisesti"

    Äänestä

  • old_profile_65377 kirjoitti:

    Kiihtyvyys ei voi olla kävelynopeus. Nopeutta mitataan yksiköllä m/s ja kiihtyvyyttä m/s^2. Nopeus on nopeus ja kiihtyvyys on kiihtyvyys. Valo ei taivu vaikka hissi kulkisi lähellä valonnopeutta, vain jos se olisi kiihtyvässä liikkeessä.

    Tarkoitin kävelynopeudella tapahtuvaa kiihtyvyyttä, valon on taivuttava silloinkin vaikka ei enää silmin havaittavasti.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Tarkoitin kävelynopeudella tapahtuvaa kiihtyvyyttä, valon on taivuttava silloinkin vaikka ei enää silmin havaittavasti.

    Kiihtyvyys ei ole mitenkään riippuvainen alkunopeudesta. Kävelynopeudella tapahtuva kiihtyvyys ei merkitse yhtään mitään.

    Äänestä

Siis nyt palstan tyhmät jänkkäjät sanon teille, kuvitelkaa että tämä reikä laite jonka esitin yllä onkin se sama reikäraketti ( vain pienempi) jonka Albet on esittänyt ja sallikaa minun nauraa tyhmyydellenne, tämä olikin mestarin oma esimerkki jota niin kunnioitatte , ette pienuuden takia vain tajunneet.

Äänestä
  • Tällä palstalla on yksi jänkääjä, joka on osoittanut olevansa aidosti tyhmä. Ja nyt hän kuvttelee olevansa Einsteinin työn jatkaja.

    Äänestä

  • liikaa pakuria? kirjoitti:

    Tällä palstalla on yksi jänkääjä, joka on osoittanut olevansa aidosti tyhmä. Ja nyt hän kuvttelee olevansa Einsteinin työn jatkaja.

    Ainakin olen todistanut ajattelevani ja ummärtäväni enemmän kuin sinä joka ei ole sanonut vielä mitään saatikka todistanut laitteeni olevan fysiikan lakien vastainen ja että sillä voi luoda lyhimmän mahdollisen valon pituuden sanotaan sitä tässä nyt vaikka sitten aalloksi, ja kuten huomaat käsite valoaalto voi olla olemassa vain materian avulla joka estää valon kulkua, se ei siis ole itse valon ominaisuus.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Ainakin olen todistanut ajattelevani ja ummärtäväni enemmän kuin sinä joka ei ole sanonut vielä mitään saatikka todistanut laitteeni olevan fysiikan lakien vastainen ja että sillä voi luoda lyhimmän mahdollisen valon pituuden sanotaan sitä tässä nyt vaikka sitten aalloksi, ja kuten huomaat käsite valoaalto voi olla olemassa vain materian avulla joka estää valon kulkua, se ei siis ole itse valon ominaisuus.

    "Ainakin olen todistanut ajattelevani ja ummärtäväni enemmän kuin sinä"

    Et todellakaan ole. Ammun seuraavassa ankkasi alas. Toivottavasti kykenet seuraamaan ajatusta mekanistisesta maailmankuvastasi huolimatta.

    Ei laitteesi fysiikan lakien vastainen ole, kunhan pilkun laittaa paikalleen. Jos et itse osaa, voin auttaa. Ei se kuitenkaan kumoa pilkkuakaan nykyfysiikasta, eikä antaisi mitään uutta tietoa.

    Ajallisesti tarpeeksi pieni havaintoikkuna tekisi fotonien läpimenemisen satunnaiseksi. Se tapahtuisi siinä vaiheessa, kun rako olisi kooltaan fotonin Schrödingerin aaltofuktion luokkaa. Sen jälkeen lopputulos ei olisi enää lineaarinen "ohut valo" vaan kvantuittunut sen mukaan, sattuisiko fotonin aaltofunktion amplitudin neliön maksimi raon kohtaan vai ei. Lisäksi muutoksen rajapinta olisi sumea. Ei ole olemassa sellaista kuin "lyhin mahdollinen valon pituus", tarkoitat sillä sitten pulssin pituutta tai aallonpituutta. Kvanttifysiikassa yksittäistä alkeishiukkasta (mitä tahansa) tarkasteltaessa tarkkat mitat häviävät, kun mennään riittävän pieneen skaalaan. Mekanistinen selitys, johon kokeesi perustuisi, tulee auttamatta tiensä päähän.

    Valoaallon olemassaolo ei todellakaan vaadi materiaa. Valoaalto kulkee tyhjiössä vallan hyvin. Siltä voidaan mitatat aallonpituus, intensiteetti, polarisuus, mahdollinen diffraktio yms aallolle ominaisia piirteitä. Kirjahyllyssäni on kokonainen kirja SM-spektrin käyttäytymisestä väliaineissa, rajapinnoissa ja tyhjiössä.

    Vieläkö uskot ymmärtäneesi ongelman minua paremmin? Et todellakaan.

    Äänestä

  • Tässä vähän dataa kirjoitti:

    "Ainakin olen todistanut ajattelevani ja ummärtäväni enemmän kuin sinä"

    Et todellakaan ole. Ammun seuraavassa ankkasi alas. Toivottavasti kykenet seuraamaan ajatusta mekanistisesta maailmankuvastasi huolimatta.

    Ei laitteesi fysiikan lakien vastainen ole, kunhan pilkun laittaa paikalleen. Jos et itse osaa, voin auttaa. Ei se kuitenkaan kumoa pilkkuakaan nykyfysiikasta, eikä antaisi mitään uutta tietoa.

