"Fyysikoiden" akilleen kantapää on, että he uskovat platonilaisiin yleiskäsitteisiin. Platonilainen yleiskäsite on suku, siis kuten 'hevonen' jolla ei voida todella ratsastaa. "Fyysikoiden" mielestä tällaiset yleiskäsitteet ovat kuitenkin olemassa - ja vieläpä fysikaalisia tosiasioita. He eivät ymmärrä tehdä erottelua todellisten asioiden ja yleiskäsitteiden välillä, vaan vaihtavat todellisesta asiasta yleiskäsitteeseen kuin hyrrän kyydissä niin etteivät havaitse itsekään, missä ovat menossa. Yksinkertainen tapa erotella on, että todelliset asiat voidaan mitata, mutta yleiskäsitteitä ei - aivan kuten hevosen yleiskäsitteellä ei voida periaatteessakaan ratsastaa. Kun sovelletaan kyseistä menetelmää, huomataan että suurin osa "fyysikoiden" todellisiksi uskottelemista asioista on yleiskäsitteitä.
Tätä ei pidä sekoittaa esimerkiksi siihen, että epämääräisyyden aste on todellisilla atomeilla suhteessa Planckin vakioon (h), joka on pieni arvo, sekä kyseessä olevan asian massaan (m) - atomeilla, ymv. pienimassaisilla on merkittävä h/m- suhde, mutta makroskooppisilla h/m on hyvin pieni. Kuvitteellisten atomien "epämääräisyys" on kuitenkin toisenlaista.
Kun "fyysikko" väittää, että maailma koostuu atomeista, hän viittaa lukemattomiin "atomeihin", joita ei voida mitata missään tutkimuksissa Näistä "atomeista", joista maailman väitetään pääasiallisesti koostuvan, ei voi olla sellaista tietoa kuin todellisista atomeista mittaamalla. Kyseiset "atomit" ovat ihmisen teoreettisia kuvitelmia, joiden avulla hän järjestää koeolosuhteita, joissa todellisia atomeja mitataan. Näitä teoreettisia rakennelmia voidaan kutsua tieteellisen tutkimuksen heuristisiksi apuvälineiksi.
Tätä ei pidä sekoittaa esimerkiksi siihen, että epämääräisyyden aste on todellisilla atomeilla suhteessa Planckin vakioon (h), joka on pieni arvo, sekä kyseessä olevan asian massaan (m) - atomeilla, ymv. pienimassaisilla on merkittävä h/m- suhde, mutta makroskooppisilla h/m on hyvin pieni. Kuvitteellisten atomien "epämääräisyys" on kuitenkin toisenlaista.
Kun "fyysikko" väittää, että maailma koostuu atomeista, hän viittaa lukemattomiin "atomeihin", joita ei voida mitata missään tutkimuksissa Näistä "atomeista", joista maailman väitetään pääasiallisesti koostuvan, ei voi olla sellaista tietoa kuin todellisista atomeista mittaamalla. Kyseiset "atomit" ovat ihmisen teoreettisia kuvitelmia, joiden avulla hän järjestää koeolosuhteita, joissa todellisia atomeja mitataan. Näitä teoreettisia rakennelmia voidaan kutsua tieteellisen tutkimuksen heuristisiksi apuvälineiksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei ole aloittajalla oikein asiat kunnossa. Tämä on jo kolmas aloitus samasta aiheesta.