Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 11:58
24.11.2004 kello 12.00 Matti Keränen , Salla.
NEPTUNUS - JÄRJESTELMÄSTÄ :
http://www.solarviews.com/eng/neptune.htm
Paradokseja ja muinaisia katastrofeja :
Neptunus on uloin neljästä suuresta kaasujättiläisestä.
Kolme sisempää ovat Jupiter , Saturnus ja Uuranus.
http://www.solarviews.com/eng/jupiter.htm
http://www.solarviews.com/eng/saturn.htm
http://www.solarviews.com/eng/uranus.htm
Näiden suuruussuhteita valaisee parhaiten niitten keskinäinen vertailu koon ja massan avulla. Vertailu lienee ehkä kaikkein parasta tehdä suhdeluvuilla. Otamme Maapalloamme
vastaavat arvot vertailuarvoksi 1,00 ja suhteutetaan Maahan vastaavat jättiläistemme lukuarvot.
Siis luetellaan peräkkäin noiden neljän jättiläisen arvot siten , että Maapallomme lukuarvona on aina luku yksi.
Massat : 317,94 , 95,181 , 14,535 ja 17,135
Säteet : 11,21 , 9,45 , 4,01 ja 3,88
Kuut : 61 , 33 , 22 ja 8 .
Näillä planeetoilla on lisäksi monimutkaiset rengasjärjestelmät , niihin liittyvät suuret laumat vielä löytymättömiä kääpiökuita ja
järjestelmien ulkolaidoilla kiertävien järjestäytymättömien kääpiö-
kuiden laumat.
Aivan ilmeisesti puuttuu Uuranukselta ja Neptunukselta vielä suuret joukot näitä löytämättömiksi jääneitä kääpiökuita. Taasen toisaalta Saturnukselta ja Jupiterilta on saatu näitä esille lähes loputtomat määrät.
Jupiterin , Saturnuksen ja Uuranuksen kuujärjestelmät näyttävät symmetrisiltä , säännöllisiltä ja keskenään analogisilta. Sen sijaan Neptunus - järjestelmä on torso , rujo ja muotopuoli. Neptunuksen suurin kuu Triton vetää vertoja kooltaan Maan ja Jupiterin suurille kuille. Mutta se on tykkänään erimaata.
Triton kiertää takaperoisesti. Sen kemia on outoa ja Voyager 2 - luotaimen tekemät lähikartoitukset viittavat vahvasti Kuiperin
jääasteroidivyöhykkeeltä saapuneeseen muukalaiseen. Tritonia pidetäänkin Pluton , Charonin ja Phoeben lähisukulaisena ja
kaapattuna kiertolaisena.
Se lieneekin tullut valmiiseen Neptunus - järjestelmään vasta jälkikäteen kuten murtovaras yöllä hienoon luksuskotiin. Tulo
jätti jälkeensä sirpaleita , murskaa, kaaosta ja radoiltaan pois suistettuja kuita.
Neptunuksen uloin kuu Nereid kiertää äärimmäisen poikkeavalla , säännöttömällä ja epäkeskisellä radalla. Tritonin saapuminen linkosi Nereidin miltei pois koko järjestelmästä. Sen lisäksi lienee tulokas Triton törmäillyt joihinkin pienkuihin, sillä pienkuista lähinnä
Tritonia kiertävän Proteuksen pinta näyttää olevan täynnään tällaisten törmäysten tuottamaa murska - ainesta. Toisaalta
muutama " onnekas " törmäys jarrutti tulokkaan liki säännölliselle radalle.
Lisäksi ajankuluessa taivaanmekaniikan vuorovaikutukset , resonanssit ja kuiden sisäiset deformaatiot lämmöntuottoineen pyöristivät niiden ratoja uudelleen. Muistona kaikista näistä katastrofeista näyttää Tritonin
geologia olevan edelleenkin aktiivinen kryovulkanismin paikka.
Tritonin geysirit syöksevät uumenistaan kilometrien korkuisia kaasumaisen
typen purkauksia , jotka pisaroituvat ja härmistyvät mustiksi sumupilviksi ja
satavat mustana lumena äärikylmän Tritonin jääkamaralle.
http://www.solarviews.com/eng/triton.htm
Matti-Keranen kirjoitti 11:58
24.11.2004 kello 12.00 Matti Keränen , Salla.