    Ajallisesti tarpeeksi pieni havaintoikkuna tekisi fotonien läpimenemisen satunnaiseksi. Se tapahtuisi siinä vaiheessa, kun rako olisi kooltaan fotonin Schrödingerin aaltofuktion luokkaa. Sen jälkeen lopputulos ei olisi enää lineaarinen "ohut valo" vaan kvantuittunut sen mukaan, sattuisiko fotonin aaltofunktion amplitudin neliön maksimi raon kohtaan vai ei. Lisäksi muutoksen rajapinta olisi sumea. Ei ole olemassa sellaista kuin "lyhin mahdollinen valon pituus", tarkoitat sillä sitten pulssin pituutta tai aallonpituutta. Kvanttifysiikassa yksittäistä alkeishiukkasta (mitä tahansa) tarkasteltaessa tarkkat mitat häviävät, kun mennään riittävän pieneen skaalaan. Mekanistinen selitys, johon kokeesi perustuisi, tulee auttamatta tiensä päähän.

    Valoaallon olemassaolo ei todellakaan vaadi materiaa. Valoaalto kulkee tyhjiössä vallan hyvin. Siltä voidaan mitatat aallonpituus, intensiteetti, polarisuus, mahdollinen diffraktio yms aallolle ominaisia piirteitä. Kirjahyllyssäni on kokonainen kirja SM-spektrin käyttäytymisestä väliaineissa, rajapinnoissa ja tyhjiössä.

    Vieläkö uskot ymmärtäneesi ongelman minua paremmin? Et todellakaan.

    Toinen järkevä ja asiallinen vastaus, kiitos!
    Koko juttuni idea on hahmottaa kuinka valon nopeutta voisi mitata tarkasti, erittäin tarkasti.
    Nyt jo kuten itsekin myönsit (kuten arvelin) mössöksi menee joten täysin tarkaa valonnopeutta ei ole.
    Kysynmys onkin enää
    että kuinka tarkka nykyisen valonnopeuden määritelmä on.
    Jotta jokin nopeus jellekin voidaan mitata on mittaukselle saatava alku ja loppu. Tämä esimerkkini mekaaninen laite luo varmasti tarkimman edellytyksen valonnopeuden mittaukselle.
    Tällainen laite on mahdollista rakentaa jossa valo sytytetään mekaanisesti esim käyttämällä räjähdysvoimaa, jolla todennäköisesti voi saavuttaa nopeimman sulkimen nopeuden, tämä on tärkeää koska suurinkin räjähdysnopeus on etana valonnopeuteen verrattuna.
    En väitä että nykyinen valonopeuden määritlelmä ei olsi jo suht tarkka, riittävän tarkka että emme huomaa eroa meidän hallisemalla Maa alueella, mutta pienikin ero valonnopeuksissa esim, meno tulosuuntaan joka jäisi meiltä havaitsematta voisi vaikuttaa ratkaisesvasti siihen että universumi ei olisikaan ihan se mitä nyt luulemme.
    Mikä on mielestäsi se tarkin väline millä valon nopeus on suhteutettu metrijärjestelmään?

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Toinen järkevä ja asiallinen vastaus, kiitos!
    Koko juttuni idea on hahmottaa kuinka valon nopeutta voisi mitata tarkasti, erittäin tarkasti.
    Nyt jo kuten itsekin myönsit (kuten arvelin) mössöksi menee joten täysin tarkaa valonnopeutta ei ole.
    Kysynmys onkin enää
    että kuinka tarkka nykyisen valonnopeuden määritelmä on.
    Jotta jokin nopeus jellekin voidaan mitata on mittaukselle saatava alku ja loppu. Tämä esimerkkini mekaaninen laite luo varmasti tarkimman edellytyksen valonnopeuden mittaukselle.
    Tällainen laite on mahdollista rakentaa jossa valo sytytetään mekaanisesti esim käyttämällä räjähdysvoimaa, jolla todennäköisesti voi saavuttaa nopeimman sulkimen nopeuden, tämä on tärkeää koska suurinkin räjähdysnopeus on etana valonnopeuteen verrattuna.
    En väitä että nykyinen valonopeuden määritlelmä ei olsi jo suht tarkka, riittävän tarkka että emme huomaa eroa meidän hallisemalla Maa alueella, mutta pienikin ero valonnopeuksissa esim, meno tulosuuntaan joka jäisi meiltä havaitsematta voisi vaikuttaa ratkaisesvasti siihen että universumi ei olisikaan ihan se mitä nyt luulemme.
    Mikä on mielestäsi se tarkin väline millä valon nopeus on suhteutettu metrijärjestelmään?

    Valonnopeus on tarkka yhdeksän merkitsevän numeron tarkkuudella. Se on huiman suuri tarkkuus. Suhteellisuusteoria on siinä mielessä vielä klassinen teoria, ettei se huomioi kvanttiepämääräisyyttä.
    Esimerkkisi mukaista laitetta ei tarvita valonnopeuden tarkkaan mittaukseen. Se on mitattu paljon sofistikoidummilla menetelmillä niin tarkasti kuin mahdollista. Mikään mekaaninen suljin ei ole riittävä nopea eikä tarkaa. Ei varsinkaan räjähdysvoimalla ohjattava.
    En tunne tarkasti nykyisiä mitausjärjestelmiä, mutta niiden perustana käytetään pitkiä kulkureittejä valolle, elektroniikkaa ja atomikelloja, joilla saavutetaan aivan eri luokan "suljinnopeuksia" kuin ehdottamillasi mekaanisilla järjestelmillä.
    Itse asiassa valonnopeus on nykyään määritelmä. Mikään mittaus ei voisi sitä enää muuttaa. Metrin pituus vain muuttuisi.

    Jos saat vielä jostain käsiisi Bernard Jaffen kirjoittaman pienen kirjan: "Michelsson ja valon nopeus" vuodelta 1962, pääset tutustumaan vanhoihin, mutta melko nerokkaisiin mittausjärjestelyihin, joilla kyseinen herra pääsi varsin suuriin tarkkuuksiin. Varmasti suurempiin kuin esittämilläsi menetelmillä.

