Muistan lukeneeni, että usein kun ihmisillä on korkea äo he myös omaavat keskimääräistä enemmän matemaattista lahjakkuutta. Tämä ei ole välttämättömyys, mutta jonkin verran korrelaatiota löytyy.
Itse osaan kyllä hyvin ongelmanratkaisua, mutta matematiikan hallinta ei todellakaan suju samaan malliin. Ehkä eri aivoalueet on käytössä molemmissa alueissa ja jonkin verran myös tukevat toisiaan.
Huomaatteko olevanne kyvykkäitä kummallakin alueella vai vain toisessa?
Itse osaan kyllä hyvin ongelmanratkaisua, mutta matematiikan hallinta ei todellakaan suju samaan malliin. Ehkä eri aivoalueet on käytössä molemmissa alueissa ja jonkin verran myös tukevat toisiaan.
Huomaatteko olevanne kyvykkäitä kummallakin alueella vai vain toisessa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minun kohdallani korrelaatio toimii siihen suuntaan, että en oikein pärjää kummassakaan lajissa, matematiikassa tai palikkatesteissä.
Varmaan yleiselläkin tasolla yhteyttä on, ovathan tehtävät kuitenkin tavallaan samantyylisiä, ts. loogisia, pelkistettyjä ja ei-kielellisiä. Ehkä matematiikassa ja palikkatesteissä pärjääminen eivät ole aivan yksi-yhteen, mutta varmaan korrelaatio on vahvempi kuin vaikkapa kielellisen lahjakkuuden ja älykkyysosamäärän välillä.
Riippuu vähän mimmosia "palikkatestejä" tarkotat. Jos kyseessä on idealla "mikä on puuttuva palikka" -testit, niin matemaattiseen lahjakkuuten ei varmaankaan kauheasti ole yhteyttä. Mutta jos kyseessä on esim. "Mikä on lukusarjan seuraava luku" -testit niin matemaattisesta lahjakkuudesta voi olla hyötyä. Otetaan esimerkiksi lukusarja 2,6,4,5,15,13,14 jne... niin matemaattisesti lahjakkaalle henkilölle seuraavan luvun päätteleminen voi olla hyvinkin helppoa, mutta henkilölle, joka näkee loogisuuden helposti ensin mainitsemani tehtävän tyyppisissä tehtävissä, ei välttämättä lukusarjat uppoakaan. Itse olen aina matematiikassa tajunnut asiat suhteellisen hyvin ja kaikennäköset palikkatestit saanu aika hyvin ratkastua.
Täytynee epäselvyyttä pyydellä anteeksi.. ainakin tosta alusta jäi joku sana puuttumaan. Alkaa pikkusen uni painaa tässä vaiheessa iltaa.
Unohtu tosta ekasta viestistä ton lukusarjan vastaus, joka on 42. Systeemi on x*3-2 1. Eli 2*3=6, joka on ensimmäinen luku. 6-2=4 (seuraava) ja 4 1=5(kolmas)
Sori, meni vähän offtopic :)
Ihanko että jokin sin(x)-n*(n 1) logiikka siitä löytyi, ja matemaattisesti lahjakkaalle yksilölle kaikki on päivänselvää? No, tämähän oikeastaan vain vahvistaa epäilykseni siitä, että matematiikka ei ehkä ole se "minun juttuni". Ja ehkä juuri siksi matematiikka on minusta aina ollut tylsää.
Itellä ÄO vähän reilu mensan raja ja matikka luistaa. Mutta mikään muu ei sitten luistakkaan. Joskus ala-asteella mulla todettiin olevan huono muisti(joku fiba) ja tästä johtuen esim yläasteen päästötodistukse keskiarvo oli 6.3, vaikka todistuksesta löytyi kolme kymppiäkin. Lukioon en voinu kuvitellakkaan meneväni, koska sieltä en koskaan olis pois päässyt. Nyt sitten amiksen kautta ammattikorkees yritetään opiskella...
Itse epäilen, että minulla on Aspergerin syndrooma, mikä on lievä autismin muoto. Siinä juuri ominais piirteinä normaalia parempi älykkyys, mutta taas vastaavasti joku tai jotkut kyvyt/aistit normaalia heikompia. Syndooman oireisiin pätee myös sosiaalisesti rajoittuneisuus, joka pätee minun kohdalla. Muutkin syndrooman piirteet osuu omalla kohdalla aika hyvin yks yhteen, mutta en ole viitsinyt koskaan diagnoosia hommailemaan...
hmm. poikkesiko puheesi erityisesti lapsena normaalista? entä motoriikkasi? luultavasti myös mielikuvitus on poikkeuksellisen aktiivinen. sosiaalisista tilanteista et tajua pätkääkään ja huoneesi pöydän ylimmässä lokerossa on aina tiukka järjestys?
syndroomahan on synnynnäinen. eli ongelmasi ei johdu aspergerin syndroomasta, jos nämä oireesi alkoivat siirtyessäsi yläasteelle.
itse olen as jo 12 -vuotiaasta kun diagnoosi tuli=)