NEPTUNUS - JÄRJESTELMÄSTÄ :
http://www.solarviews.com/eng/neptune.htm
Paradokseja ja muinaisia katastrofeja :
Neptunus on uloin neljästä suuresta kaasujättiläisestä.
Kolme sisempää ovat Jupiter , Saturnus ja Uuranus.
http://www.solarviews.com/eng/jupiter.htm
http://www.solarviews.com/eng/saturn.htm
http://www.solarviews.com/eng/uranus.htm
Näiden suuruussuhteita valaisee parhaiten niitten keskinäinen vertailu koon ja massan avulla. Vertailu lienee ehkä kaikkein parasta tehdä suhdeluvuilla. Otamme Maapalloamme
vastaavat arvot vertailuarvoksi 1,00 ja suhteutetaan Maahan vastaavat jättiläistemme lukuarvot.
Siis luetellaan peräkkäin noiden neljän jättiläisen arvot siten , että Maapallomme lukuarvona on aina luku yksi.
Massat : 317,94 , 95,181 , 14,535 ja 17,135
Säteet : 11,21 , 9,45 , 4,01 ja 3,88
Kuut : 61 , 33 , 22 ja 8 .
Näillä planeetoilla on lisäksi monimutkaiset rengasjärjestelmät , niihin liittyvät suuret laumat vielä löytymättömiä kääpiökuita ja
järjestelmien ulkolaidoilla kiertävien järjestäytymättömien kääpiö-
kuiden laumat.
Aivan ilmeisesti puuttuu Uuranukselta ja Neptunukselta vielä suuret joukot näitä löytämättömiksi jääneitä kääpiökuita. Taasen toisaalta Saturnukselta ja Jupiterilta on saatu näitä esille lähes loputtomat määrät.
Jupiterin , Saturnuksen ja Uuranuksen kuujärjestelmät näyttävät symmetrisiltä , säännöllisiltä ja keskenään analogisilta. Sen sijaan Neptunus - järjestelmä on torso , rujo ja muotopuoli. Neptunuksen suurin kuu Triton vetää vertoja kooltaan Maan ja Jupiterin suurille kuille. Mutta se on tykkänään erimaata.
Triton kiertää takaperoisesti. Sen kemia on outoa ja Voyager 2 - luotaimen tekemät lähikartoitukset viittavat vahvasti Kuiperin
jääasteroidivyöhykkeeltä saapuneeseen muukalaiseen. Tritonia pidetäänkin Pluton , Charonin ja Phoeben lähisukulaisena ja
kaapattuna kiertolaisena.
Se lieneekin tullut valmiiseen Neptunus - järjestelmään vasta jälkikäteen kuten murtovaras yöllä hienoon luksuskotiin. Tulo
jätti jälkeensä sirpaleita , murskaa, kaaosta ja radoiltaan pois suistettuja kuita.
Neptunuksen uloin kuu Nereid kiertää äärimmäisen poikkeavalla , säännöttömällä ja epäkeskisellä radalla. Tritonin saapuminen linkosi Nereidin miltei pois koko järjestelmästä. Sen lisäksi lienee tulokas Triton törmäillyt joihinkin pienkuihin, sillä pienkuista lähinnä
Tritonia kiertävän Proteuksen pinta näyttää olevan täynnään tällaisten törmäysten tuottamaa murska - ainesta. Toisaalta
muutama " onnekas " törmäys jarrutti tulokkaan liki säännölliselle radalle.
Lisäksi ajankuluessa taivaanmekaniikan vuorovaikutukset , resonanssit ja kuiden sisäiset deformaatiot lämmöntuottoineen pyöristivät niiden ratoja uudelleen. Muistona kaikista näistä katastrofeista näyttää Tritonin
geologia olevan edelleenkin aktiivinen kryovulkanismin paikka.
Tritonin geysirit syöksevät uumenistaan kilometrien korkuisia kaasumaisen
typen purkauksia , jotka pisaroituvat ja härmistyvät mustiksi sumupilviksi ja
satavat mustana lumena äärikylmän Tritonin jääkamaralle.
http://www.solarviews.com/eng/triton.htm
Vastaukset 2
Vanhimmat
13.12.2004 kello 12.10 Matti Keränen , Salla.
TEEMANA ON SATURNUKSEN RENKAAT - OSA II
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/latest/index.cfm
Tämä alla näkyvä kuva otettiin laajakulmakameralla 27.10.2004 Saturnus - planeetan
pimeältä yöpuolelta. Vaikka kuva on otettu 618000 km:n etäisyydeltä , niin kaikki paikat
näkyvät yllättävän hyvin. Käytetty " valo " oli lähi-infrapunaa elikkä 1001 nanometriä
aallonpituudeltaan.