    Äänestä

  • agnoskepo kirjoitti:

    Valonnopeus on tarkka yhdeksän merkitsevän numeron tarkkuudella. Se on huiman suuri tarkkuus. Suhteellisuusteoria on siinä mielessä vielä klassinen teoria, ettei se huomioi kvanttiepämääräisyyttä.
    Esimerkkisi mukaista laitetta ei tarvita valonnopeuden tarkkaan mittaukseen. Se on mitattu paljon sofistikoidummilla menetelmillä niin tarkasti kuin mahdollista. Mikään mekaaninen suljin ei ole riittävä nopea eikä tarkaa. Ei varsinkaan räjähdysvoimalla ohjattava.
    En tunne tarkasti nykyisiä mitausjärjestelmiä, mutta niiden perustana käytetään pitkiä kulkureittejä valolle, elektroniikkaa ja atomikelloja, joilla saavutetaan aivan eri luokan "suljinnopeuksia" kuin ehdottamillasi mekaanisilla järjestelmillä.
    Itse asiassa valonnopeus on nykyään määritelmä. Mikään mittaus ei voisi sitä enää muuttaa. Metrin pituus vain muuttuisi.

    Jos saat vielä jostain käsiisi Bernard Jaffen kirjoittaman pienen kirjan: "Michelsson ja valon nopeus" vuodelta 1962, pääset tutustumaan vanhoihin, mutta melko nerokkaisiin mittausjärjestelyihin, joilla kyseinen herra pääsi varsin suuriin tarkkuuksiin. Varmasti suurempiin kuin esittämilläsi menetelmillä.

    Järkikin sanoo että tuohon m/s tarkuuteen ei pääse millään kokeellisella tuloksella, tietenkin suurinumeroiseen lukuun päättyy automaattisesti koska valo on nopea ja metri lyhyt.
    Nämä valon kierrätyslaitteet peileillä todistaa käsittääkseni vain että valolla on nopeus ei sen nopeutta suhteessa metrijärjestelmään, koska valoon sisälle pitäisi merkata metrin tarkka paikka (mikä tuskin mahdollista), jos ja kun mikään suljinsysteemi ei ole riittävän tarkka, herää kysmys valon todellisesta nopeudesta suhteessa metrijäjestelmään.

    Myös kaikki kokeet on tehty Maan pinnanalla ja todennäköisesti vain horisontaalisella tasolla .
    Oletan että tuohon valonnopeuteen m/s on päädytty tiettyjen havaintojen perusteella, eikä meitä käytänössä haittaisi jos valon nopeus olisikin vähän isompi tai suurempi, voimme toimia valon suhteen tuon luvun m/s mukaan ihan samaan tapaan kuin metri mitan suhteen, toisin sanoen valo kulkee nopeuttaan anamme sille mitä arvoja tahansa ja nämä arvomme onkin tehty vain auttamaan meitä, ei välttämättä olemaan todellisuutta.
    Et tuntunut itsekään tietävän tarkalleen kuinka valonnopeuden m/s lukuun on päädytty, tietääkö joku muu?

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Järkikin sanoo että tuohon m/s tarkuuteen ei pääse millään kokeellisella tuloksella, tietenkin suurinumeroiseen lukuun päättyy automaattisesti koska valo on nopea ja metri lyhyt.
    Nämä valon kierrätyslaitteet peileillä todistaa käsittääkseni vain että valolla on nopeus ei sen nopeutta suhteessa metrijärjestelmään, koska valoon sisälle pitäisi merkata metrin tarkka paikka (mikä tuskin mahdollista), jos ja kun mikään suljinsysteemi ei ole riittävän tarkka, herää kysmys valon todellisesta nopeudesta suhteessa metrijäjestelmään.

    Myös kaikki kokeet on tehty Maan pinnanalla ja todennäköisesti vain horisontaalisella tasolla .
    Oletan että tuohon valonnopeuteen m/s on päädytty tiettyjen havaintojen perusteella, eikä meitä käytänössä haittaisi jos valon nopeus olisikin vähän isompi tai suurempi, voimme toimia valon suhteen tuon luvun m/s mukaan ihan samaan tapaan kuin metri mitan suhteen, toisin sanoen valo kulkee nopeuttaan anamme sille mitä arvoja tahansa ja nämä arvomme onkin tehty vain auttamaan meitä, ei välttämättä olemaan todellisuutta.
    Et tuntunut itsekään tietävän tarkalleen kuinka valonnopeuden m/s lukuun on päädytty, tietääkö joku muu?

    Miksi siihen ei pääse kokeellisella tuloksella? Minun järkeni ei sano sellaista. Kvanttifysiikassa tarkimmat ennusteet on -mitattu- 11 merkitsevän numeron tarkkuudella, jolloin vasta viimeisessä numerossa oli virhemarginaalia.

    Miksi ihmeessä valon sisään pitäisi merkata yhtään mitään. Riittä hyvin, jos tuntee valon kulkeman matkan ja tietää lyhyen valopulssin lähtö- ja tulohetket. Tosin sen metrin merkkaaminen ei olisi SM-pulssille temppu eikä mikään. Eihän se olisi kuin bitti valokaapelissa.
    Olen itsekin olen työskennellyt sellaisen tekniikan kanssa, jossa valo ehtii kulkea jakson aikana vähemmän kuin senttimetrin, eikä silloin puhuttu vielä kuin reilun neljänkymmenen gigahetzin taajuuksista.

