Älykkyyttäkö ?

Älykäs ei ajattele kaavamaisesti.

Onko pitkä elämä elämän tarkoitus...

Ihmisillä on erilaisia pyrkimyksiä ja tavoitteita elämänsä aikana. Yksi arvostaa mukavuutta ja helpolla pääsemistä, toinen haluaa maksimoida nautintonsa kaikin mahdollisin kemiallisin keinoin, kolmannella on prioriteettina maksimoida parittelukumppanien määrä ja neljännelle tärkeintä kaikessa on raha ja sen saaminen.

Kaikilla ihmisillä on jonkinlaisia haluja, toiveita, tavoitteita ja pyrkimyksiä. Yleensä tavoitteisiin pääseminen vaatii sinnikkyyttä enemmän kuin älyä sinällään. Älykästä voisi olla poikkeuksellisten tai uusien tapojen löytäminen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden tapojen tulisi tietenkin olla parempia ja tehokkaampia kuin vanhastaan totutut tavat. Älykästä on myös hahmottaa tavoitteeseen pääsyn vaatimukset ja toimet nopeammin kuin muut sen tekevät ja tätä kautta saavuttaa määränpää vähemmällä vaivalla ja ajalla. Jos ihmisen tavoitteena on elää mahdollisimman pitkään mahdollisimman terveenä, olisivat ryyppääminen ja tupakointi varmasti aika älyttömiä harrastuksia tavoitetta ajatellen.

Ihminen etsii lakkaamatta itselleen mielihyvää. Yksilöt saavat saavat nautintoa niin onnistumisen kokemuksista kuin monien aineiden käyttämisestäkin. Monesti lyhytaikaista nautintoa saadaan juopottelemalla taikka tupakoimalla. Tämä on varmasti palkitsevampaa kuin odottaa koko pitkä ihmisikä sitä yhtä ainoaa onnistumisen kokemusta, että on onnistunut elämään pitkään, jonka jälkeen luonnollisesti kuolee pois.

Ihan alkuun voitaisiinkin kysyä, peittoaako älykkyys himon? ...ja jatkoksi, korreloiko korkea älykkyys ja kaikella tavalla pitkää ikää tavoitteleva elämäntapa? Tarvitaanko siihen edes kovin korkeaa älykkyyttä tietääkseen ja ymmärtääkseen pitkään ikään liittyviä perusasioita?

Olisko se enemmänkin viisautta... ehkä pelkoa, opittua jne.

Eikö voisi ajatella, että älykäs ryyppää ja rellestää, nai kaikea mikä liikuu, nautii elämästä?
Kerran me vain täällä ollaan, eikä sitä aikaa ei kannata hukata turhaan murehtimiseen?