Tällainen tehtävä siinä esitettiin. Tai siitä ei sanottu mitään, nuo vain piirrettiin. No ei tässä mitään, mutta (ilmeisesti) ratkaisuksi se sitten laittoi jatkoksi 11 ja piirsi neliö siihen viereen. Mikäköhän tässä oli ideana?
Tuossa jaksossa, n 20:45 kohdalta lähtien, se sitä piirtää...
http://areena.yle.fi/tv/2466697
Tuossa jaksossa, n 20:45 kohdalta lähtien, se sitä piirtää...
http://areena.yle.fi/tv/2466697
Vastaukset 9
Vanhimmat
Siinä varmaan kirjoitettiin positiivisten parittomien lukujen jonoa, ja jätettiin sitten sellainen luku väliin, joka oli jonkun aikaisemman luvun neliö
Matemaattisessa mielessä jonon jatko voi olla mielivaltainen. Esimerkiksi 1,3,5,7 ja 11 ovat ensimmäiset parittomat neliövapaat luvut tai ne ovat ensimmäiset positiiviset luvut n, joille n!! 4 on alkuluku. Tehtävän laatijaa tietää, miten hän ajatteli säännön muodostuvan ja muut joutuvat arvaamaan, mitä hän haki.
Ideana on, että testissä siihen neliöön kirjoitetaan jonon 1,3,5,7,11 seuraava, eli kuudes luku, joka on selvitettävä itse päättelemällä. Siis se luku, tehtävän asettelu kerrotaan etukäteen.
Se oli yksi esimerkki älykkyystestin tehtävistä.
Ai. Mun mielestä se tehtävä oli tuo 1,3,5,7,... mikä on seuraava, kun se siinä vaiheessa käänti sen tekijää kohden ja sitten odotti vähän aikaa ennen kuin piirsi nuo loput. Mutta saattoihan se olla vain vihje tuo 11, mutta kuten täällä jo sanottiin, jononahan se voi olla mielivaltainen, onhan siitä täällä ennenkin keskusteltu, että tälläiset tehtävät eivät ole kovin hyviä. Tietenkin voi ajatella, että jokin sääntö on yksinkertaisempi kuin toinen, mutta miten tätä yksinkertaisuutta sitten mitattaisiin? Voisi aritmeettisen lausekkeen pituudella mutta jos tällaista lauseketta ei kyseiselle jonolle, jolle nähdään siis sellainen sääntö johon ei tunneta aritmeettista lauseketta, mutta tämä sääntö kuitenkin olisi jossain mielessä yksinkertaisempi, ei ole tai ei ainakaan tiedetä, esim alkuluvut, mites sitten?
Ainakin Lagrangen interpolaatiopolynomilla voidaan mielivaltaiseen jonoon sovittaa polynomi, joten tällainen aritmeettinen lauseke on olemassa kaikille jonoilla, joista on annettu äärellinen alkupätkä. En tiedä, miten tuota mahdollisimman yksinkertaista sääntöä voisi mitata järkevästi, kun sama alku voi olla monen järkevänoloisen sarjan alkuna. Minusta ei ole kiinnostavaa edes pohtia kriteereitä sille, miten jonon yksinkertaisuutta mitataan. Ehkä joku tekoälyä Mensan testeihin kehittävä on miettinyt tällaisia ongelmia aiemmin.
Lähtökohtanahan tuollaisissa tehtävissä on että yksinkertaisin ratkaisu on oikea ratkaisu. Ja tuossa nimenomaisessa tehtävässä yksinkertaisin ratkaisu olisi "alkuluvut". Toiseksi yksinkertaisin olisi ilmeisesti "parittomat luvut poislukien neliöluvut".
Alkuluvut ei kyllä siinä mielessä käy, kun 2 ei ole mukana ja 1:stä ei (nykyään) lueta alkuluvuksi.
Mutu on, että tuollaisessa ei ole suurtakaan järkee, jos pitäis tehdä tietokoneella polynomisovitusta saadakseen selville edes jonkin kaavan, mistä kulloisenkin "älytehtävän" numerojonon voisi repiä irti.
Yleensäkin kaikenlaiset tekniset mensatestit lienevät enemmän ajanvietettä ja hupia osallistujilleen kuin mitään isommin merkityksellistä asiaa.
Muuten monissa yhteyksissä: esim. armeijassa ns.palikkatesti lienee edelleen käytössä.
Jos muuta tietoa ei ole kuin sarjan/jonon alku 1, 3, 5, 7, ..., niin tarjolla on jatkoksi useampia loogisia vaihtoehtoja. Yksinkertaisimmillaan ...,9, 11, 13, 15, 17, 19, ... Tai alkulukuja: ... 11, 13, 17, 19, 23, ... Muutakin löytynee, mutta en usko toimittajien tarkoittaneen paljonkaan monimutkaisempaa.