    Jos peilihärpäkkeillä tehdään sadan metrin mittarata, valolta kestää 1 us sen kulkemiseen. Se vastaa vain megaherzin taajuutta. Se voidaan nohevasti pilkkoa sataantuhanteen osaan ja pienemmäksikin. Jos mittarataa venytetään useisiin kilometreihin, saadaan suhteessa vielä tarkempi mittaus. Itse asiassa jo Michelssonin mittaukset perustuivat interferenssiin, jossa mittaustarkkuudeksi tuli valon aallonpituuden osia.

    Valonnopeus on mitattu myös avaruuden tyhjiössä. Esimerkiksi GPS ei toimisi, jos valonnopeudessa olisi vähänkin häikkiä.

    Et ole kirjoitustesi perusteella oikein viivalla siitä, missä fysiikassa ja mittaustarkkuuksissa mennään. Myös se, että valon sisään pitäisi merkata metrin tarkka paikka, kuulostaa omituiselta ajatukselta. Vaikka kuten totesin, se ei olisi temppu eikä mikään tehdä. Sitä ei kuitenkaan tarvittaisi yhtään mihinkään valonnopeuden mittaamisessa.

    Äänestä

  • agnoskepo kirjoitti:

    Miksi siihen ei pääse kokeellisella tuloksella? Minun järkeni ei sano sellaista. Kvanttifysiikassa tarkimmat ennusteet on -mitattu- 11 merkitsevän numeron tarkkuudella, jolloin vasta viimeisessä numerossa oli virhemarginaalia.

    Miksi ihmeessä valon sisään pitäisi merkata yhtään mitään. Riittä hyvin, jos tuntee valon kulkeman matkan ja tietää lyhyen valopulssin lähtö- ja tulohetket. Tosin sen metrin merkkaaminen ei olisi SM-pulssille temppu eikä mikään. Eihän se olisi kuin bitti valokaapelissa.
    Olen itsekin olen työskennellyt sellaisen tekniikan kanssa, jossa valo ehtii kulkea jakson aikana vähemmän kuin senttimetrin, eikä silloin puhuttu vielä kuin reilun neljänkymmenen gigahetzin taajuuksista.

    Jos peilihärpäkkeillä tehdään sadan metrin mittarata, valolta kestää 1 us sen kulkemiseen. Se vastaa vain megaherzin taajuutta. Se voidaan nohevasti pilkkoa sataantuhanteen osaan ja pienemmäksikin. Jos mittarataa venytetään useisiin kilometreihin, saadaan suhteessa vielä tarkempi mittaus. Itse asiassa jo Michelssonin mittaukset perustuivat interferenssiin, jossa mittaustarkkuudeksi tuli valon aallonpituuden osia.

    Valonnopeus on mitattu myös avaruuden tyhjiössä. Esimerkiksi GPS ei toimisi, jos valonnopeudessa olisi vähänkin häikkiä.

    Et ole kirjoitustesi perusteella oikein viivalla siitä, missä fysiikassa ja mittaustarkkuuksissa mennään. Myös se, että valon sisään pitäisi merkata metrin tarkka paikka, kuulostaa omituiselta ajatukselta. Vaikka kuten totesin, se ei olisi temppu eikä mikään tehdä. Sitä ei kuitenkaan tarvittaisi yhtään mihinkään valonnopeuden mittaamisessa.

    Hatunnosto hyvälle yritykselle, mutta JB:n kohdalla se tuskin tuottaa tulosta. Hemppa on jankuttanut samanlaista jargonia jo vuosikaudet oppimatta yhtään mitään.

    Äänestä

  • liikaa pakuria? kirjoitti:

    Tällä palstalla on yksi jänkääjä, joka on osoittanut olevansa aidosti tyhmä. Ja nyt hän kuvttelee olevansa Einsteinin työn jatkaja.

    Minäkin olen ollut täällä jankkaaja, muistaakseni. Ainakin Tiede-lehden palstalla ja Suomi24:n matematiikka areenalla. Mutta nyt on lääkitys kohdillaan. Minusta on hauska lukea jakinboasll:n suuruusharhaisia maanisia teorioita ja seurata niiden saamaa ärsytystä muissa- en tosin ole aiemmin törmännyt kuin nyt tässä keskustelussa. Koen ne ihan viihdyttäväksi taiteeksi, en tieteeksi. Nostan hattua myös heille, jotka vaivautuvat ja jaksavat keskustella ja väitellä häntä vastaan. Jos kyse on psykoottisesta maniasta, niin omasta kokemuksesta voin kertoa, että se on täysin turhaa (se väittely häntä vastaan).

    Äänestä

  • agnoskepo kirjoitti:

    Miksi siihen ei pääse kokeellisella tuloksella? Minun järkeni ei sano sellaista. Kvanttifysiikassa tarkimmat ennusteet on -mitattu- 11 merkitsevän numeron tarkkuudella, jolloin vasta viimeisessä numerossa oli virhemarginaalia.

    Miksi ihmeessä valon sisään pitäisi merkata yhtään mitään. Riittä hyvin, jos tuntee valon kulkeman matkan ja tietää lyhyen valopulssin lähtö- ja tulohetket. Tosin sen metrin merkkaaminen ei olisi SM-pulssille temppu eikä mikään. Eihän se olisi kuin bitti valokaapelissa.
    Olen itsekin olen työskennellyt sellaisen tekniikan kanssa, jossa valo ehtii kulkea jakson aikana vähemmän kuin senttimetrin, eikä silloin puhuttu vielä kuin reilun neljänkymmenen gigahetzin taajuuksista.

    Jos peilihärpäkkeillä tehdään sadan metrin mittarata, valolta kestää 1 us sen kulkemiseen. Se vastaa vain megaherzin taajuutta. Se voidaan nohevasti pilkkoa sataantuhanteen osaan ja pienemmäksikin. Jos mittarataa venytetään useisiin kilometreihin, saadaan suhteessa vielä tarkempi mittaus. Itse asiassa jo Michelssonin mittaukset perustuivat interferenssiin, jossa mittaustarkkuudeksi tuli valon aallonpituuden osia.