Koska Saturnuksen renkaat sijaitsevat suurelta osalta synkronisen ratasäteen Rs sisä-
puolella , on suurimmalla osalla renkaista kiertoaika planeetan ympäri alle 10 tuntia.
Siksi ne viipyvät planeetan pimeässä varjossa vain muutamia tunteja ehtimättä paljoakaan
jäähtyä. Joten lähi-infrapuna antaa niistä aivan kelvokkaan valotuksen.
http://saturn.jpl.nasa.gov/cgi-bin/gs2.cgi?path=../multimedia/images/rings/images/PIA06532.jpg&type=image
Mimas - kirkkaampi - ja Janus - himmeämpi - kuvattiin ensimmäisellä SOI-operaation
jälkeisellä Saturnuksen ohituksella planeetan yöuolelta 27.10.2004 etäisyydeltä 757000 km
planeetasta. Vaikka käytettiin laajakulmakameraa , niin kuva tuli täpötäyteen yksityiskohtia.
Tämä jos mikä on osoitus Saturnusjärjestelmän valtavasta koosta - säde on yli 13 milj. km !
http://saturn.jpl.nasa.gov/cgi-bin/gs2.cgi?path=../multimedia/images/rings/images/PIA06529.jpg&type=image
Uloimman C-renkaan yksityiskohtia on kuvattuna tässä 29.10.2004 etäisyydeltä 838 000 km
otetussa kuvassa. Koska C - rengas on kokonaan synkronisen kiertoajan radan säteen Rs sisä-
puolella , muistuttaa se moninpaikoin planeetta Uuranuksen kapeita nauhamaisia renkaita. Samoin
planeetta Uuranusta vastaavasti ovat monet Saturnuksen pienimmät , sisimmät, säännölliset kuut
intiimissä vuorovaikutuksessa näiden kapeiden nauhamaisten minirenkaiden kanssa.
http://saturn.jpl.nasa.gov/cgi-bin/gs2.cgi?path=../multimedia/images/rings/images/PIA06539.jpg&type=image
29.10.2004 etäisyydeltä 940 000 km planeetasta on otettu tämä yöpuolen näkymä itse
planeetasta ja sen muhkeasta varjosta yli koko rengasjärjestelmän. Nyt on parhaillaan
käynnissä keskitalven kaamos pohjoisella pallonpuoliskolla Saturnusta - samoinkuin sen
suurilla kuilla , esim. Titanissa - siksi planeetan varjo peittää liki koko renkaan. Vain
ohut F - rengas paimenkuineen välttää nipinnapin tämän varjon.
http://saturn.jpl.nasa.gov/cgi-bin/gs2.cgi?path=../multimedia/images/saturn/images/PIA06538.jpg&type=image
Hälytys ! Kuittenvälinen rengasmateriaalin varas täydessä työssä ! Kuten olen jo aiemmin
toruskellut kahta epäkelpoa , juoppoa , huligaaniluontoista , huonoa paimenta , nimittäin F -
renkaan paimenkuita Pandoraa ja Prometheusta huonosti hoidetusta työstä ja epäsäännöllisistä
kiertoajoista , niin nyt paljastuukin täysi SKANDAALI astronomisessa mittakaavassa !!!
Läpimitaltaan 102 km oleva Prometheus ajaaa pitkin renkaan F sisäreunaa. Renkaasta näkyy
selvästi kuuhun johtavia " virtauskanavia " ! Niitä pitkin tämä " Huonoimmista Huonoin Paha
Paimen " syö omaa lammaskatrastaan ... Siis huonosto hoidetun paimenviran lisäksi tämä , Paha
Paimen " Syö täyttä päätä omasta kuormastaan " kuten taannoinen Bushin hallinnon " Quisling "
Chalabi teki loisintatyötään Irakissa ...
http://saturn.jpl.nasa.gov/cgi-bin/gs2.cgi?path=../multimedia/images/rings/images/PIA06143.jpg&type=image
Tässäpä on sitten näkyvillä yllämainitun " Pahan Paimenen " tekemien temmellysten surullista
jälkeä kauniissa F - renkaassa. Minähän kerroin teille jo viime kesänä , että nämä " Pahimmista
Pahimmat , Huonot Paimenet " törmäilevät nauhamaiseen F - renkaaseen ja sotkevat sen harmoniaa
sekä törttöilevät omien efemeridiensä kanssa. Mutta nyt se sitten paljastui , että siempi Paimen syö
omaa laumaansa. Kyseessä on kiistämätön astronominen kannibaalitapaus kuu - rengas - mittakaavassa...
http://saturn.jpl.nasa.gov/cgi-bin/gs2.cgi?path=../multimedia/videos/latest/thumb/PIA06144.jpg&type=image
15.12.2004 kello 13.10 Matti Keränen , Salla.