    Valonnopeus on mitattu myös avaruuden tyhjiössä. Esimerkiksi GPS ei toimisi, jos valonnopeudessa olisi vähänkin häikkiä.

    Et ole kirjoitustesi perusteella oikein viivalla siitä, missä fysiikassa ja mittaustarkkuuksissa mennään. Myös se, että valon sisään pitäisi merkata metrin tarkka paikka, kuulostaa omituiselta ajatukselta. Vaikka kuten totesin, se ei olisi temppu eikä mikään tehdä. Sitä ei kuitenkaan tarvittaisi yhtään mihinkään valonnopeuden mittaamisessa.

    Annatko ymmärtää että valonnopeus voidaan mitata vieläkin tarkemmin? onko valonopeus 299 792 458 m/s pyöristetty lähimpään metriin vai tämä on sentilleen tasan lukemna ?
    Valonopeuden metritarkuuden mittaukseen käytettävän kellon on laskettava tarkalleen sekunnin 300 miljoonasosia (numeroineen) ja tietenkin tämän kellon pitää olla valolla käynnistyvä ja valolla pysäyetttävä .
    Siis teidetäänkö valonopeus tuhannesosamillinn tai jopa tarkuudella tai miljoonasosamillin tarkuudella, siltä vaikutat?

    Äänestä

  • old_profile_65377 kirjoitti:

    Minäkin olen ollut täällä jankkaaja, muistaakseni. Ainakin Tiede-lehden palstalla ja Suomi24:n matematiikka areenalla. Mutta nyt on lääkitys kohdillaan. Minusta on hauska lukea jakinboasll:n suuruusharhaisia maanisia teorioita ja seurata niiden saamaa ärsytystä muissa- en tosin ole aiemmin törmännyt kuin nyt tässä keskustelussa. Koen ne ihan viihdyttäväksi taiteeksi, en tieteeksi. Nostan hattua myös heille, jotka vaivautuvat ja jaksavat keskustella ja väitellä häntä vastaan. Jos kyse on psykoottisesta maniasta, niin omasta kokemuksesta voin kertoa, että se on täysin turhaa (se väittely häntä vastaan).

    Uskovaisten mielestä suusruusharhaisin teoria mitä minulla on ja mitä ylipäätään voi olla on että, tieteoisuus on universumin informaation polttopiste, käsiteen yksilön olessa harhaa ja illuusioa, olen, olemme yhdessä universumi ja kaikki mitä siinä on ja tulee olemaan, nimittäiin aivan tietty tulevaisuuskin on jo olemassa kuten mennyt menneisyys koska kaikki tapahtuu vain yhdellä tavalla.

    Useimille edelllämainittu ei toki ole enää teoriaa vaan fysikaalista faktaa ja universumin parasta filosifiaa)))

    Äänestä

  • hyvä yritys kirjoitti:

    Hatunnosto hyvälle yritykselle, mutta JB:n kohdalla se tuskin tuottaa tulosta. Hemppa on jankuttanut samanlaista jargonia jo vuosikaudet oppimatta yhtään mitään.

    Olen oppinut tietämään että tietoisuus on universumin informaation polottopiste käsitteen yksilon olessa silkkaa harhaa ja illuusioa, kysyn vaan että voitko mitään tärkeämpää edes tietää??

    Äänestä

  • old_profile_65377 kirjoitti:

    Minäkin olen ollut täällä jankkaaja, muistaakseni. Ainakin Tiede-lehden palstalla ja Suomi24:n matematiikka areenalla. Mutta nyt on lääkitys kohdillaan. Minusta on hauska lukea jakinboasll:n suuruusharhaisia maanisia teorioita ja seurata niiden saamaa ärsytystä muissa- en tosin ole aiemmin törmännyt kuin nyt tässä keskustelussa. Koen ne ihan viihdyttäväksi taiteeksi, en tieteeksi. Nostan hattua myös heille, jotka vaivautuvat ja jaksavat keskustella ja väitellä häntä vastaan. Jos kyse on psykoottisesta maniasta, niin omasta kokemuksesta voin kertoa, että se on täysin turhaa (se väittely häntä vastaan).

    Vastasitkin ylempänä tuohon Einsteinin rakettiesimerkkiin jossa valo taipui raketin sisällä kiihtyvän liikeen takia ja juuri tämän esimerkki johtikin Einsteinin tiettyihin päätelmiin ns aikaavaruuden suhteen.
    Aivan ylimpänä esittämän systeemin "reikä" esittää siis aivan samaa fysiikkaa ja sama asiaa mitä Albertin rakettissa oleva reikä.
    Nythän ilmeisesti suhteellisuusteoriankin mukaan valo saadaan taipumaan raketin sisällä äärimmäiseen pisteeseen jotta valoa ei pääse enää sisään lainkaan, kaikki riippuu tietenkin kiihtyvyydestä ja loppunopeudesta.

    Jos valonnopeus voitaisi saavuttaa valoa ei siis tulisi sisään lainkaan? vai alkaako valo tulla raketin sisäään kun valon nopeus on saavutettu? ja kuinka nopeasti valo suoristuu? Tässä on tietty ristiriitaisuus koska suhteellisuusteorian mukaan valonbopeus on kaikille liikkujille sama, miksi se valo sitten ylipäätään taipui Einsteinin rakettieseimerkissä, oliko se lopulta väärä arvio A. Einsteiniltä?

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Vastasitkin ylempänä tuohon Einsteinin rakettiesimerkkiin jossa valo taipui raketin sisällä kiihtyvän liikeen takia ja juuri tämän esimerkki johtikin Einsteinin tiettyihin päätelmiin ns aikaavaruuden suhteen.
    Aivan ylimpänä esittämän systeemin "reikä" esittää siis aivan samaa fysiikkaa ja sama asiaa mitä Albertin rakettissa oleva reikä.
    Nythän ilmeisesti suhteellisuusteoriankin mukaan valo saadaan taipumaan raketin sisällä äärimmäiseen pisteeseen jotta valoa ei pääse enää sisään lainkaan, kaikki riippuu tietenkin kiihtyvyydestä ja loppunopeudesta.

    Jos valonnopeus voitaisi saavuttaa valoa ei siis tulisi sisään lainkaan? vai alkaako valo tulla raketin sisäään kun valon nopeus on saavutettu? ja kuinka nopeasti valo suoristuu? Tässä on tietty ristiriitaisuus koska suhteellisuusteorian mukaan valonbopeus on kaikille liikkujille sama, miksi se valo sitten ylipäätään taipui Einsteinin rakettieseimerkissä, oliko se lopulta väärä arvio A. Einsteiniltä?

    Olihan niin että tämä yksinkertainen rakettiesimerkki jonka kiihtyvässä liikeessä valo taipui raketin sisällä, johti Einsteinin kokeeseen etelämantereella, (kyllä) ja jossa Auringonpimennyksen hetkellä mitattiin tietyn tähden asema UUDELLEEN Auringon vierellä ja valon taipuminen näin todistettiin ja suhteellisuusteorian keskeisin teoria avaruuden kaareutumiseen sai kokeellisen todisteen. Suhteellisuuteorian keskeisin teesi alkoi siis yksinkertaisesta kuvitellusta rakettiesemerkistä, ei mistään matemaattisesta lauseesta.

    Tämä koe voi myös Occamin partaveitsen mukaan todistaa että Auringon gravitaatio vaikutti valon kulkuun (ei mikään avaruuden kaareutuminen) ja että valonnopeus ei olisikaan vakio, tähän ei Einstein tietenkään voinut päätyä, koska mitään teoriaa ei sen pohjalta olisi voisi kirjoittaa, suhteellisuuteoria siis vaatii valonopeuden vakioisuuden ja että valon taipuminen Auringon garavitaatiokentässä ei ole gravitaation vaikutusta valoon, vaan näkymätöntä avaruuden kaareutumista jota kuvaillaan usein kuopan pohjalla makaavasta kappaleella.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Olen oppinut tietämään että tietoisuus on universumin informaation polottopiste käsitteen yksilon olessa silkkaa harhaa ja illuusioa, kysyn vaan että voitko mitään tärkeämpää edes tietää??

    Juttusi on peräkammarifilosofiaa, jossa tyhjät termit kumisevat yhteen.
    Et tiedä, mitä tietoisuus edes on.
    Polttopiste on optinen termi.
    Universumin informaatiomäärä on lin ääretön. Ei voi keskittyä tietoisuuteen.

    Et siis tiedä yhtään mitään. Luulet vain harhaisessa pakurin polttamassa mielessäsi.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Annatko ymmärtää että valonnopeus voidaan mitata vieläkin tarkemmin? onko valonopeus 299 792 458 m/s pyöristetty lähimpään metriin vai tämä on sentilleen tasan lukemna ?
    Valonopeuden metritarkuuden mittaukseen käytettävän kellon on laskettava tarkalleen sekunnin 300 miljoonasosia (numeroineen) ja tietenkin tämän kellon pitää olla valolla käynnistyvä ja valolla pysäyetttävä .
    Siis teidetäänkö valonopeus tuhannesosamillinn tai jopa tarkuudella tai miljoonasosamillin tarkuudella, siltä vaikutat?

    Ei voida mitata tarkemmin. Eikö sinulle ole jo kerrottu, että valonnopeus on nykyisin perusmääritelmä. Vai etkö taaskaan ymmärtänyt. Tuo lukema on valonnopeuden määritelmä, joka tosin perustuu mittaukseen. Nyt metri on se, joka muuttuu.

    300 miljoonasosia laskeva kelloko on sinusta erityisen outo? Eihän se vaadi vielä kuin kolmensadan megan kellotaajuuden, jonka tarkkuus on parempi kuin 1 ppm. Tietsikassasikin on n. 10 kertaa suurempi kellotaajuus, joskaan ei taajuusstabilisuudeltaan kovin tarkka. Sellainen kello voidaan rakentaa vaikka 300 gigalle, jolloin tarkkuus tuhatkertaistuu. Ja valolla, eli sm-signalilla se tietenkin liipaistaisiin.

    Kun tekniikan tuntemus on tuolla tasolla, niin ei ainakaan kuumatkoja pitäisi arvostella, valonnopeuden mittauksesta nyt puuhumattakaan. Häpäiset vain itsesi tulemalla fysiikkapalstoille kirjoittelemaan. Salaliittopalstalla tuokin olisi voinut mennä läpi.

    Äänestä

  • jakinboas!! kirjoitti:

    Uskovaisten mielestä suusruusharhaisin teoria mitä minulla on ja mitä ylipäätään voi olla on että, tieteoisuus on universumin informaation polttopiste, käsiteen yksilön olessa harhaa ja illuusioa, olen, olemme yhdessä universumi ja kaikki mitä siinä on ja tulee olemaan, nimittäiin aivan tietty tulevaisuuskin on jo olemassa kuten mennyt menneisyys koska kaikki tapahtuu vain yhdellä tavalla.