SATURNUKSEN RENKAISTA - III OSA
Vaikka nyt on tullut jo paljon infoa kahdesta Titanin
ja yhdestä Dionen lähiohituksesta , aion kommentoida
niitä vasta viikonlopun tuntumassa. Nyt vielä jatkelen
renkaista saatuja uusia otoksia sekä niissä näkyvien
pienkuiden esityksiä.
Vasemmanpuoleisin kuu on Janus - läpimitataltaan noin
181 km ja se jakaa saman kiertoradan Epimetheuksen kanssa.
Viimeksimainittu kuu on Saturnuksen toisella puolella.
Keskimmäinen pikkukuu on Prometheus - läpimitaltaan noin
102 km - joka on samalla suuri varas. Tämä " Rosvo , Huono
Paimen ja Suurjuoppo " hoipertelee mutkittelevalla radallaan
vailla säännöllisiä efemeridejä ja syö F - renkaan materiaalia sen
sisäreunan puolelta. Prometheuksen liki yhtä huono paimenkuu-
kumppani on Pandora - vähän pienempi , yhtä holtiton - ei
ehken samaa kannibaalityyppiä - mene ja tiedä. Prometheus ei
ole näkyvillä ja se hoitelee F - renkaan ulkoreunaa.
Lähinnä kirkkaan A - renkaan reunaa viilettää kaikkein pienin
tässä kuvatuista kuista - Atlas läpimitaltaan 32 km - tämä pienokainen
ei ehkä näy tässä kuvassa.
http://saturn.jpl.nasa.gov/cgi-bin/gs2.cgi?path=../multimedia/images/rings/images/PIA06522.jpg&type=image
Kun Cassini ohitti ensimmäistä kertaa planeetan pimeää puolta ensimmäisellä
lähiohituksellaan , niin se nappasi näkymän näistä kolmesta kuusta planeetan
yöpuolelta 27.10.2004 . Kirkkain on keskellä Mimas - 398 km. Toiseksi kirkkain
on Janus - 181 km. Ja kolmanneksi kirkkain on Prometheus - 102 km aivan likellä
kirkasta päärengasta A.
http://saturn.jpl.nasa.gov/cgi-bin/gs2.cgi?path=../multimedia/images/rings/images/PIA06529.jpg&type=image
Tässäpä on näkymä rengastason alapuolelta otettuna 29.10.2004 etäisyydeltä
836 000 km ja käytettynä " valona " on ollut infrapunavalo aallonpituudeltaan
742 nanometriä elikkä 0,00000742 metriä. Näkyvän valon aallonpituus kun on
suunnilleen puolta lyhyempää.
Huomio ! Lähinnä katsojaa on tietenkin kuvan yläosa. Kuva on myöskin auringon
näkyvällä valolla valaistuna. Tässä kirkkauserot kuvastavatkin enemmän renkaiden
eri osien paksuuseroja kuin mitä näkyviä kirkkauseroja.
http://saturn.jpl.nasa.gov/cgi-bin/gs2.cgi?path=../multimedia/images/rings/images/PIA06536.jpg&type=image
Ensi kerralla sitten tuleekin kommenttejani Dionesta ja Titanista. Kohtapuolin
laukaistaan laskeutuja Huyghens erilleen Cassinista ja sitten alkaakin sen lento
kohti Titania. Ohjelmassa seuraa tammikuun puolivälissä lämpökilvellä tehtävä
raju jarrutus Titanin yläilmakehässä , eri kokoisilla laskuvarjoilla tehtävät loppu-
jarrutukset aliäänennopeuteen ja yli 2 tuntia kestävä laskuvarjolla leijailu mitä
upeimpaan maisemaan.
Saadaanpa nähdä sitten tammikuussa , että kuinka tarkkaan oikeaan osuin
fiktiollani " Oudoimmista oudoin helikopterilento Titanin vuorilla ja merillä " ...