    Useimille edelllämainittu ei toki ole enää teoriaa vaan fysikaalista faktaa ja universumin parasta filosifiaa)))

    "Useimille edelllämainittu ei toki ole enää teoriaa vaan fysikaalista faktaa ja universumin parasta filosifiaa))) "

    Tällainen lause todistaa jo itsessään, ettet ole henkisesti terve. Olet aivan aito megalomaanikko. Tiedät itsekin, ettei koulumenstyksesi ollut kummoinen. Nyt kompensoit traumojasi harhaisilla kuvitelmilla siitä, että olet fysiikassa Einsteinin kaltainen nero ja filosofiassa ylität Wittgensteininkin.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Olihan niin että tämä yksinkertainen rakettiesimerkki jonka kiihtyvässä liikeessä valo taipui raketin sisällä, johti Einsteinin kokeeseen etelämantereella, (kyllä) ja jossa Auringonpimennyksen hetkellä mitattiin tietyn tähden asema UUDELLEEN Auringon vierellä ja valon taipuminen näin todistettiin ja suhteellisuusteorian keskeisin teoria avaruuden kaareutumiseen sai kokeellisen todisteen. Suhteellisuuteorian keskeisin teesi alkoi siis yksinkertaisesta kuvitellusta rakettiesemerkistä, ei mistään matemaattisesta lauseesta.

    Tämä koe voi myös Occamin partaveitsen mukaan todistaa että Auringon gravitaatio vaikutti valon kulkuun (ei mikään avaruuden kaareutuminen) ja että valonnopeus ei olisikaan vakio, tähän ei Einstein tietenkään voinut päätyä, koska mitään teoriaa ei sen pohjalta olisi voisi kirjoittaa, suhteellisuuteoria siis vaatii valonopeuden vakioisuuden ja että valon taipuminen Auringon garavitaatiokentässä ei ole gravitaation vaikutusta valoon, vaan näkymätöntä avaruuden kaareutumista jota kuvaillaan usein kuopan pohjalla makaavasta kappaleella.

    Ei Einstein mitää kokeita tehnyt Etelämantereella sen paremmin kuin muuallakaan.
    Toisin kuin tietämättömyydessäsi väität, gravitaatio vaikuttaa valoon valon ekvivalentin massaenergian takia. Auringon tapauksessa vain puolet kaareutumisesta johtuu avaruuden kaareutumisesta. Taas meni päättelysi pyllylleen.
    Juttujen perusteella ei ole hyväksytty ainuttakaan fysiikan teoriaa. Voihan ajatusleikkejä kuvailla sanoilla, mutta ei fysiikan teoriaa. Fysiikan kieli on matematiikka. Sanallinen selittely on käsien heiluttelua.

    Äänestä

  • nollatieto kirjoitti:

    Ei voida mitata tarkemmin. Eikö sinulle ole jo kerrottu, että valonnopeus on nykyisin perusmääritelmä. Vai etkö taaskaan ymmärtänyt. Tuo lukema on valonnopeuden määritelmä, joka tosin perustuu mittaukseen. Nyt metri on se, joka muuttuu.

    300 miljoonasosia laskeva kelloko on sinusta erityisen outo? Eihän se vaadi vielä kuin kolmensadan megan kellotaajuuden, jonka tarkkuus on parempi kuin 1 ppm. Tietsikassasikin on n. 10 kertaa suurempi kellotaajuus, joskaan ei taajuusstabilisuudeltaan kovin tarkka. Sellainen kello voidaan rakentaa vaikka 300 gigalle, jolloin tarkkuus tuhatkertaistuu. Ja valolla, eli sm-signalilla se tietenkin liipaistaisiin.

    Kun tekniikan tuntemus on tuolla tasolla, niin ei ainakaan kuumatkoja pitäisi arvostella, valonnopeuden mittauksesta nyt puuhumattakaan. Häpäiset vain itsesi tulemalla fysiikkapalstoille kirjoittelemaan. Salaliittopalstalla tuokin olisi voinut mennä läpi.

    Siis väität että valonnopeus on ainakin 1000 osa millilleen oikea?
    Kuitenkin tuo mainitsemasi tarkkuus voidaan mitata vain Maa palneetalla.

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Siis väität että valonnopeus on ainakin 1000 osa millilleen oikea?
    Kuitenkin tuo mainitsemasi tarkkuus voidaan mitata vain Maa palneetalla.

    Väitän vain, ettet ymmärrä yhtään mitään asiasta, josta kirjoitat.
    Vielä kerran. Valonnopeus on se, millä metri nykyään määritellään. Valonnopeus on oikein, tuhannesosamillisi voivat heittää.

    Äänestä

  • Harhainen mieli kirjoitti:

    "Useimille edelllämainittu ei toki ole enää teoriaa vaan fysikaalista faktaa ja universumin parasta filosifiaa))) "

    Tällainen lause todistaa jo itsessään, ettet ole henkisesti terve. Olet aivan aito megalomaanikko. Tiedät itsekin, ettei koulumenstyksesi ollut kummoinen. Nyt kompensoit traumojasi harhaisilla kuvitelmilla siitä, että olet fysiikassa Einsteinin kaltainen nero ja filosofiassa ylität Wittgensteininkin.

    Koska et ymmärrä lauseen "tietoisuus on universumin polottopiste " fysikaalista faktaa, etkä näe siinä piilevää univesrsumin hienointa filosofiaa, psykoanalyysini sinuista on seuraava.

    Olet uskovainen tai ainakin sinulla on ominaisuuksia uskovaiseksi, mielesi tuntuu olevan eri universumissa kuin kehosi, kuten myös kehon ulkopuolella olevat esineet.
    Et koe missään järkevää informaatiota, et näe informaatiota edes sukusoluissasi tai valokuvissa jäkeläisitäsi, jopa Kuu voi olla mielestösi juustoa jne, tätä minä sinä edstat pitäisin hieman harhaisena))

    Äänestä

  • jakinboasII kirjoitti:

    Koska et ymmärrä lauseen "tietoisuus on universumin polottopiste " fysikaalista faktaa, etkä näe siinä piilevää univesrsumin hienointa filosofiaa, psykoanalyysini sinuista on seuraava.

    Olet uskovainen tai ainakin sinulla on ominaisuuksia uskovaiseksi, mielesi tuntuu olevan eri universumissa kuin kehosi, kuten myös kehon ulkopuolella olevat esineet.
    Et koe missään järkevää informaatiota, et näe informaatiota edes sukusoluissasi tai valokuvissa jäkeläisitäsi, jopa Kuu voi olla mielestösi juustoa jne, tätä minä sinä edstat pitäisin hieman harhaisena))

    Ei lausettasi ymmärrä kukaan muukaan, koska siinä ei ole mitään järkeä. (Vaikka harhaisessa mielessäsi niin kuvitteletkin) Sen ovat useat muutkin kirjoittajat täällä todenneet.

    Ihan maalaisanalyysini sinusta on seuraava:
    Olet henkisesti jälkeen jäänyt sekopää, joka toivoisi olevansa fyysikko tai filosofi, mutta ei pysty eikä kykene.

    Äänestä

  • vajakki valittaa kirjoitti:

    Ei lausettasi ymmärrä kukaan muukaan, koska siinä ei ole mitään järkeä. (Vaikka harhaisessa mielessäsi niin kuvitteletkin) Sen ovat useat muutkin kirjoittajat täällä todenneet.

    Ihan maalaisanalyysini sinusta on seuraava:
    Olet henkisesti jälkeen jäänyt sekopää, joka toivoisi olevansa fyysikko tai filosofi, mutta ei pysty eikä kykene.

    Turhaan rimpuilet, yksin tyhjässä avaruudessa syntyneenä et tietäisi edes okevasi olemassa, se jumalista))

    Äänestä

  • jakinboas!! kirjoitti:

    Uskovaisten mielestä suusruusharhaisin teoria mitä minulla on ja mitä ylipäätään voi olla on että, tieteoisuus on universumin informaation polttopiste, käsiteen yksilön olessa harhaa ja illuusioa, olen, olemme yhdessä universumi ja kaikki mitä siinä on ja tulee olemaan, nimittäiin aivan tietty tulevaisuuskin on jo olemassa kuten mennyt menneisyys koska kaikki tapahtuu vain yhdellä tavalla.

    Useimille edelllämainittu ei toki ole enää teoriaa vaan fysikaalista faktaa ja universumin parasta filosifiaa)))

    Eräällä solipsismisella tavalla tietoisuus tosiaankin on "universumin informaation polttopiste". Kaikki mitä on, on vain jotakin meidän tietoisuudessamme tapahtuvaa. Ulkopuolisesta maailmasta saamme dataa aistiemme välityksellä, joka muuttuu tietoiseksi kokemukseksi ulkomaailmasta, mutta oma tietoisutemme on ensisijainen ja ainoa mistä voimme olla varmoja.

    Äänestä

Suljin, joka liikkuisi valonnopeudella, muuttuisi suhteellisuusteorian mukaan valoksi. Mahdollisestikaksi suljinta, jotka liikkuisi pöinvastaisiin suuntiin 1/2*c nopeudella, voisi toteuttaa tuollaisen ilmiön

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


jakinboasII kirjoitti:

Eli miten luodaan lyhin mahdollinen valonpätkä.
Universumin lyhimmän mahdollisen valonpätkän luomiseen tarvittaisi valonnopea kamerasuljin ja kamera, toisin sanoen kameran filmin paikalle asennetaan valo ja sulkimen paikalla on reikälevy jossa yksi reikä ja joka liikkuun valon valon poikki valon nopeudella
Mikäli tämä koe olisi mahdollista reijästä ei tulisi valoa lainkaan ei tulisi universumin ohuinta valopilaria, vasta kun reikä liikkuu vähän valonnopeutta hitaammin syntyy universumin ohuin valopilari,( kuika lyhyt se on, on enää spekulatiivista johon kyllä matematiikka antaa äärettömän mahdollisuuden)

Todellisisuus on siis se että valo on olemassa valon nopeudella tai sitten sitä ei yksikertaisesti ole olemassa.
Sinänsä jos tällinen mahdollisman ohut valonpätkä kyettäsi luomaan sulkimella jonka nopeus olisi esim noin 999999999999999 % valonnopeudesta olis valonpätkällä horisontaalisia siis pistemäisä ominaisuuksia, näiden esiintuominen on mahdotonta koska äärettömän pientä reikää ei ole olemassa.

Kuten huomaamme käsityksemme valosta joka nykyään sisältää sekä aaltomaisen että pistemäisen ominaisuuden johtuu pelkästään ulottuvaisuuskäsityksistämme, rajaamme valoa ulottuvuuksilla, mutta kuten huomaamme valoa ei voi pätkäsistä eikä sitä voi pisteyttää, siis käsitteet fotoni ja valoaalto ovat vain käsitteitä jotka tulevat aivojemme horisontaalista ja vertikaalista käsityskyvystä.

Mitä valo todella on ja miten se liittyy materiaan on todella vielä suuri mysteeri, valoa ei voi pätkäistä edes valonnopeudella koska silloin se lakkaa olemasta, vaikka valonopea suljin olisi mahdollinen.
Nyt huomaamme että otamme matemaattisen käsitteen avuksi, matematiikka siis sallii alun ja lopun jota taas luonossa ei ole, pyyhäisemme sulkimella jonka nopeus on 99999999999999% valon nopeudesta ja alamme matemaattiseen spekulaatioon valosta ja sen ominaisuudesta.)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu